kello on taas vaikka kuinka paljon ja tässä istun edelleen. en tiedä enää mitään... yleensä en oo tämmösissä fiiliksissä tähän aikaan vuodesta, mutta no, kevät meni niin helposti, että otanpas kaiken takasin nyt. mulla ei oo mitään tietoa siitä, mitä ylipäätään haluan. vaikka jotkut asiat saiskin kuntoon/hoidettua, niin ei auta. tän hetken riemullisin juttu on se, että sain vaihdettua itelleni lämpimämmän peiton, jonka alla nukkua.

kuuntelen "Saharaa" ja Kanuunaa. siinä tää elämä jotenki menee...