Huoh. Ei tää parane tästä mitenkään. :( Just tajusin tossa eilen - siis lauantaina -, että mulla ei oo paljookaan mahdollisuuksia olla tässä elämässä onnellinen. Mitkään rahasummat tai tavaramäärät ei merkitse mulle mitään eikä moni muukaan asia... Jotenki rakkaus vaan liukuu "käsistä" ja sit sitä tajuaa, että juu, sitä ei oo ollenkaan. :/ Eikä auta, vaikka kuinka ruikuttais rakkauden vähyyttä esim. #rakkaudella.

Huokaus. Torstaina kävin sit kuitenki Turussa. Oli suht kivaakin. Kävin kattomassa Mariaa livenä, ku oli mahdollisuus - oli vapaapäivä ja nimpparit, ni oli jees päästä vähäks aikaa pois täältä mökistä.

Se matka alko käsittämättömällä tavalla. Ihmettelin vähän aikaa sitä, kuinka sain junasta käytäväpaikan, mut just se juna on useimmiten aivan täynnä. Jostain kumman syystä sain paikan yhden tytön vierestä. Se oli varmaan turkulainen tai jostain sieltäpäin alunperin, koska puhu sellasella murteella. Se jutteli mulle vaikka mitä, mikä oli hämmentävää, mutta kuitenki mukavaa. Se tarjos mulle luomusalaatteja - kenelle tapahtuu sellasta junassa!? Maistelin sit minisalaattia ja luomurucolaa, kyllä sellaset kasvissyöjälle maittaa. :)

Keikka oli Shamrockissa. Maria hiffas mut jonku biisin aikana, alko ensin vilkuttaa ja sit huikkaili moita lavalta. Morjestin takasin. Setti oli melko monipuolinen, vaikka enimmäkseen niissä biiseissä käsiteltiin sanotusten puolesta tuskasta, ahdistuksesta tai jostain muusta ikävästä. Maria selitti välillä hauskoja juttuja, vaihto soitinta ja lauloi antaumuksella.

Settien välissä Maria tuli käymään meiän pöydässä. Vähän ennen toista settiä myös Kai kävi kyselemässä, kuinka mä sinne olin eksyny. Enimmäkseen siksi että pidän livemusasta ja toisaalta oon tykästyny Marian lauluun ja lauluihin, joita tuli nyt enemmän. "Onks mua ollenkaan", "Ei et sä saa", "Jotakin jää" ja "Kaikki muuttuu" tuli sillä kertaa.

Keikan jälkeen lähin Lauran kanssa mussuttamaan joulutorttuja, kattomaan Ismo Alanko Säätiön videota (piru vie, että se biisi jäi päähän soimaan!) ja pelaamaan Super Mario Bros.ia Nintendolla. Se on kyllä yks parhaimpia, mitä on olemassa. :)

Perjantaina tulin kotiin ja menin duuniin. Lauantaina oli aamuvuki. Kävin kaupassa ja lähin sit stadiin tapaamaan Annaa. Se oli kyl tosi pikanen juttu, mut tuli kuites nähtyä ja ostin mä sillä reissulla itelleni tuoksulampun. Ku siihen laittaa tuikun palamaan, ni se heijastaa seinille lumihiutaleita.

Yks aika merkittävä juttu ehti myös tapahtua sillä välin, ku olin poissa koneen ääreltä. Jussin kotisivut aukes. Siellä on yllättävän paljon mun ottamia kuvia, jopa se yläreunan värillinen kuva on mun ottama.

Sit joku sanoo, et mitä vittua mä ruikutan elämäni surkeutta... Ruikutan kuitenki ja kieltäydyn kertomasta pahasta olostani muuta ku sen, että kyseessä on asia, johon en pysty mitenkään vaikuttamaan. Siitä seuraa suurempi tuska, ku mitään ei oo tehtävissä... :(

Muhun sattuu. Tulin tossa hetki sitten duunista ja istahdin automaattisesti tähän. Kirjotinpahan nyt ees jotain tänne, ku en oo hetkeen täällä käynykään. Taustalla soi Manta Rayn "Lonely", se on aivan ehdoton.

Meen pois, koska huomenna on taas aamuvuoro eikä mua nappaa tasan mikään. :(