Mikseri.net

#2 kirjoitettu 08.07.2006 21:24

Kaverilla on kova yritys nostaa postcounttia.

Ite sanotan englanniks, jos tulee suomeks jotain aivan loistavia ideoita ni kirjotan neki ylös. Harvoin 'rupean sanottamaan', yleensä tulee vaan semmonen vähän paskahädän tyyppinen fiilis, et 'ny o jotai tulos'. Sit vaa notepadi auki ja yks säkeistö siihen. Jos saan sen yhen säkeistön kasaan siltä seisomalta, ni mietin et mihkä biisiin sen vois laittaa ja teen sen mukaan loput. Yleensä jos se ensimmäinen säkeistö tulee ja on se joku idea selvillä, ni samana iltana tulee lyriikat valmiiks, vaikka menis pikkutunneille saakka.

Ja ku sanoit, että aijoit opetella norjaa, ni se voi olla sulle aika vaikea kieli esittää uskottavasti tai edes kirjottaa. Ellet sitten oo opettelemassa ihan paria vuotta.

#3 kirjoitettu 08.07.2006 23:43

Ensiksi sävellän, sitten sanoitan. Kuuntelen keksimääni melodiaa lävitse ja mietin, mitä fiiliksii se herättää... eiköhän se silleen aika pitkälti tapahdu se sanoittaminen mulla.

#4 kirjoitettu 09.07.2006 01:24

Mä sanotan Englanniks, ruotsiks ja englanniks ja joskus saksaks

Mä sanotan kaiken laista musiikkia yleensä se jolle sanotan se kertoo mulle millasta ja aihe Esim! jokin surullinen niin sit mä kirjotan sille sanat vaikka valmiiseen musiikkinn tai ei valmiiseen. koska mä lopetin itse musan teon niin teen kavereille ja niitten kavereille ja muillekkin ei sen ole väliä mihin ne sanotukset menee kuhan käyttöön vaan menee

#5 kirjoitettu 09.07.2006 01:44

Kynä, paperia, elämä ja yö. Muuta ei ole tähän mennessä tarvittu.

#6 kirjoitettu 09.07.2006 02:20

Sanoitan englanniksi, se on tietoinen valinta jota en sen enempää tässä perustele. Sanoitusprosessi alkaa tunteesta jonka haluan pukea sanoiksi ja yleensä aloitan kirjoittamalla ajatuksia, sanoja, lauseita ja tunnelmia -jotka kumpuavat minusta yleensä perin intuitiivisesti- paperille ranskalaisilla viivoilla. Sitten alan mutustelemaan sanoja ja niiden rytmejä suussani, miltä ne kuulostavat, ja miten päin haluan ne laittaa. Samalla mietin loppusointuja ja sanojen yhteensopivuutta lauseiden sisällä, sekä sitä mihin järjestykseen lauseeni laitan että kokonaisuudesta tulisi mahdollisimman looginen. Katson sanoitusta pieninä paloina ja kokonaisuutena, ja työstän sanoitusta kunnes olen siihen itse tyytyväinen.

#7 kirjoitettu 09.07.2006 03:00

Siinä varsin analyyttinen tapa tehdä tekstiä. Itse en tuohon pysty, vaan sehän biisien teossa minulla eniten tökkiikin. Ne lyriikat...

Kiinnitän sanoihin hyvin paljon huomiota, jonka lisäksi vaadin hyvää tarinaa päälle. Tai alle, kuinka vaan. Mutta englanniksi ne on aina tulleet luonnostaan. Kai siinä on pienempi korniusprosentti, kuin suomenkielellä Jos suomeksi tekee, pitää olla hemmetin tarkkana ettei lipsahda kornin puolelle. Englanniksi menee aikamoinen soopa vielä läpi. Varsinkin kun aiheina käyttää fantasiahässäköitä. Tästä pointsit muuten Kivimetsän Duiduleille, btw.

