|
SaastanenHippi
4225 viestiä
|
#3 kirjoitettu
05.09.2006 17:42
Armoleppa kirjoitti:
Kuinka tuplaukset (rap) tulisi miksata? Käytetäänkö kaikua ja millä efektillä sen saa aikaiseksi?
rjoitusasua selkeämmäksi. 14:44 04.09.2006[/I]
Tuplauksissa usein kuulee myös sellaista stereoratkaisua, että periaatteessa kolmeen kertaan ollaan sama kohta päällekkäin hoilattu - perus räppiraita soi keskellä ja tuplaukset kohtuullisten efektien kanssa oikealta ja vasemmalta n. kello 9:stä ja 3:sta.
Vinkkejä myös parhaista ohjelmista otetaan vastaan
No parhaista en tiedä, mutta kuulemma Pro Tools on oikein hyvä miksausohjelma. Enemmän olen tutustunut Cubasen maailmaan, joka myös toimii oikein hyvin. Netistä on myös hyvä imuroida ilmaisia vst- plugareita, joilla sitten voi miksailla lauluja/räppejä. Musiikin tekeminen -palstalla on oikein "liimattu" sellainen hyvä thread, jossa plugareita luetellaan. Acid 4:ää olen kokeillut ja tulin siihen tulokseen, että Cubase on ainakin helpompikäyttöinen kuin Acid.
Toiseksi, kuinka räpeistä, ja erikseen laulusta saadaan paksumman kuuloinen?
No tähän en varsinaisesti osaa vastata, mutta ainakin hommaa helpottaisi se, jos taustamusiikkia vielä pääset miksaamaan silloin, kun räppejä/lauluja siihen päälle miksaat. Eli siis jos on mahdollista esim. kitaroita, bassoja sun muita miksailla erikseen silloin, kun laulutkin on siihen toiselle raidalle jo lykätty. Tällä tavalla siis saa helpommin sellaisen "sulavan" paketin eikä laulu tällöin ole välttämättä niin pinnassa kuin se on silloin, kun mp3 -musiikkitaustan päälle suoraan sen lykkää.
Ensiksi, kuinka äänestä eliminoidaan ylimääräiset äänet, ja saadaan siitä mahdollisimman (tai edes hiukan) puhtaamman kuuloinen?
Kait se alkusoundi on tärkein eli siis hyvä mikki ja etuaste ovat aika olennainen osa hyvässä soundissa. Myös EQ:lla voi yrittää pilkkoa matalia tai korkeita tai molempia siitä lauluraidalta pois. Tässäkään asiassa ei välttämättä sen enempää tarvitse mitään teorioita tuntea - riittää, kun vääntelet vst EQ:n vipuja ees taas sen aikaa, että kuulostaa edes siedettävältä  Sitten on vielä jotain noise gateja sun muita, mutta ainakaan virtuaalisia tuollaisia en ole oikein ikinä osannut käyttää.
Entäs panorointi? Käsittääkseni tämä tarkoittaa stereoäänen siirtämistä puolelta toiselle.. Paljonko raitaa tulisi panoroida saadakseen sopivan kolmiulotteisen saundin?
juu ylempänä jotain tästä puhuinkin.. itse olen huomannut, että ihan kohtuullisen hyvän lopputuloksen panoroinnissa saa sillä, kun tuplaa erikseen vasemmalle kello yhdeksään, oikealle kello kolmeen ja sitten vielä antaa sen keskiperusräppilaulun soida keskellä. Ja erikseen sen takia tuplataan, että lopputuloksessa on edes jotain svengaavuutta/luontevuutta/tai jotain vastaavaa. Jos vaan kopioi raidat ja tällä tavalla sitten stereoi tms. niin lopputulos on aika huono ainakin minun mielestäni
Nämä vastaukset eivät mitään raamatusta poimittuja totuuksia ole, mutta ihan toimivia ratkaisuja kuitenkin. Ainakin itse teen näitä asioita näin.
