Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.10.2006 09:29

Konvert kirjoitti:

Eli syysi alkaa keräämään levyjä oli loppujen lopuksi mikä?




On niin helkutin tylsää. Paljon enemmän viihtyisin joka paikassa, jos olisi mahdollista lähteä esim. kirppiksille tonkimaan lp -koreja. Sitä voisi tehdä herätysreissuja ihan vaan lp-levyjen takia. Toinen syy on samplaus. Olen totaalisesti kyllästynyt dc++mp3 -samplaamiseen. Siinä ei ole mitään iloa eikä järkeä ja sounditkin on huonot.



Hyviä samplejahan saa vaikka mistä, mutta luulenpa että tässä asiassa musiikkitieto ja kokemus tuovat hyviä tuloksia. Eli ajan myötä oppii spottaamaan potentiaaliset samplaushelmet.


juu mp3 -uralla on tullut vastaan vaikka minkälaisia artisteja, joilla lähes joka biisi on ollut samplaukseen sopiva. Jostain vaan joskus kuulin, että joku tuollainen "bronx" sana saattaa lukea kannessa, jos musiikki on tietynlaista funkkia tms.

SaastanenHippi muokkasi viestiä 09:49 25.10.2006

#3 kirjoitettu 25.10.2006 10:12

impronen kirjoitti:
Ostan mitä mieli tekee ja mitä sattuu.



Näin ajattelin ainakin aloittaa harrastukseni

#4 kirjoitettu 25.10.2006 11:58

quafka kirjoitti:
No tälläinen nyrkkisääntö voisi olla, että älä maksa mistään 20€ enepää. Koska se joka tapauksessa löytyy alle tuon hinnan.. jostain. Monet voivat olla eri mieltä, mutta minä näen ettei keräilyssä ole oikeastaan mitään mieltä ellei se mene yksiin taloudellisen tilanteen kenssan.


Ellei sitten kohdalle satu Tourniquetin Stop the Bleeding. Niitä on painettu yhteensä 200 kappaletta. Ebayssä menee aina vähintäänkin 100 dollarilla (vai oliko se vähintään 200 dollarilla).

Jos se sattuisi olemaan vaikka 30 eurolla myytävänä, niin kannattaa ostaa ja sitten vaikka myydä reippaalla voitolla pois, jos ei sitä hyllyssään jostain kumman syystä halua pitää.

#5 kirjoitettu 25.10.2006 12:19

Onhan LP-levyissä oma tunnelmansa, hippu nostalgiaa. Soundimaailma erilainen. Pieni rahina ja tummemmat äänet tekevät korvalle hyvää cd-ajan pyörteissä. LP-levyt ovat lisäksi kivan näköisiä...
Itsellä myös haaveena joskus alkaa keräämään. Nyt vain varannot eivät suo tätä. Yksi peruste keräillä näitä löevyjä on myös arvon mahdollinen nousu(esimerkiksi irwinin alkuperäiset vanhat älpeet maksavat toistasataa euroa...), sekä se että sieltä voi löytyä todellisia helmiä.

#6 kirjoitettu 25.10.2006 13:48

itse ostelen levyjä joko tutun artistinimen, tutun/tuttujen biisinimien ja tutun tai muuten vain helkutin hienojen kansien perusteella. kansien perusteella löytynyt muutamia helmiä, mutta melko hazardia touhua se loppujen lopuksi on. jos olet ostellut kokoelmalevyjä ja niistä on löytynyt jotain lempparibiisejä, niin kannattaa lähteä kokeilemaan niiden artistien omia levyjä. melkeinpä aina olen pitänyt niistä levyistä, joissa on edes yksi entuudestaan tuttu ja mahtava biisi.

yhdestä ostamastani levystä olen maksanut 35e, kaikista muista alle 20e. sen kalliimman levyn ostin melkeinpä ainoastaan yhden levyltä löytyvän biisin takia ja käsitin, että levy on melko harvinainen. lopulta huomasin että tykkään koko levystä melkoisesti, joten rahanmenetys ei tunnu enää niin pahalta. mutta joo, jos himokeräilijäksi ryhtyy niin kannattaa pitää levyostosten hinnat vähintään alle tuon 20e tai huomaat äkkiä joutuvasi rahavaikeuksiin (nimim. [toivottavasti] entinen raivokas retropelikeräilijä.)

