|
Riku Rotten
|
#2 kirjoitettu
02.06.2005 16:33
Tämmösen löysin DUCista.
I record normaly into a track, then copy that track onto another. The first track I do the usual stuff, EQ, compression (aslo cut alittle at 10k, because thats what im gonna be adding in the other track). The secornd track or the sparkle track like I call it, has extreme EQ en compression. Cut all the low stuff below lets say 700hz, then ad about 12DBs at 11k, then compress the hell out of it, about 13DBs of compression, ratio at :100, attack and release at the fastest setting. Now I have the sparkle track. Mix it very low with the other track and you can hear everything the vocalist is saying without having to turn it so loud. You can hear this on nearly every major lable artist.
You have to use the same comp and EQ to avoid phashing effects. And if you add other plug-ins to the first track, add them to the second as well but bypass them on the second track.
Joz
PTle ei ole latencyn atomaattista korjausta, siitä syystä neuvot samoista plugeista.
|
|
Redfox
|
#8 kirjoitettu
02.06.2005 21:15
Joo,eli tää suora copy/paste femceesfinlandista
Miksaamisen perusteet
Jeps. Tähän on nyt siis edetty. Nyt olemme opetelleet kaiken sen, mitä tarvitsemme saadaksemme aikaan kelvollisen nauhoitteen.Siispä seuraavaksi tuotos pitäisi miksata niin, että kaikki tarvittavat elementit toimisivat yhtenä kokonaisuutena. Miksaamisessa ei ole niinkään oikeita tai vääriä ratkaisuja, kuin hyviä nyrkkisääntöjä, joita noudattamalla saamme aikaan(ainakin demotasolla) välttävän äänenlaadun.
Suositeltavaa aloittelijalle onkin etsiä miksattavaa kappaletta muistuttava styge, jota kuuntelemalla ja vertaamalla omaan miksaukseesi saat osviittaa suunnasta, johon olet menossa.Taitojen karttuessa tätä ei ehkä tarvita, tosin itse ainakin käytän yhä referenssejä.
Miksaukseen tarvitsee korkealaatuiset kaiuttimet/ studiomonitorit. sen lisäksi sinun tulee kuunnella miksaustasi kaikissa mahdollisista kaiuttimista,mistä vain pystyt. Ymmärrettävästi aloittelevalla musiikkinikkarilla tuskin on niitä genelecejä kotona, joten välttävän saudin saat myös perustereoiden kaiuttimista. Tässä tapauksessa sinus tulee muistaa kytkeä kaikenlaiset bass boost- ym. surround-efektit pois päältä. Valmista miksausta kannattaa kuunnella esim. eri autojen stereoista...auton akustiikka on äärimmäisen hankala, joten hyvä saundi autossa tarkoittaa käytännössä hyvää saundia muuallakin.
Tähän väliin yksi totuus: kuulokkeilla EI VOI miksata. miksattaessa itse tila ja akustiikka on tärkeää, eikä kuulokkeissa ko. ominaisuuksia ole. Mutta tutustukaamme miksauksessa tarvittaviin välineisiin:
EQUALISOINTI
eli eri taajuuksien hallinta. tämä hallinta suoritetaan (yllätys yllätys) equalisaattorilla eli taajuuskorjaimella.
perusidea on poistaa kaikki häiritsevät taajuudet.
Itselläni näitä perustaajuuksia on muutamia, joita vähentämällä saadaan kirkas ja silti phatti sointi: 80 hz, 174 hz, 350 hz, 500 hz, 1000 hz, 2000 hz, 4000 hz, sekä 6500 hz.Näillä taajuuksilla kannattaa leikkiä, mutta muista: omat korvat sen parhaiten kertovat. Vokaaleita equtettaessa kannattaa poistaa kaikki alta 100 hz:n taajuudet sekä kiinnittää huomiota ainakin 500hz:n, 1000 hz:n,4000 hz:n ja 8000 hz:n taajuuksiin. Nuo taajuudet poistettaessa päästään eroon ns. "purkkisaudista", mikä on yleensä useimpien aloittelijoiden kompastuskivi.
KOMPRESSOINTI
Kompressorilla kompressoidaan eli puristetaan ääniä tiukemmaksi. Kompressoinnin avulla saadaan syvyyttä kappaleisiin.
Sääntönä onkin: mitä enemmän kompressoit, sitä vähemmän volumea tarvitset ko. raidalle. esim. rummut yleensä tarvitsevat kompressointia, sen avulla biitti potkii paremmin.
Bassoa taas ei kannata kompressoida paljoakaan...matalat taajuudet tuntuvat kärsivän liiasta puristuksesta.
Mahd. kitarat saattavat jopa kerjätä ns. lyttyyn puristamista, sillon ne voidaan miksata helposti rapin/laulun taakse ja
silti se vaan tuntuisi kuuluvan.Jokaiselle raidalle tulisikin laittaa jo miksausta aloitettaessa oma kompressori sekä eq, joita säätelemällä voidaan saavuttaa se syvyys mitä ko. kappale tarvitsee.