SaastanenHippi muokkasi viestiä 17:44 05.09.2006
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#7 kirjoitettu
06.09.2006 11:33
Armoleppa kirjoitti:
Ensiksi haluan tehdä selväksi etten tarvitse vinoilua siitä, että kuinka tälläisiä threadeja on mikseri täynnä
En siitä ajatellutkaan vinoilla. Lähinnä tuop naurettava "(lukekaa!)"-teksti tuolla otsikossa oli se naurettavuus joka sai minut miltei unohtavaan koko vastaamisen. Olkoon nyt. Vastaan kuitenkin.
Olisin erittäin kiitollinen jos joku voisi vähän valottaa puheen (rap) ja laulun perusmiksaukseen liittyviä asioita.
Ihan pikku knopppina, että räppiä ei miksauksellisesti kannata kyllä ajatella puheena. No joo... Ihan vain näin käsitteenä.
Ensiksi, kuinka äänestä eliminoidaan ylimääräiset äänet, ja saadaan siitä mahdollisimman (tai edes hiukan) puhtaamman kuuloinen?
Paras tapa siihen on jo alkujaan hommata sellainen laitteisto (hyvät mikit, äänikorit sun mut), että turhia ääniä ei löydy. Myös nauhoittetvan tilan tulisi olla ääntön esim. putkimonitorin häiriöistä tai tietokoneen tuulettimista. Ainakin ne ongelmat kannattaa yrittää minimoida. Pop-filtterillä saa lisäksi ylimääräiset tuulenhenkäykset pois.
Tämä on siis se ainoa hyvä tapa poistaa ylimääräiset häiriöt. Kelvollisia kompromisseja voi yrittää saavuttaa sitten parametrisella EQ:lla tai Notch filttereillä, jolla voi yrittää häiriöitä poistaa. Tällöin itse äänimateriaali saattaa myös kärsiä vähän häiriöstä ja alkuperäisestä signaalista riipuen.
Toiseksi, kuinka räpeistä, ja erikseen laulusta saadaan paksumman kuuloinen? Olen kuullut että raitojen tuplaaminen allekkain ja kauin lisääminen auttaa mutta itsellä tämä vetää setit täysin mössöksi. Eli mitä kaikua/efektiä pitäisi käyttää ja kuinka paljon? Pitääkö raitoja liikuttaa hieman (aikaistaa tai lykätä) ja kuinka paljon?
Minkälaisilla äänikorteilla ja mikrofoneilla homman teet? Niiden parantaminen saattaisi poistaa selkeyttä. Lisäksi tuplausten filtteröiminen (esim. bassojen vähennyt) saattaa auttaa asiaa.
Tarkoitathan tuplaamisella toisen ylimäärisen raidan räppäystä? Etkä siis kopio sitä jo valmista raitaa? Kun testistäsi ei ihan saa selvää tässä asissa.
Kuinka tuplaukset (rap) tulisi miksata? Käytetäänkö kaikua ja millä efektillä sen saa aikaiseksi?
Kokeilemmalla selviää.
Mikä on kompressori? Ja miten sitä käytetään?
Foorumhaulla kannattaa etsiä tästä omika ketjujaan. Tämä on hyvinkin pitkä aihe käsiteltäväksi.
Entä EQ? Voiko tätä käyttää esim. laulujen kirkastamiseen ja miten sitä tulisi käyttää? Ovatko presetit käytännöllisiä?
Jos presettiu sattuu toimimaan, niin mikäs siinä. Itse kuitenkin suosittelisin opettelmaan jonkun hyvän parametrisen EQ:n käyttöä ja säätämään raitakohtaisesti aina sen EQ:n jos tarvetta.