#7 kirjoitettu 30.10.2006 14:50

Mulla on jo noin 50 lp joista suurin osa on ollut joko lähes ilmaisia tai ilmaisia...

#8 kirjoitettu 30.10.2006 17:33

Monet on käsittänyt tässä threadissa, että etsin pelkästään samplaukseen levyjä tai, että etsin artisteja, jotka sellaista tavanomaista samplattavaa soul -musiikkia tekevät...

Mutta siis. Todellakin KUUNTELUUN minä pääasiassa sitä lp-soitinta olen hankkimassa. Samalla myös biittien teosta tulee miellyttävämpää, kun saa kunnon rätisevät samplet samplailtua jne jne. Eli siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla tai jotain vastaavaa.

Tonkku myös kysyi, että minkälaisia sampleja etsin - En etsi mitään tietynlaisia sampleja. Tavoitteena olisi alkaa tekemään instrumentaali -hiphoppia tyyliin RJD2 tai DJ Shadow eli siis kaikenlaiset samplet hämärästä ambientista funky drummer -meininkiin kelpaavaat




Kun kyselin "helmiä" tarkoitin juuri ns. harvinaisuuksia tai sitten ihan muuten vaan hyviä lp -levyjä. Genre on aivan sama. Led Zeppelinin IV:n ostan heti, kun se vastaan sattuu tulemaan.

quafkan suosittelema lp -soitin näytti oikein hyvältä vaihtoehdolta mm. koonsa puolesta. Mahtuu kämppääni hyvin ja on helposti siirrettävissä. Hintakin kohdallaan \o/ kiitos vinkistä.


Tonkulle myös kiitokset hyvästä "sample" artistilistasta. Monet olivatkin jo tuttuja tapauksia, mutta parit uudetkin nimet listassa oli.

#9 kirjoitettu 31.10.2006 01:08

Itseäkin on tässä vinyylisoittimen hankinta jonkin aikaa paljon kiinnostanut, jotta pääsis kaikki iskän vinyylit koluamaan läpi ja uusiakin hommaamaan. Ei kylläkään rahatilanteen vuoksi ihan ajankohtaista, mutta ajattelin nyt kysellä vähän kun aiheesta kerran juttua on ja itse olen vähän pihalla asioista.

Eli onko vinyylisoittimessa vai normiliitäntänä joku muu (phono?) kuin perus rca/linja-ulostulo ja mitä sellaseen sitten tarvii, jotta saa ääntä uloskin? Saako sillä RIAA-korjaimella siis sen signaalin silleen säädettyä, että se käy esim stereoiden aux-inputtiin? Tai jos (ja kun) haluaisin oikeastaan liittää vinyylisoittimen pikkumikserini line-inputteihin (kun niitä tuossa ylimääräisinä on ja mieluummin niitä vinyylejä kuuntelisinkin mikseriin liitettyjen monitorien kautta kuin kökömmillä mini-hifistereoiden kajareilla) niin tarviiko siihen jotain väliin (tuon RIIA-korjaimen tai vahvistimen tai jotain..)? Erillistä vahvistinta en siis omista enkä mielellään sellaista hankkisikaan vinyylisoittimen takia vaan jotenkin sen haluaisin liittää joko stereoihiin tai mieluummin sitten tohon mikseriin, johon on siis liitetty aktiivimonitorit.