Ensin tulee yleensä kertsi tai joku pieni pätkä, josta yritän napata tarinasta kiinni. Sitten kun tarina on valmis, yritän saada sen kuulostamaan hyvältä. Ja sehän siinä on pirun vaikeaa! Onhan sitä siistiä vetää jotain (täysin hatusta vedettynä) "When darkness comes, I draw my blade. In moonlight I hunt and in shadows I fade." tms. mutta kun yrittää saada tarinaa kulkemaan samassa niin sitä onkin itkun partaalla...
Tämä oli ihanaa varsinkin juuri ennen studioreissua, kun Raven-biisistä puuttui viel varmaan kolme säkeistöä ja jouduin väkisin vääntämään ne parina viimeisenä yönä ennen lähtöä. Oli solistilla hienoa saada ihan painotuoreet lyriikat nenän alle. Tulkitsepa siinä tunteella ihan outoa tekstiä levylle

Kyllä huomaa, että väsyttää. Tarinaa tulee ihan ihmeesti. On vaan hyvä fiilis kirjoitella

#8 kirjoitettu 09.07.2006 13:40

blaa blaa laulun sanat blaa blaa englanniksi yadda yadda mahdollisimman nopeasti huba huba...

(Tulipas kirjoiteltua.)

Sorcerer typisti viestin olennaiseen 02:27 16.07.2006

#9 kirjoitettu 09.07.2006 16:50

Acidemus kirjoitti:

Kai siinä on pienempi korniusprosentti, kuin suomenkielellä Jos suomeksi tekee, pitää olla hemmetin tarkkana ettei lipsahda kornin puolelle. Englanniksi menee aikamoinen soopa vielä läpi.


Tästä olen kyllä aivan eri mieltä. Myös englanniksi sanoittaessa pitää olla hemmetin tarkkana ettei lipsahda kornin puolelle, eikä se aina onnistukaan. Suomalaisetkin alkavat olla niin kielitaitoista porukkaa, ettei sitä kaameeta soopaa ihan kakomatta niellä. Ja aina on vaarana tehdä tyhmiä virheitä kun ei sanoita omalla äidinkielellään, ja niiden varalta pitää olla tarkkana!

Mutta tyylilajisidonnainen juttu kyllä tämä sanoittaminenkin on, että ei siinä mitään, toiset genret kun antavat niitä korniuksia enemmän anteeksi kuin toiset...

#10 kirjoitettu 09.07.2006 17:13

Tähän asti olen sanoittanut kappaleeni englanniksi, koska suurempi osa ihmisiä ymmärtää sitä silloin.

Teen kaikenlaista kokeellisempaa ja alternativempaa musiikkia, niin sanoituksetkin menevät usein oudoiksi. Usein niin oudoiksi, ettei niitä oikeastaan raaski julkaista täällä.

Uuden bändiprojektin kaa ajateltiin jopa koittaa montaa kieltä yhtäaikaa.

#11 kirjoitettu 09.07.2006 18:00

Riippuu mitä sanoitan.

Snakepath yhtyeeni lyriikat ovat lähes kokonaan improvisoituja, eikä paperille juuri koskaan päädy etukäteen mitään. Projektin luonteesta johtuen noilla sanoituksilla ei ole juurikaan väliä.
Poikkeus tuohon tekniikkaan löytyy kappaleesta Düsseldorf, jonka ensimmäinen säkeistö on kirjoitettu ja sitä on jopa mietitty etukäteen.
Tuo säkeistö kuuluu:

Old Moe had a farm and a house/
A fucked up crack whore as a spouse/
Old Moe says he's gonna stab me/
The motherfucker's high on crack, see/
But that's just what old moe's like/
when he's got his dope ho's knife/
Still maybe coke nose life/
will make me choke Moe's wife/
I spit on Moe and hit his ho/
and spit on Moe and slit his throat/
The voices tell me to kill his kids/
David, Rodney, Jill, Liz, Mitch/
and that 16-year old Jenifer Bitch,/
who gave me herpes and made my genitals itch/

Tuossa on lähinnä leikitty multiriimeillä ja katsottu kuinka monta sanaa saa saa rimmaamaan. Tuon multiriimittelyn lisäksi tuossa ei ole muuta mietitty kun, että saa tuohon jonkun tarinan ja että se olisi tulkittavissa loukkaavaksi, jos joku haluaisi siitä loukkaantua.

Jos satun sanoittamaan rap lyriikkaa niin tähtään huumoriin ja "kiistanalaisuuteen". Mietin ensin mitä jossain riimissä haluan sanoa ja keksin siihen sanat, jotka sitten sovitan sellaiseen muotoon, että ne saa johonkin järkevään lausumisrytmiin. Lausumisrytmi on kuitenkin suht vapaa eikä tavujen määrä ole hirveän tarkka juttu, verrattuna sanoituksiin, jotka teen laulumelodian mukaan.