Mitä tulee kirkastamiseen, niin jos sinulla on paska äänikortti ja huono mikki, niin niiden kirkastamiseen EQ kyllä soveltuu aika huonosti. (Garbage in --> Garbage out)
|
|
petersadul
286 viestiä
|
#10 kirjoitettu
06.09.2006 16:37
Itsekin käyttelin ja käytän silloin-sun-tällöin vieläkin Acidiä (nykyään Cubase SX2/Waves goldbundle). Acid on hyvä softa, josta löytyy kaikki perusjutut äänittämiseen/miksaamiseen ja varsinkin loopien kanssa pelleilyyn. Sillä pystyy täysin pro-laatuun, jos homma on hallussa ja muut laitteet asialliset. Mutta itse aiheseen:
Vokaalien/räbäytyksen miksaamiseen ei ole tosiaan mitään viisastenkiveä olemassa, mutta on perusjuttuja, jotka on syytä olla kunnossa. Nämä ei tietenkään mitään lopullisia viisauksia ole, mutta toivottavasti jotain apua näistä on. Viisaammat voivat korjata, jos joku näkemykseni on kyseenalainen tai siinä esiintyy korjattavaa.
Äänitysympäristö/mikkitekniikka:
Mikitätkö keskellä kaikuvaa huonetta? Äänitys olisi paras suorittaa suht. kaiuttomassa tilassa. Ei sen tarvitse ihan täysin "kuollut" olla, mutta tarkan ja erottelevan soundin saa parhaiten aikaan edes vähän dempatussa tilassa. Itse olen valjastanut vaatehuoneen mikityskopiksi. Akustolevyä seinät täyteen ja menoksi!
Tärkeä osa-alue on myös mikitystekniikka. Mitä lähempää mikrofonia laulaa, niin sitä enemmän tulee ns. proximity-efektiä (läheisyyden tuntua/ala- ja ylätaajuudet korostuvat). Rajansa tietysti kaikella, mutta yleensä se tuo paremman soundin mitä lähempää mikkiä tulkitsee. Tämä myös vähentää "huonesoundin" tulemista nauhalle. Toki on eriasia, jos artisti haluaa sitä "huonetta" sinne. Räbäytyksessä harvoin näin kyllä on.
Mikki/äänikortti/etuaste:
Nämä ovat erittäin tärkeät osa-alueet hyvän soundin saamiseen. Ainoa mikä on tärkempi on tietysti itse vokalistin/räbäyttäjän soundi. Joillakin aloittelevilla räbäyttäjillä on ihmeellinen harhakäsitys siitä, että Shure SM58 olisi hyvä mikrofoni myös äänittämiseen. Erinomainen livemikki, mutta äänityskäyttöön sitä ei voi suositella kuin hätätapauksissa. Kondensaattorimikki on välttämätön(popfiltteri myös). Nykyään "lapinpolttajilta" saa ihan kohtuullisia/jopa hyviäkin erittäinkin halvalla (esim. t-bone/rode ym.).
Äänikortti/etuaste tulisi olla niin hyvä (ja valitettavasti kallis) kuin mahdollista. Sen ei välttämättä tarvitse pystyä 24-bittisen materiaalin työstöön (toki etuhan se olisi). 16-bittisellä on tehty ihmeitä ja tehdään edelleen. Toki jotkut hifistit vetävät tästä herneen nenään, mutta vetäköön. Kunhan muistaa äänittää mahdollisimman kovaa ne sisään, niin hyvää jälkeä saa kyllä 16-bittisenäkin (ei tietenkään särölle/punaiselle pidä ajaa).
Editointi:
Noh nyt on sitten saatu se unelmaotto sisään! Seuraavaksi poistetaan/pyyhitään kaikki ylimääräinen audio raidalta pois. Eli ylimääräiset puhkumiset, tyhjät kohdat/suhinat, "hei, jättäkää mullekin sitä bissee-huudot" pois raidalta. Sen voi tehdä joko miksausautomaatiolla tai kylmästi leikkaamalla turhat kohdat pois. Toki jos raidalla esiintyy häiritsevää suhinaa ennen kompressointia, niin silloin on kyllä laitteissa/mikeissä vikaa tai äänitetty liian hiljasella sisään.
Kompressointi:
Kompressointia voi pitää lajina, jossa ei ns. "oikeaa" tapaa ole, mutta tietyt perusjutut toki pitää handlata, että päästään hyvään lopputulokseen. Jos nyt puhutaan tuosta Acid:istä, niin siinä löytyy ihan ok oma kompressori, mutta se ei ole kovin selkeä käyttää. Helposti aloittelija ei tajua mitä niistä hanoista tapahtuu. Lisäksi se on nimetty muistaakseni vielä FX-Dynamics tai jotain.