Jos taas vinyylisoittimessaon valmiina rca-ulostulo niin silloinhan mitään RIIA-muunninta ei kai tarvita? Eniten tällä hetkellä kyllä kiinnostaisi tuo quafkan mainitsema Vestaxin kannettava levari, kun siinä olisi valmiina tuo RCA-liitäntäkin ja helppo liikuteltavuus ja kompakti koko olisi plussaa, jotta sen voisi ottaa himaan mukaan ja kuunnella niitä iskän vinyylejä eikä lainailla ja kantaa mukana (kotona ei toimiva vinyylisoitinta tällä hetkellä ole). Niin ja olishan sekin kiva, että vois kirpparilla kuunnella jo paikanpäällä tolla etukäteen niitä levyjä kun kerta kuulokeliitäntä ja joku pieni speakerikin tosta löytyy ja paristoista ottaa virtaakin. Mutta sitten tuolla lukee: "Needle and tone arm are one solid piece." eli mitä se käytännössä tarkoittaa? Eikö neuloja voi vaihtaa ja onko niillä tosiaan niin paljoa merkitystä äänenlaadun kannalta minkälaisia neuloja tai äänirasioita käyttää tai kuluuko ne nopeasti? En siis mihinkään scratchaykseen tai beatmatchaukseen tällä hetkellä soitinta tarvitse, vaan ihan vaan kuuntluun ja mahdollisesti samplaukseen, joten mitään teknareita en ole tässä ostamassa vaan suht pieneen budjettiin menevän soittimen.

Hitto nyt on tullut jo paljon tekstiä, mutten jaksa alkaa enää uudestaan jäsentelemään, joten yritän laittaa kekeisen asian tähän lyhyesti: Saako tuon Vestaxin kannettavan soittimen yksinkertaisesti yhdellä piuhalla mikserin lineinputteihin, siis jollain piuhalla jossa olis soittimen päässä rca-liitännät ja mikserin päässä jakkiliitännät (siis esim line-in-3/4-liitäntään ajattelin liittää kun mikserin ainoa rca-liitäntä eli tape-in on varattu äänikortin ulostuloa varten) vai tarviiko väliin vielä jotain muuta? Tämä olisi optimaalinen ratkaisu sekä vinyylien kuuntelun että sämpläyksen kannalta, koska mikseri on liitettynä pc:n äänikorttiin. Vinyyliltä äänittäminen kai onnistuisi sitten ihan samalla tavalla kuin mikin kautta äänittäminen, joka on siis ainoa mikserin kautta koneelle tuleva äänilähde tällä hetkellä. Vai hoidetaanko sämpläys yleensä jollain muulla tavalla?

Niin ja jotain muitakin käyttööni soveltuvia soittimia saa ehdotella, mutta tuo Vestaxin kannettava vaikuttaisi mukavalta peliltä siirreltävyyden takia, eikä hintakaan ollut kovin paha.


e2 muokkasi viestiä 01:10 31.10.2006

e2 muokkasi viestiä 01:12 31.10.2006

#10 kirjoitettu 31.10.2006 22:34

Clas Ohlson myy jotain levaria 57 euroa, en tiedä onko hyvä, mutta kannattaa varmaan tarkistaa jos kiinnostaa.

Mä palasin takaisin takaisin vinyyleihin 90-luvun lopulla kun yksi tuttu tarjosi Technicsin täysautomaattilevariaan 500 markalla. Ostin pois, eikä kauppa huono ollut koska sain mukana 15 älppäriä, joista 2 sain heti myytyä kaverille 200 markalla.

Nykyään ostelen kirppisiltä, muutamalla eurolla löytää välillä helmiä, välillä ei taas löydy mitään. Mulla harkintaraja on 3 euroa, sen alle jos on vähänkin kiinnostava, ostan levyn. Ellei sitten ole taas niin paljon sellaisia ettei osaa päättää. Kymmenen euroa on taas yläraja, sen jälkeen ostan mieluummin cd:nä. Mutta kaikkeahan ei cd:nä saa, joten se pitää pitää aina mielessä.