ku heräsin joskus kolmen aikaan, päässä kuulu vaan sanat "silmäni täyttyvät kyynelistä ja itken ja itken vaan". ei siinä kauaa menny, että oikeesti itkin. hetkee myöhemmin pistin Lauran "Sahara"n soimaan ja kuuntelinki sen muutaman kerran. soi se sillonki, ku mutsi soitti. itkin sen puhelun aikana. en tiedä, ymmärskö mutsi, ettei musta oo mitään iloa. jäin kotiin. menköön tää joulu yksin kotona.

kaivoin Lundiasta tällä kertaa "Unioppaan", joka osottautuki erittäin mielenkiintoseksi. siinä kun on asiaa selkounista ja monesta muusta, mistä mun tietääkseni ei oo kovin paljoa kirjotettu suomeks. ja se teksti on vielä ihan ymmärrettävää, niin sen parissa meni muutama tunti, mut rupes väsyttämään, yllättäen.

jotain kymmenen aikaan tulin sit tähän. poltin yhen cd:n, joka meni pilalle. :( jotenki se poltto ei onnistunu ja siks se levy ei toimi kunnolla. mälsää, mutta ei mahda mitään.

aika kivasti oli tuttuja paikalla, niin irkissä ku mesessäki, mutta nyt suurin osa on menny jo nukkumaan. #rakkaudella oli vähän aikaa Roxette-meininki. mäki kuuntelen tässä Roxettea, tällä hetkellä soi "Listen to your heart". jotenki mun sydän on nyt aika kateissa tai mulla ei vaan oo yhteyttä siihen. veikkaan, että se on aika sirpaleina parhaillaan. ei kiva. tuntuu vaan niin pahalta, melkeen koko ajan. en osaa ees ajatella olevani onnellinen, mistään.

no, ehkä oon onnellinen siitä, että en saanu lahjoja - ne taitaa tosin olla porukoilla enkä mä tahdo niitä. mulle riittää hyvin se, mitä sain duunista. ja on mulla rahaa, jos mä todella tahdon jotain, mutta tietääkseni ei oo oikeestaan mitään sellasta, mitä vois rahalla ostaa. paitsi muutamat cd:t. kait. musa on niin helvetin tärkeetä mulle. siks varmaan kuuntelinki Lauraa ja myöhemmin yhtä Tori Amoksen biisiä, joka tuntu sopivalta just siihen hetkeen. kaivoin tästä koneelta myös Januksen biisin, jota en oo aikoihin kuullu. jossain olis kans se pätkä biisistä "Kun sä hymyilet", joka vois kans olla piristävä tapaus... se on kaunis biisi. :)

tässähän tää aika menee kuunnellessa Roxettea. jossain vaiheessa voisin oikeesti mennä takas nukkumaan, mut tossa ois vielä Total Touchin levy, jota tekis mieli kuulla vielä vähän. että tämmösiä. kerta kaikkisen ankeeta paitsi musiikin suhteen, mikä on tällä hetkellä parasta, mitä voi olla. se taitaaki olla ainut, mitä tässä on. *huoh*

jään angstaamaan tänne yksikseni, piu.