Silloin kuin sanoitan musiikkia laulettavaksi sävellän ensin kappaleen tai ainakin laulumelodian ja alan inspiraation iskiessä sitten sanoittamaan sitä laulumelodiaa hyräillen ja sovittaen siihen sanoja. Tarvittaessa teen joitain pieniä muutoksia melodiaan joidenkin lauseiden kohdalla (esim jos lauseessa on yksi tavu liikaa ja melodia sallii yhden nuotin lisää johonkin kohtaan).

#12 kirjoitettu 09.07.2006 20:17

Omassa sanoituksessanihan on kyse pelkästä sanan säilän käytön taituruuden näyttämisestä muille. Yleensä keksii hauskoja metaforia/sanaleikkejä joiden pohjalta rakentaa jonkinlaisen teeman ja siihen tulee sitten sanat miten tulevat. Ei se oikein ole minua varten että mietin jonkun jalon aiheen ja siittä teen sanat. Peniksen pidennystä kaikki tyyni

#13 kirjoitettu 09.07.2006 21:46

Tunteella...
Yleensä tulee jostain aiheesta vertauskuva, jonka voi tajuta jokin muukin, kuin minä itse.. jos nyt jotain osviittaa haluaa, niin esim. mokoman Kasvot kohti itää on sellainen kappale, jonka tekstiä ihailen aivan mielettömästi. jos samanlaiseen joskus pääsisi vielä itse

#14 kirjoitettu 09.07.2006 21:48

Kirjoitan sanoja paperille mieleiseeni järjestykseen. Jos kuulostaa hyvältä, teen niistä lyriikkaa. Jos ei, niin en. Ei sitä oikein voi pakottaa, tulee jos tulee...

Ja merkitykset voi aina keksiä myöhemminkin.

#15 kirjoitettu 13.07.2006 15:22

Toi on hyvä asenne, mäki teen niin, sekä sanoituksissa ja säveltämisessä, sanoja tai sointuja peräkkäin ja jos käy hyvä tsägä, niin hittibiisi on vahingossa syntynyt. Biisien tekotahti pistää miettimään, olenko maailman onnekkain mies merkityksillä ei oo mullekkaan niin väliä, tärkeintä on sanojen ja riimien iskevyys, eli niiden esteettisyys. Ja jos joku tulee kyselemään, et hei mikä toi sun biisin juttu niinku on, niin mä voin aina selittää jotain intellektuellista soodaa siihen tuntuu toimivan

#16 kirjoitettu 13.07.2006 15:23

niin ja jos OIKEIN hyvä tsägä käy, niin biisissä saattaa olla jopa jokin sanoma tai oikee juttu

#17 kirjoitettu 15.07.2006 19:13

ideoita vain tulee jos on tullakseen. jos ei, niin ei. en ala väkisin työstämään mitään, siitä ei tule kuin paskaa.
toki perusidean hiominen lopulliseen muotoonsa niin että kuulostaa hyvältä ja jopa tarkoittaa jotain, se vaatii oman punnertamisensa - yleensä.
joskus sitä kyllä ripuloi tekstin yhdessä hujauksessa, ja toisinaan lopputulos miellyttää vielä kotvankin päästä.

#18 kirjoitettu 15.07.2006 20:45

Sanojen ja melodian suhteesta vielä sen verran, että useimmiten melodia muotoutuu lopulliseen muotoonsa "sanojen sanelemana", sillä minulle on tärkeää että lyriikka säilyttää melodian kanssakin jonkinasteisen puheenomaisen rytminsä. Melodiaa en yleensä sävellä ihan tarkasti ennen sanoja, vaan sellaisena "luurankona", jonka ympärille sanat voi sovittaa kuin lihat luun päälle. Sanojen luonne määrää lopulta sen millaiselta valmis tuotos näyttää.

