Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.11.2006 17:41

TranceTribe kirjoitti:
Joskus ala-asteella kirjoitin jonkun hauskan aineen, ja sitä samaa tarinaa käytin myöhemmin toisessakin aineessa. kirjoittaa.


Minäkin käytin samaa tekniikkaa sillloin kun ei oikein runosuoni kukkinut. Oli helpompaa keksiä johonkin valmiiseen hieman uutta ja muokata tekstin tyyliä kuin olisi keksinyt aivan uuden tarinan. Näin en tosin tehnyt saman open aikana vaan kun ope vaihtu, vain silloin käytin tätä tekniikkaa.

Minulla vaihteli numerot kasista kymppi miinukseen. No okei, oli siellä yks seiskakin, oli laiska päivä. Tarinat oli pääasiassa x-files-henkisiä, usein myös näkyi lempikirjailijani vaikutteet (Stephen King). Hahmoni oli lähes aina poika, jolla oli usein englanninkielinen nimi. Joskus tarinassa seikkaili myös tyttö, mutta sen kohtalona oli usein kuolla. Yhdessä tarinassa poika odottaa kahvilassa tyttöä joka on myöhässä. Siinä kestää aivan liian kauan ja poika päättää lähteä. Tyttö saapuu paikalle myöhässä. Seuraavana päivänä lehdessä on ilmoitus, että nuori tyttö oli hypännyt junan eteen. Ope ei pitänyt tarinasta jostain kumman syystä. Muistan myös kun näin tokalla luokalla ollessani painajaisen. Koko mun perhe on saunomassa ja äidin pitäis istua lauteille mut istuuki kiukaan päälle. Äidistä tulee iso pallo joka poksahtaa ja sitten ilmassa leijailee monta pientä saippuakuplamaista palloa, jotka kaikki on mun äitejä. Näin siitä unta pari viikkoo ja lopulta kirjotin sen äikän aineeseen. Ope piti siitä, jostain kumman syystä.

#3 kirjoitettu 19.11.2006 18:02

Ala-asteella kirjoitin mitä ihmeellisempiä tarinoita. Muistan, että yksi kertoi Pertti Punasolusta. Pertti voitti punasolujen bingoillassa matkan aorttaan. (Olipa kerran elämä -sarja taisi olla sen aineen suurin innoittaja ja inspiraation antaja) Opettajat tykkäs aina mun aineista. Luin joka kerta aineeni luokalle ääneen.
Yläasteella tuli aineista vaihtelevasti numeroita 8½-10. Omasta mielestäni ne eivät olleet niin ihmeellisiä, mutta silti opettajani kehui niitä. Tosin silloin alkoi saamaan myös vähän parempaa palautetta kirjoittajana, joka kyllä oikeasti kehitti sitä kirjoitustaitoa.
Lukioon tullessa mun luovuus sitten sammui. Se, ettei enää saanut keksiä tarinoita, vaikutti kirjoittamisinnostukseeni. Nyt tosin osaan käyttää mielikuvitustani paremmin myös näissä nykyisissä kirjoitustöissä. Ja niitä on ihan kiva tehdä. Silti se numero tuppaa jäämään sinne 8 ja 9 väliin. 8½ on mulle sellainen perustulos.

#4 kirjoitettu 19.11.2006 18:06

menee vähä ohi kun en mitää äidinkielen aineita muista, mutta ruotsin aineen kirjotin kerran lähes kokonaan englanniksi kun siinä tarinassa oli puhelu jossa puhuttiin englantia

äikkä oli kivaa, tein taiteellisia aineita

Rojola muokkasi viestiä 18:06 19.11.2006


AINIIN

ala-asteel kirjotin aineen jossa puhuin paljon organismeista, mutta olin kaikki kirjottanu väärin orgasmiksi. jostain syystä opettaja ei sanonu silti mitään

#5 kirjoitettu 19.11.2006 18:12

Ala-asteen aineet oli moderneja, niin epäselviä, että vain ite ymmärsin ne. En osannut muodostaa ajatuksista lauseita. Mutta siitä ei ole kuin 8 vuotta niin en sen enempää discuss.

Örvelö muokkasi viestiä 18:14 19.11.2006

Ja niin, kaikki nuo "Hiihtoloma", "Kesälomani" tyyliset aiheet vitutti mua aina.
Heitin kanssa noita Unlimitorin tyylisiä lauseita vain. : D

#6 kirjoitettu 19.11.2006 18:29

Sain joskus kuudennella luokalla 10- jostakin aineesta ja muistan, että minulla oli helkutinmoisia ongelmia kirjoittaa sana "vahingoittumattomat".

#7 kirjoitettu 19.11.2006 18:33

SaastanenHippi kirjoitti:
Sain joskus kuudennella luokalla 10- jostakin aineesta ja muistan, että minulla oli helkutinmoisia ongelmia kirjoittaa sana "vahingoittumattomat".


Se todellakin on vaikea sana, kertaakaan en ole saanut sitä kerralla oikein kirjoitettua! En tajua mikä siinä tökkii. Joku vastaava sana on kans etten osaa vaan kirjottaa.