Mutta noh siihenkin pätee yleisimmät kompressointijutut. Eli itse toimin yleensä näin (riippuu täysin toki mitä/ketä miksataan):
Ensin asetetaan Ratio (eli kuinka paljon se lyttää näin karskisti sanottuna). On hyvä aloittaa esim. ratiolla 2:1. Se ei vielä liikaa "jyystä" signaalia.
Sitten asetetaan Attack (eli kuinka nopeasti kompressori tarttuu signaaliin). Hyvä aloitusarvo on esim. 0,5-1,5.
Sitten release (eli kuinka nopeasti kompressori "päästää" signaalin otteestaan). Hyvä aloitus arvo on 350-500ms.
Sitten siirrytään threshold:in hanaan. Aloitetaan nollasta ja sieltä hiirulaisella tiputetaan thresholdia kunnes rupeaa korvaa miellyttämään. Jos kompressorissa on threshold-mittari, niin siitä on apua. Kun rupeaa valot vilkkumaan, niin korvat hörölleen ja KUUNTELE.
Lopuksi jos halutaan kompressoida enemmän, niin ei muuta kuin lisätään ratiota tai alennetaan thresholdia. Attackin pienentäminen tuo lisää "tehoa" kompressointiin, mutta seurauksena saattaa olla ikävää pumppausta.
Tossa ihan perusasiat. Kokeilemalla ja treenaamalla oppii. Muista kompressori on hyvä orja, mutta huono isäntä. Jokapaikkaan ei sitä tarvitse laittaa. Jos kuulostaa hyvältä ilman, niin antaa olla.
Yksi juttu mikä tuli vielä mieleen...jos laulu/räbäytys-raidalla on paljon dynamiikka (eli välillä tulee hiljaa ja välillä huudetaan kurkkupunaisena), niin hyvä keino on tehdä huudoista oma raita ja kompressoida se erilailla.
Eqvalisointi:
Tässä pitää olla myös erittäin tarkkana. Liika eq johtaa väistämättä huonoon tulokseen, jos signaali on edes jotakuinkin hyvin äänitetty. Kuten tuolla joku aikaisemmin sanoi, niin taajuuksien korotusta ei hirveästi kannata harrastaa. Acidissä on muuten erinomainen oma eq, jota kannattaa käyttää, koska se syö todella vähän tehoja. Oma tapani aloittaa on seuraava:
Usein vokaaleista löytyy joku "honottava" taajuus, jota on syytä vähän leikata/tiputtaa. Se vaihtelee paljonkin eri mikeillä/artisteilla. Miesartisteilla se on luonnollisesti paljonkin matalammalla. Hyvä on aloittaa n. 200-500 hz tienoilta. Otetaan esim. 200 hz isolla q-arvolla/kapealla kaistalla (acidin omassa eq:ssa on tässä taas omat termit. Eli siinä puhutaan bandwidth eli kaistan laajuudesta. Eli Acidissä valitaan kapea/pieni bandwidth) ja korostetaan sitä taajuutta aikasta paljon. Sitten vaan liikutellaan frequensyä kunnes löytyy se taajuus, joka on korostunut. Sen huomaa loogisesti siitä, että nyt kuulostaa aivan hemmetin huonolta/ontolta. Sitten tiputetaan tätä kyseistä "paskataajuutta" maun mukaan esim. 2-3 desibeliä alas. Eli siis alle nollatason.
Tämän jälkeen monet miksaajat kokeilevat "levittää" sitä leikkausaluetta kunnes löytyy ihanteellinen Q-arvo/leikattavan alueen leveys.
Jos yläpää tuntuu "tumpulta", niin LIEVÄN korostuksen voi sinne laittaa. Jos laitetaan liikaa, niin kihinä/shh äänet puskee läpi ikävästi. Tähän on apuna S-limitteri, johon tulen kohta.
Alapäätä voi leikata ja kannattaakin ottaa todella matalat äänet eq:lla pois, koska sieltä yleensä löytyy vain sub-huminaa.