#19 kirjoitettu 15.07.2006 22:27

En sanoita

#20 kirjoitettu 16.07.2006 00:06

Minä teen yleensä sanoihin musiikin.
Mulla on sanat. Mulla on pari irtoriffiä. Aloitan irtoriffillä ja kehittelen siitä eteenpäin kunnes on ensimmäisen säkeistön aika. Siihen tausta, joka määräytyy laulun rytmin mukaan. Joskus jos on oikein vaikea rytmitys, saatan muuttaa sanan tai jopa lauseen. Aika vähän muuttelen sanoja jälkikäteen koska koen, että ne ovat sen kirjoitushetken juttuja eivätkä parane muuttelemalla.
Jo sanoja kirjoittaessa tulee usein mieleen joku rytmi, joskus jopa melodia. Sekään ei aina ole edes oma. Olenpa joskus tehnyt päässä soineeseen Yngwien melodiaan omat sanat. Valmiissa biisissä oli sitten ihan eri melodia, kun olin unohtanut sen Yngwien.

#21 kirjoitettu 16.07.2006 00:16

Kyrath kirjoitti:
Harvoin 'rupean sanottamaan', yleensä tulee vaan semmonen vähän paskahädän tyyppinen fiilis, et 'ny o jotai tulos'. Sit vaa notepadi auki ja yks säkeistö siihen.


Sama täällä mutta yleensä vaan alkaa valumaan yli. Ja sitten turhautuneena vedän vessan ja jätän homman siihen.

#22 kirjoitettu 16.07.2006 04:10

samoth kirjoitti:
itse sanoitan Aika Dark metal tyylisesti synkkää tekstiä mieluiten englanniksi,mutta tällä hetkellä opettelen Norjan kieltä joten myöhemmin alan sanoittamaan norjaksi.


Onneksi olkoon norja on vitujn true.

#23 kirjoitettu 16.07.2006 04:26

ku o biisi nii jotai pitää höpistä päälölensä. joko hiljaa ja säröllä tai sitten kiljua niin lujaa, että säröytyy.

#24 kirjoitettu 16.07.2006 13:32

Jos päässä sattuu pyörimään jonkinlainen aihio/tynkä, tarvitsen siihen yleensä potkuksi hirmuisen tunnepurkauksen, oli se sitten hilpeyttä tai raivoa. Kuten edellä sanottiin, se vähän kuin paskahätä. Notepadi auki, ja pää tyhjäksi. Itse sanoitan lähes täysin englanniksi, ihan siitä syystä että suomenkielen repertuaari tuntuu paljon suppeammalta ja värittömältä.

#25 kirjoitettu 16.07.2006 19:32

Mäkin kirjoitan englanniksi, syystä tai toisesta. Aluksi kirjoitan pelkkiä lauseita jotka tulee jostakin asiasta mieeleen. Pyrin sellaisiin lauseisiin usein että ne eivät tarvitsisi pahemmin muuta ympärille, eihän minun ääntämisestä kuitenkaan ymmärrä niin kätevää jos sen yhen lauseen tajuaminen riittäisi .

Mutta kyllä niiden tekstien vääntäminen on tuskaa. Riimejä harvemmin tulee tehtyä, mutta olen käyttänyt ikiseksikästä away / today -riimiä. Kamala mutta jossain tuo vaan toimii. Korniutta muuten vältellään. Ideavihkoa on suositeltava! Se on hullun kätevä jos kirjoittelee, suosittelen!

#26 kirjoitettu 17.07.2006 21:47

Keräilen ideoita ja riimejä päähän/paperille ja yritän koota niistä joitakin laulettavaksi kelpaavia tarinoita.

#27 kirjoitettu 18.07.2006 02:02

Gambina, vitutus ja polkupyöräretki.

#28 kirjoitettu 19.07.2006 23:32

En sanoita biisejäni lainkaan.

#29 kirjoitettu 21.07.2006 00:55

Ensin siansuomella melodia. Sitten mää jumin aina ensimmäiseen lauseeseen minkä keksin. Siihen pitää sitten keksiä joku sisällöntynkä ja upottaa se valmiiseen melodiaan. Joskus irtoaa mutta useimmiten on turhauttavaa kun jankuttaa samaa keskeneräistä rallia viikkotolkulla kaupan kassalla ja paskalla. Ja muuallakin.

#30 kirjoitettu 09.09.2006 10:01

Sanoitan biisit suoraviivaisesti. Eli olen aika huono kertomaan tapahtumia vertauskuvainnollisesti. Kirjoitan ilman mitään hienoja koukeroita.