Kompressoireista on olemassa band ja multiband- malleja.
Band-kompuroita käytetään raidoilla, mutta multiband-kompressoria lähinnä ainoastaan master- raidalla.Multiband-kompressorissa voi valita taajuudet, mihin erityisesti voit keskittyä.Useimmissa multiband-kompressoireissa on 4-5 eri taajuusaluetta: alataajuudet, alakeskitaajuudet, keskitaajuudet, yläkeskitaajuudet sekä ylätaajuudet.Näitä alueita eri tavalla kompressoimalla saat tasapainoisen tuloksen.
Syvyysvaikutelmaan vaikuttaa toki myös:
REVERB
eli huoneen/tilan tuntua simuloiva kikatin. esim rummut tuntuvat potkivan hienosti, mikäli siellä takana kohisee hieno rumpuhonemainen tila. Myös vokaalit tarvitsevat reverbiä, se tuo vokaalit lähemmäksi kuulijaa. Se toimii myös mainiona keinona sulattaa voksut kiinni taustoihin.
ECHO/DELAY
eli kaiku. Kun huudat grand canyonissa hei, niin hetken päästä kuulet saman "hei":n uudestaan. tällä vehkeellä simuloidaan juuri sitä.Hiukan vokaaleissa käytettynä delay on mainio keino lisätä liikkuvuutta kappaleeseen. Tällöin se kannattaa toki ohjata jompaankumpaan kaiuttimeen. Toki esim. kitaralle delay saattaa tilanteesta riippuen olla aivan omiaan.Delayta käytetään kuitenkin enimmäkseen dub, reggae- ja trancemusiikissa.
DE-ESSER
Suomeksi: de-esser laitetaan vokaaliraidalle poistamaan esim. s-kirjaimen ilkeät suhahdukset. de-esser kompressoi tarvittavan taajusalueen niin litteäksi, että ikävää piikkiä s-kirjaimesta ei enää kuule.Tätä kannattaa käyttää yhdessä eq:n kanssa ja tarkkailla taajuuksia 6000-12000 väliltä.
FREQUENCY ANALYZER
Aloittelijalle erinomainen väline. FA piirtää taajuuksista kuvan ruudulle ja voit silmällä todeta, mitä taajuuksia tulisi poistaa ja mitä lisätä. Lähtökohtana on saada FA:n piirtämä viiva mahdollisimman tasaiseksi. Tämä ja korvat alkaa olla peto yhdistelmä.
LIMITTERI
Tätä käytetään yleensä vasta master- eli koko kappaletta koskevalla raidalla.Limitteri tihentää saundia ja tuo koko kappaletta lähemmäs kaiuttimia. Vaimeaa limitointia voidaan käyttää myös erikseen rumpu- ja vokaaliraidoilla. Mikäli aiot masteroida tuotoksesi ihan masterointifirmassa, kannattaa se viimeinen limitointi jättää tekemättä.Limitoimalla nostetaan GAIN (äänenvoimakkuus) sille tasolle, millä se tulee cd:ltä kuulumaan.
VOLUME/GAIN
eli meille kaikki tuttu äänenvoimakkuuden säädin. Tämä on mielestäni kaikista tärkein väline miksauksessa.Tämän ja kompressoinnin avulla saadaan jaettua tausta ja vokaalit oikeanlaisiin kerroksiin. Vokaalit ja rummut ovat kaiken järjen mukaan yleensä kovimmalla, soittoinstrumentit ja muut äänet vastaavasti hieman vokaalien ja rumpujen takana.
Kerroksia ei mitata ainoastaan syvyyssuunnassa, sivusuunnassa meitä auttaa:
PANNING eli missä kohtaa strereokuvaa haluat minkäkin äänen kuuluvan.
MONO: kaikki kappaleen äänet on miksattu täysin keskelle.
STEREO: äänet on jaettu eri sivuille kahden kaiuttimen välillä.
Perussääntöjä panningissa: (saa ja kannattaa kokeilla muitakin!)
-rummut keskelle
-basso keskelle
-päävokaalit keskelle
-kitarat hieman sivuille (koskee muitakin lead-instrumentteja olettaen, että kitaroita/muita instruja on nauhoitettu väh. kaksi kappaletta.)
-delayefektit sivuille (koskaan ei kannata käyttää yli 45 asteen kulmaa panningissa, se saattaa kuulostaa eri kaiuttimissa häiritsevältä.)