#8 kirjoitettu 19.11.2006 18:38

Lukion ekalla meille palautettiin aineita juuri ennen koetta. Olin saanut kutosen yhdestä ja minua vitutti ihan hirveästi. Tein kokeen yhdessä ja puolessa tunnissa ja lähdin ensimmäisenä. Seuraava oli lähtenyt tuntia myöhemmin.

Viikon päästä saimme kokeet takaisin, olin saanut 10 ja 9½. (Meillä oli siis kaksi ainetta kirjoitettavana kokeessa.) Hehee.

8D

Ala-asteelta muistan kirjoittaneeni yhden aineen Loch Nessin hirviöstä. Siinä eräs iltapäiväpuiston ilkeä opettaja (Sadismi-Said) joutui hirviön syömäksi.

Toinen hauska tarina oli "Irina voileivässä". Siinä Irina joutuu voileipään ja kannibaali syö hänet.

Voivoi.

IdiotPunk korjaili pilkkuvirheitä, joita on varmaan vieläkin paljon. 18:40 19.11.2006

#9 kirjoitettu 19.11.2006 19:59

Bassomies kirjoitti:
Sitten oli kova sana silloin

Jep, "sitten" oli vakio ihan niillä ensimmäisillä luokilla. Aina sanottiin, että sitä ei saa käyttää, mutta ei sanottu mitään siitä, mitä sen sijaan voisi laittaa. Nokkelana tyttönä taisin sitten vuorotella ilmaisuja "sitten" ja "sen jälkeen".

#10 kirjoitettu 19.11.2006 21:35

Ala-asteelta muistan erityisen hyvin kaksi ainetta. Toinen aine piti kirjoittaa aiheesta Perunakellari. Kirjoitin tarinan eloon heräävistä perunoista, jotka alkavat tappaa porukkaa. Mukana oli jännittävä kohta, jossa perunoita alkoi nousta perunamaalta ylös! Perunat pitivät "ham ham" -ääntä (tuo "HAM" oli jonkinsortin sisäpiirijuttu yhden kaverin kanssa. katsottiin niihin aikoihin Salem's Lot -elokuva ja siinä on yksi kohta, jossa se päävampyyri päästää äänen, joka ainakin silloin kuulosti ihan hamilta). Lopetuksena oli äärimmäisen hauska loppukevennys. Perunoiden piti olla tuhottuja, mutta yhtäkkiä kuuluikin kovaääninen HAMHAM! Mutta sepäs tulikin syntikasta, jonka sankaripoika oli ostanut! Säikäytti kaverinsa! Ja molemmat nauroivat!

Toinen tarina kertoi perheestä, jonka isään iski salama, jonka johdosta hän tuli hulluksi (en ole varma oliko tuossa lopulta mitään salamaa. jokatapauksessa isä oli hullu ja aivan yhtäkkiä). Yhdessä tilanteessa äiti oli lukittuna kellariin ja isä oli aikomuksissa tappaa jonkun ladossa. Äiti pääsi ulos kellarista ja pääsi kolkaamaan isän juuri ja juuri ennen kuin oli liian myöhäistä. Ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti, kun isäkin kolkkauksen voimasta tuli takaisin järkiinsä.

Luin noihin aikoihin Stephen Kingiä melkomoisesti.

Ala-asteen numeroita en muista.

Yläasteella tuli usein hyvä numero noista mielikuvitusaineista. Asia-aineet olivat aina paskaa.
Seiskalla kirjoitin luolasta, jossa käytiin lopullinen hyvän ja pahan taistelu. Olen siinä mielessä tuosta aineesta hyvin ylpeä, kun siinä kehitettiin hahmoja monenmonta sivua ennen kuin mitään luolaa edes mainittiin. Ja yksi hahmo näki aina vähän väliä jänniä näkyjä! Sellaisia tiukkoja painajaisvisioita!
Luolassa tuli sitten kovaa splatterjuttua. Opettaja oli kirjoittanut paperille, että "toivottavasti nämä pahimmat jutut ovat joistain elokuvista eikä omasta päästäsi." Omasta päästä ne olivat, mutta täytyy kyllä sanoa, että harvinaisen paskoja ja epäuskottavia elokuvia ne olisi ollut, jos ne jutu olisi jostain elokuvasta otettu.

Joku vampyyrilinnajuttukin oli. Oli muistaakseni lopulta aika tylsä tarina lukuunottamatta nerokasta ideaa, jossa sankarit luulivat vihdoin tappavansa Draculan, mutta se perkele olikin hologrammi! Miettikää! Draculalla hologrammivehkeet, joilla se huijaa sankareita!

Eräs aine oli pitkä zombitarina, jossa pari vuorosanaa oli suoraan Night of the Creeps -elokuvasta.

Oman ainekirjoitushistorian parhaan arvosanan, 10-, sain ysiluokan aineesta, joka oli kirjoitettu valmiista "viha on vahva voima" -otsikosta. Siinä kehitysvammaista kiusataan ja piestään, mutta kehitysvammainen kostaa.

Yläasteen aineeni olivat aina pidempiä, kuin muiden oppilaiden aineet. En tiedä kirosiko opettaja aina salaa sitä, että joutui niin pitkiä sepustuksia lukemaan ja että oliko ne "maratonainekehut" sarkasmia vai puhdasta vittuilua.


Zombitarina ylsi muistaakseni 18 tai 19 sivuun asti. Kyse on siis konseptipaperista.
Aika mielenkiintoista, että kirjoitin noin pitkiä mielikuvitusjuttuja, mutta kaikki asia-aineet tapasivat usein jäädä alle yhden sivun mittaisiksi.

Rojola kirjoitti:
menee vähä ohi kun en mitää äidinkielen aineita muista, mutta ruotsin aineen kirjotin kerran lähes kokonaan englanniksi kun siinä tarinassa oli puhelu jossa puhuttiin englantia


Lukioaikaiset ruotsinaineet ovat kyllä tiukinta tavaraa ikinä! Jokaiseen aineeseen piti listata mahdollisimman monta englanninkielistä bändin ja elokuvan nimeä. Friday the 18th Part 8 -Jason Takes Manhattan oli yksi hyvä veto mihin tahansa aineeseen.

#11 kirjoitettu 19.11.2006 21:38

Zen Attitude kirjoitti:
Bassomies kirjoitti:
Sitten oli kova sana silloin

Jep, "sitten" oli vakio ihan niillä ensimmäisillä luokilla. Aina sanottiin, että sitä ei saa käyttää, mutta ei sanottu mitään siitä, mitä sen sijaan voisi laittaa. Nokkelana tyttönä taisin sitten vuorotella ilmaisuja "sitten" ja "sen jälkeen".




Muistelen, että itselläkin oli jotain tuonkaltaista taipumusta. Piti aina koittaa miettiä jokin synonyymi sittenille tasaisin väliajoin.

#12 kirjoitettu 19.11.2006 21:50

Airola kirjoitti:

Aika mielenkiintoista, että kirjoitin noin pitkiä mielikuvitusjuttuja, mutta kaikki asia-aineet tapasivat usein jäädä alle yhden sivun mittaisiksi.



Tuttu juttu. Asia-aineisiin vaan ei saanut niin helposti syntymään päässään kunnon sisältöä. Mielikuvitusjutut oli aina tosi helppoja ja niistä tuli aika hyviä. Harmi vaan etten ole säilyttänyt ainevihkojani enkä muista aineistani juuri mitään. Sen muistan että joskus tokalla luokalla tein aineen jonka tarina oli lähes suoraan kopioitu Muumeista. Tarinan hahmot menivät johonkin majakkaan yöksi ja yöllä näkivät majakan pihalla kummituksen.

#13 kirjoitettu 19.11.2006 21:59

Ala-asteella tein loistavan ja koskettavan tarinan Seposta, joka ohjasi kuurakettia ratilla ja voitti kuun ympäri -kilpailun.

Yläasteella olin täysi dille, en saanut aikaan minkäänmoisia tarinoita. Paitsi kerran, ope luki sen hyvänä tarinana koko luokalle. Se oli tarina kiviä heittävästä pojasta ja videopelistä. Lopussa poika tappoi sorsan liikennemerkillä.

#14 kirjoitettu 20.11.2006 09:36

Tein ala-asteella kerran kirjoitelman tiedemuseon tms. reissusta: "Siellä sai kääntää vääntää hieroa ja painaa."

Joskus tein kirjoitelman matkasta Ouluun, ja lopussa ilmoitin Helsinki - Oulu-etäisyyden millimetreinä... kaikkia varmaan kiinnosti.

#15 kirjoitettu 21.11.2006 17:12

Airola kirjoitti:

Aika mielenkiintoista, että kirjoitin noin pitkiä mielikuvitusjuttuja, mutta kaikki asia-aineet tapasivat usein jäädä alle yhden sivun mittaisiksi.



Totta, asia-aineista tulee melkein poikkeuksetta lyhyitä.

Ollaan kavereiden kanssa kirjoitettu kaksi vuotta yhtä tarinaa, jossa on nykyjään jotain 300 sivua. Asia-aineiden pituus jääkin sitten yhteen tai yhteen ja puoleen sivuun. 8D

#16 kirjoitettu 21.11.2006 17:37

Itse pärjäsin äikässä oikein hyvin koko matkan ala-asteelta lukioon. Kymppejä rapsahteli pääasiassa, yläasteellakin olin ainoa, jonka aineista ultrasadistinen opettaja tykkäsi. Lukion jälkeen ei ole muutamaan vuoteen tullut kirjoitettua oikein mitään - paitsi kuraa mikserin forumille - ja tuntuvat taidot ruostuneen aika pahasti. Sääli.

Ala-asteella osallistuin muuten kertaalleen Napero-Finlandia -skabailuun, ja tulin kolmanneksi. Voiton vei Reetaleena Korhola, elikkäs tuo Husky Rescuestakin tuttu vokalisti. Ja näköjään se brassailee nettisivuillaankin vielä tuosta voitosta. Damn her! I'm still waiting for my sweet revenge!