S-limitteri:
Kun lauluja/räptulkintaa kompressoidaan vähän rajummin, niin siitä seuraa ikävä sivuilmiö. Ässät ja muut sihinät saattavat suorastaan vihloa korvia. Siihen loistava apu on S-limitteri. Nykyään s-limitteri plugineja löytyy melkeinpä jokaiselta valmistajalta. Valitettavasti Acidissä (siis ainakaan Acid pro nelosessa, jonka omistan) sitä ei ole, mutta lyhyesti siitäkin.
Esimerkiksi Waves:in De-esserillä itse olen valmiilla preseteillä päässyt aikasta hyviin tuloksiin. Valitaan vain laulajan sukupuoli ja ei muuta kuin rajataajuus kohdilleen, niin avot...se on siinä. Toki asetuksia on aikasta helppo muokata manuaalisestikin. Ei muuta kuin kokeileen vaan.
Kaiut/efektit:
Tähänkään ei valitettavasti ole mitään sääntöä (mihinkään musiikissa ei yleensä ole). Kaiutus/efektointi määräytyy täysin biisin mukaan tai artistin maun mukaan. Monesti kun äänittelen räppiä, niin kaiut näyttelevät todella pientä osaa miksauksessa. Pää-räbäytykseen aivan pieni huomaamaton reverb. Se tuo siihen snadia "stereofonisuutta", joka tulee sieltä esiin varsinkin masteroinnin yhteydessä. Tuplauksien kanssa häsläämiseen palaan tuolla myöhemmin. Pääräbäytyksessä kaiku tulee olla aikasta lyhyt eli maksimissaan 0.8-1 sekunttia. Tämäkin toki vaihtelee biisin mukaan. Mitä hitaampi biisi, niin sitä pidempi kaiku on mahdollista. Toki jos biisissä esim. kertosäkeessä laulua tai muita melodisia elementtejä, niin kaiun kanssa on niissa toimittava täysin eritavalla.
Kaiun kanssa pitää olla todella varovainen, sillä masteroinnissa se saattaa korostua paljonkin. Riippuu "lyttäyksen" määrästä.
Monissa muissa musiikkityyleissä kaiku on huomattavasti oleellisemmassa osassa, joten niissä kaiun "annostelemisessa ja kaikujen pituudessa vallitsee täysin eri säännöt.
Kuunnelkaa niitä korvia
Räp-tuplaukset:
Tuplaukset räpissä ovat oma taiteenlajinsa ja keinoja niiden miksaukseen on yhtä monia kuin on tekijöitäkin. Pääpointti niissä on kuitenkin se, että ensinnäkin ne on vedetty todella hyvin ja tarkasti leadräp-raidan mukaan (näin yleisesti..poikkeuksia löytyy). Hyvä keino saada perustuplaukset toimimaan on hillitön treeni. Opettele vetämään räplinjat niin hyvin, että pystyt joka otolla mahd. samanlaiseen suoritukseen suhteessa leadiin. Rytmi ei yleensä saa paljon heittää...muuten kuulostaa todella kauhealta. Mutta tuplauksien miksaamiseen:
Tuplauksia on syytä äänittää useita raitoja. Yksi harvoin riittää. Joissakin sessioissa olen äänittänyt jopa 20 raitaa. Sitten kun on tarpeeksi hyviä ottoja, niin suoritetaan vastaavat editoinnit/kompressoinnit kuin leadiinkin. Moni käyttää tuplauksissa stereolevityskikkaa eli eri tuplaukset panoroidaan eri kohtaan stereokuvassa. Tämä toimii, jos otot ovat hyviä. Eli rytmitykset ovat todella kohdallaan. Yksi kikka on myös laittaa stereochorusta tuplauksiin. Tämä luo parhaimmillaan todella ison soundin.
Tuplausten kaiuttaminen on myös oma seikka. Yleensä ottaen niitä kaiutellaan aavistuksen isommin kuin leadräp-raitaa, mutta ei se mikään sääntö ole. Riippuu täysin biisistä.
Toivottavasti näistä on hyötyä. Peace.
PETER
|
Ladataan