JpP-82 muokkasi viestiä 10:01 09.09.2006

#31 kirjoitettu 09.09.2006 15:17

Mä sanoitan päässäni ensin, ja sitte jos jotain käyttökelposta muotoutuu, laitan paperille.
Sitte se paperille kirjotettu setti tuppaa unohtumaan, ja päähän uus setti.

Ehkä tän takia mulla ei oo kovin montaa sanotettua biisiä...

#32 kirjoitettu 11.09.2006 09:51

lähinnä niin se menee että päätän ensin mistä biisi kertoo, yleensä mieleen tulee kertsin sanoma ja sanat, loput sanoitukset rakentelen sen ympärille. käytännössä sanoittamine koostuu sellaiseten sanojen päyrittelystä joissa tavumäärä on oikea ja joiden lausuminen on rytmissä musiikin kanssa.

#33 kirjoitettu 11.09.2006 12:36

En sanoita, kun en osaa.

#34 kirjoitettu 11.09.2006 13:15

Kun lukee ja kirjottaa paljon, niin säilyy hyvä vire sanoittamiseen. Ja sitten kun inspiraatio iskee niin on hyvä pohja ja "työkaluja" käytössä, jolla idean toteuttaminen luonnistuu -yleensä- suhteellisen vaivattomasti.

Riimejä en suosi, sillä katson, että ne usein ohjaavat liikaa sisällön kulkua. Ja muutenkin riimit on vain yksi osa lyriikkaperinnettä, monelta jää yleensä mm. rytmi, sanojen ulkoasu, sanasto, fraseeraus ja sisältö lapsi puolen asemaan.

#35 kirjoitettu 11.09.2006 21:38

Musiikkihommissani minua on jo pidemmän aikaa ahdistanut sanoitustaidottomuuteni - siis luonnollisesti soitto- ja laulutaidottomuuteni ohella. En vain osaa. Koitan kirjoitella sanoja, mutta useimmiten ne joko a) kuulostavat huonolta, b) niissä ei ole mitään sisältöä tai ajatusta tai c) molemmat edellä mainitut. Useimmiten kinuan sanoituksia - ja samaan syssyyn myös vokaaleita siskoltani, joka noissa tuntuu olevan vain älyttömän kätevä. Itse tyydyn lainailuun ja sämpläilyyn.

#36 kirjoitettu 12.09.2006 13:27

Olen kyllä jo vastannut tähän samaan jo johonkin toiseenkmin ketjuun, mutta uusitaan nyt.

Ensin pitää olla idea ja ajatus. Mitä tahtoo sanoa. Konteksti.

Ensin hankkiudun siihen tunnetilaan josta käsin sanotus toimii. Jos koko idean on tarkotus olla vihainen niin hankkiudun vihaiseksi. Jos taas haikea niin haikeaksi. Se miten tuo tapahtuu onkin sitten jo oma juttunsa.

Sen jälkeen kirjoitan vimmatusti fiiliksellä siitä alkuperäisestä ideasta. Suollan tekstiä yhtään pohtimatta. Tähän käy joko sanelin tai kynä. Tietokoneella en tätä prosessia osaa tehdä. Käytän joskus myös sekä sanelinta, että kynää samassa biisissä. Molemissa lopputulos on hieman erilainen.

Kun sitten minulla on kasa vähemmän ajateltua suttua, niin hion sen sitten ajan ja konitiviisen ajatuksen kanssa kokonaiseksi biisiksi. Tämän jälkeen (tai osittain myös sen aikana) vaiheessa voi sitten samaan tyyliin vielä viilata enemmän tai vähemmän sitä biisin rakennetta ja sävelkulkuja sun muita ja säätä sitä lyriikkaa vielä sen mukaan.

#37 kirjoitettu 12.09.2006 15:21

Kirjoitan tekstejä omista kokemuksista, tunteista jne. Teksti on minulle ikäänkuin "paras ystävä." Puran paperille kaiken, mitä en pysty kenellekään kertomaan, tosin aina niihin tulee sekoitettua jotakin mielikuvituksellista, joka saattaisi pitää paikkaansa, mutta kuitenkaan se ei pidä, tämä tekee teksteistä toisinaan aika mielenkiintoista luettavaa, ja tuon tarkoitus on vain saada mahdollisimman monenlaisia näkökulmia siitä, mitä olen ajatellut, kun olen tekstiä kirjoittanut, yleensä nämä visiot, joita kuulen, ovat kaikkea muuta kuin todellisuutta.