Että sillä lailla. Tätä perjantaipäivää kuvaa parhaiten tämä rivi yhdestä biisistä:
ja mun silmäni täyttyvät kyynelistä ja itken ja itken vaan

Sain Lauran levyn eilen ja oon kuunnellu sitä nyt todella paljon. Välillä paussi ja sit taas vaan soimaan. Siinä on niin koskettavia lauluja, että en voi olla itkemättä. Rakastan "Saharaa" kokonaisuudessaan, vaikka suosikkibiisini jäivätkin sen ulkopuolelle.

Kirjotan vielä tän, ennen ku meen nukkumaan, sillä tässä oli myös sitä jotain perjantaipäivän ratoksi:

Rentoudu hetkeksi ja hengitä syvään. Kutsu valo tueksesi ja ympäröi itsesi sillä. Pane käsi sydämellesi ja sano itsellesi, että rakastat itseäsi ja hyväksyt itsesi juuri sellaisena kuin olet. Anna itsellesi tunnustusta siitä, kuinka pitkälle olet jo päässyt. Lujita sitoutumistasi korkeampaan tarkoitukseesi ja ihmiskunnan palvelemiseen vahvistamalla se ääneen. Tunne, miten korkeampien olentojen yhteisö, johon kuulut itsekin, lähettää sinulle rakkautta ja tukea. Sulaudu täysin korkeampaan minääsi. Sinä ja korkeampi minäsi olette nyt yksi. Anna korkeamman minäsi rakkauden läpäistä kehosi jokainen solu ja näyttää sinulle jumalallisuutesi.

Tämä kirjasta Henkinen kasvu. Sain sen viimeinkin luettua loppuun. Odotan innolla seuraavan kirjan aloitusta - tosin samaan aikaan on menossa Et ole yksin ja paljon muutakin...

Taidan kuunnella vielä pari kolme Lauran biisiä ja sitten peiton alle uneksimaan. (Kiitos siitä, mitä minulle on annettu.)