-hihatit kannattaa jakaa suraavasti: pää -haitsut keskelle, lisähaitsut sivuille (aika reunoille)
Näiden kaikkien efektien hallinta on tärkeää miksattaessa. Mitä paremmin tunnet käsiteltävän laitteen, sitä parempaan lopputulokseen päädyt. Erityisiä neuvoja en osaa miksauksesta antaa, jokainen tekee työnsä tavallaan. Tässä kuitenkin pari itseni hyväksi havaitsemaa keinoa:
-pidä joka raidalla eq sekä kompressori
-kokeile miksata kappale mahdollisimman pitkään "kuivana" eli käyttämällä efekteinä ainoastaan volumea ja panningia. Tämän jälkeen kannattaa equalisoida jokainen raita niin, että kokonaisuus kuulostaa selkeältä ja puhtaalta. Kaikenlainen mutaisuus ja purkkimainen saundi on pahasta.
-tämän jälkeen kannattaa kompressoida jokainen kanava niin, että kokonaisuus edelleen kuulostaa selkeältä ja puhtaalta.
Kompressointi tuo mielestäni biisille sen luonteen: onko se pumppaava vai kenties tasaisempi kokonaisuus on paljon kiinni kompressoinnista.
-reverbin lisäisin tässä vaiheessa ainakin rumpuihin ja vokaaliraidalle. Kannattaa olla varovainen, me emme halua 80-lukua takaisin, emmehän?
-mikäli käytät vokaaleissa delayefektiä, kokeile sitä tässä välissä.
-laita vielä yksi eq master- raidalle ja kokeile etsiä vielä kokonaisuudesta häiritseviä taajuuksia.
-lisää master- raidalle vielä yksi multiband- kompressori ja suorita kevyt finaalikompressointi.
-mikäli haluat limitoida, limitoi. Suosittelen kuitenkin limitoinnin jättämistä masterointiammattilaisen käsiin.
Viimeiseksi: se, mikä kuulostaa hyvältä, on oikein.
Hirveällä tuurilla et edes tarvitse kaikkia välineitä miksauksessasi, kyse on vain äänenlaadun parantamisessa. luota korviisi!
|
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#9 kirjoitettu
02.06.2005 22:11
Riku Rotten kirjoitti:
Digirackin kompura ei särötä ja menee nopeelle.
On ihan silkkaa fysiikkaa, että jos mennään tarpeeksi nopeaan reagointiaikaan niin varsinkin alemmat taajuudet alkavat säröytymään. Mitä nopeampi aika sitä enemmän alemmat taajuudet särkevät ja sitä ylemmäs vaikutus ulottuu.
Siinä vaiheessa kun attackin, holdin ja releasen (osassa kompuroista näitä ei kaikkia saa säätää) yhteenlaskettu aika menee alle aallonpituuden, särön pitäisi olla jo hyvin kuultavissa (Esim. 10ms ja 100Hz). Riippuu tietysti ratiosta ja thresholdistakin.  Jos ei ole niin luultavimmin joku parametri ei ole käyttäjän määritettävissä ja sen on tehtaan setä määrittänyt tarpeeksi pitkäksi tai sitten ne numerot niissä ruuveissa valehtelee. Joissain joissain oikeissa analogisissa rautavehkeissä myös käytetty kytkentä ja komponentit asettavat sen verran rajoituksia sille reagointiajalle, että säröä ei saa kunnolla esiin millään (lähinnä optokompressoreita koskee tämä).
Jaa miksikö se sitten särkee. No mietitäänpä esim. sanotaan nyt vaikka 50Hz siniaalto menee kompressoriin joka on säädetty vaikka niin, että attack ja hold on yhteenlaskettuna vaan 10ms. Kun aalto alkaa nousta niin kun se menee yli thresholdin. Kompura alkaa vaimentamaan signaalia. Saavutettuaan huippunsa siniaalto alkaa laskea ja kompura alkaa hellittää otettaan eli vähentämään vaimennusta. "alaspäin" menevällä puolella tapahtuu tietysti samanlainen ilmiö.
Normaalistihan tuo vaimennuksen säätyminen pitäisi tapahtua sisääntulevan signaalin voimakkuuden keskiarvon mukaan. Nuo aika-arvot kuitenkin avat juuri ne parametrit jotka kontrolloivat tuota keskiarvottamista. Jos ajat on liian lyhyet niin myös aaltomuoto alkaa muuttumaan selvästi. Mitään maagista rajaahan ei tosin ole milloin särkee ja milloin ei. Lähinnä vaan särön määrä muuttuu.
Niin joo... Mainitsin tuolla yllä, että ne nappuloissa lukevat aika-arvot ei välttämättä pidä paikkaansa tms. Se ei tietenkään tarkoita että se kompura kuulostaisi huonolta.
Elektrojänis muokkasi viestiä 22:17 02.06.2005
Redfox kirjoitti:
Joo,eli tää suora copy/paste femceesfinlandista
Paljon ihan hyvää asiaa, mutta joitain aika rankkoja yksinkertaistuksia ja valmiiksi annettuja säätöjen arvoja.
Varsinkin noi valmiiksi annetut EQ-taajuudet on sellainen asia mitä itse varoisin sanomasta.
|
Ladataan
