Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Ladataan

Paul Simon@Arena Civica, Milano

Vihdoin sain toteutettua pitkäaikaisen haaveen osallistumalla Paul Simonin 08 kiertueen konserttiin.
Alunperin liput oli varattuna Eisenstadt:iin (Itävalta) jo huhtikuulta, mutta huonoksi onnekseni (ja n. 3000 muun)
konsertti peruttiin huonon sään takia. Pettymys oli todella kitkerä kun kyseessä oli tämän luokan tapahtuma.
Illemmalla tarkistellessa uutisia tapahtuman tiimoilta, tuli katsottua myös Simonin kotisivut ja huomattua että
lähistöllä (no ab. 500-700km) kiertue jatkui ja lippuja näytti olevan jäljellä. Kiitos tyttöystäväni ja Sampo pankin
visa electronin, sain liput tilattua konserttiin Milanoon. Kaikeksi yllätykseksi hinta alkuperäiseen konserttiin oli alle puolet(!). Toinen iloinen yllätys oli huokea interrail junalippu Italiaan kolmeksi päiväksi; vain 71e! (alle 26v).
Ja kun vielä kolmanneksi lisää faktan, että Milanossa asui vaihtariystävämme, oli suunnitelma 100% vedenpitävä.
Toisinsanoen mennyt viikko oli yhtä onnen ja epäonnen sumaa.

Sitten pari sanaa itse konsertista. Lämppäriyhtye ei onnistunut säväyttämään juurikaan. Valmiiksipureskeltu blues ei mielestäni ollut sopiva startteri maailmanluokan megatähdelle. Noin 30min odottelun jälkeen Simon ja 8 hengen yhtye nousi lavalle aplodien säestämänä. Ensimmäinen biisi oli "Gumboots", hitti Graceland albumin ajoilta ja sen hyväntuulinen, lähes ska -tyylinen meininki polkaisi konsertin hyvin käyntiin. Kiertuekokoonpano oli tuttu jo 2000-luvun alusta ja multitalentit soittajat vetivät biisin kuin biisin ammattimaisen tarkasti. Lähes kaikki hittibiisit olivat settilistalla ja yleisö tykkäsi: Italiaanot nousivat aplodeeraamaan lähes joka toisen kappaleen lopuksi. Jännittävän säväyksen teki "Sound of silence" kun Paul soitti kappaleen yksin akustisellaan; Yleisö oli hiirenhiljaa. Loppuenlopuksi konsertissa vallitsi kirjava mielialojen skaala aina liikuttuneesta tanssitavaan, eikä yhteislaulultakaan vältytty. Yli kaksi tuntia soittoa kahdella encorella 67-vuotiaalta on aika uskomaton suoritus.

Varmasti paras konsertti, missä olen ollut, eikä sitä voi rahan arvossa mitata. Voin vain sanoa, että ei kannata pyöritellä haaveita päässä liian kauan, vaan lähteä metsästämään niitä välittömästi.

Kirjoitettu Wednesday 30.07.2008

Kommentit

Vain sisäänkirjautuneet voivat lukea ja lähettää kommentteja.

Liity käyttäjäksi   tai kirjaudu sisään


Kirjaudu Facebook-tunnuksella: