Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Ladataan

Vastaa Aloita uusi keskustelu

 
Kirjoittaja Kielisoittimien kaikukopan ääneen vaikuttavista ominaisuuksista (sitar, viulu, sarangi, jouhikko, kitara...)


MOHOHAYTC I3 MOCKBA
198 viestiä

#1 kirjoitettu 03.12.2006 02:48

Nyt on projektina sellaisen viulun tavalla soitettava sitartyyppisen hieman muunnellun soittimen rakentaminen. Ideana soittimelle siis intialainen sarangi ja suomalainen jouhikko. Mutta kiinnostaisikin nyt tietää jotain perusjuttuja kielisoittimien ääneen vaikuttavista asioista. Joku


Kaikukopasta:

1. Miten ääni on erilainen, jos kaikukoppa on kaksi kertaa suurempi?

2. Onko kaikukopan muodolla väliä, vai ainoastaan tilavuudella? Ja jos muodolla on väliä, millainen muoto on paras?

3. Mitä eroa, jos kaikukoppa on pohjasta avoin laatikko kanteleen tapaan, kuin jos on umpinainen laatikko?

4. Jos kaikukoppa on tehty kahdesta yhteen liitetystä laatikosta, miten ääni eroaa, jos saman muotoinen ja kokoinen kaikukoppa olisi tehty yhdestä palasta?

5. Jos kaikukoppa ja soittimen kaula on tehty kahdesta erillisestä palasta, onko eroa ääneen, jos kaikukoppa ja soittimen kaula on veistetty yhdestä puupalasta?

6. Mitä eroa äänen silloin kun kaikukopan kansi on ohut vanerilevy tai tiukaksi viritetty ohut nahka?


Silloista:

1. Miten vaikuttaa äänen siltojen avulla nostettava kielten etäisyys kaikukopasta ja kaulasta?

2. Miten vaikuttaa ääneen siltojen rakennusmateriaali? Puu, muovi ja luu?

3. Sarangi ja sitar, molemmissa on silta, jossa kulkee useista kieliä joita ei soiteta, vaan nämä kielet resonoivat samalla kun muutamaa pääkieltä soitetaan ja siitä syntyy soittimien eroikoislaatuinen ääni. Mutta piileekö tässä jotain muitakin jekkuja takana, että jopa 40 ylimääräistä kieltä resonoi kaikki yhdessä samalla kun kolmea pääkieltä soitetaan???


LISÄTIETOA soittimesta SARANGI löytyy wikipediasta: http://en.wikipedia.or...

ja lisää: http://www.chembur.com...

MOHOHAYTC I3 MOCKBA muokkasi viestiä 12:58 03.12.2006

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#2 kirjoitettu 11.12.2006 10:39

MOHOHAYTC I3 MOCKBA kirjoitti:

1. Miten ääni on erilainen, jos kaikukoppa on kaksi kertaa suurempi?


Hyvin monella tapaa. Seiviää parhaiten kokeilemalla. Yksikertaisesti voisi sanoa, että kaikukopan rosonanssi piikit asettuvat eri paikoille. Lähinnä isolla kaikukopalla niitä sitä taajuuskorostumaa on mahdollista vetkuttaa matlammalle, mutta käytännössä kotelon toiminta muuttuu muutenkin.

2. Onko kaikukopan muodolla väliä, vai ainoastaan tilavuudella? Ja jos muodolla on väliä, millainen muoto on paras?


Muodolla on väliä. Paljonkin. Parasta ei tietenkään ole, vaan se riippuu soittimesta ja halutusta saundista yleensä.

3. Mitä eroa, jos kaikukoppa on pohjasta avoin laatikko kanteleen tapaan, kuin jos on umpinainen laatikko?


Testaa. Soita kannelta siten, että siinä on pohajssa levy tai ei ole. Toinen tapa on soittaa avopohjaista kannelta pöydällä ja sitten sylissä. Eron huomaa helposti. Lähinnä siis saundi muuttuu, kun resonanssit muuttuvat.

4. Jos kaikukoppa on tehty kahdesta yhteen liitetystä laatikosta, miten ääni eroaa, jos saman muotoinen ja kokoinen kaikukoppa olisi tehty yhdestä palasta?


Liimaukset heikentävät äänen kulkua materiaalista. Eniten se vaikuttaa kun kielen molemmat päät ovat eri palasissa. Silloin rungon kautta ei kulke niin paljon ääntä takaisin kieleen ja "sustain"-lyhenee ja saundi muuttuu.

5. Jos kaikukoppa ja soittimen kaula on tehty kahdesta erillisestä palasta, onko eroa ääneen, jos kaikukoppa ja soittimen kaula on veistetty yhdestä puupalasta?


On. Edellä mainituista syistä.

6. Mitä eroa äänen silloin kun kaikukopan kansi on ohut vanerilevy tai tiukaksi viritetty ohut nahka?


Soittimeen tulee "banjo efektiä" alukkeeseen, koska se nahka värähtelee näpäyksen voimasta (etenkin jos kielet ovat kiinni siinä). Jos kielet eivät ole kiinni bahkassa, niin ero pienenee, mutta on silti olemassa.

2. Miten vaikuttaa ääneen siltojen rakennusmateriaali? Puu, muovi ja luu?


Vaikka miten. Lähinnä materiaalin kovuus on keskeistä.

3. Sarangi ja sitar, molemmissa on silta, jossa kulkee useista kieliä joita ei soiteta, vaan nämä kielet resonoivat samalla kun muutamaa pääkieltä soitetaan ja siitä syntyy soittimien eroikoislaatuinen ääni. Mutta piileekö tässä jotain muitakin jekkuja takana, että jopa 40 ylimääräistä kieltä resonoi kaikki yhdessä samalla kun kolmea pääkieltä soitetaan???


Resonaattori kielet värähtevät aina kun joku soitetuista kielistä soi samalla taajuudella kuin se. Siksi ne viritetään kaikki käyttetyhin säveliin. Esim. tuossa sähkösitarissa on oma kieli kaikille kahdelletoista länsimasen asteikon sävelelle. Sähköversiossa ne on toki mikitetty erikseen.

Eli siis siinä ei piile mitään jekkuja. Ylimääräiset kielet resonoivat aina kun pääkieliä soitetaan. Resonaattorikielien kanssa olisi hyvä tehdä runko yhdestä palasta, jos mahdollista, niin se soivat kovempaa.

^ Vastaa Lainaa


Elektrojänis
3503 viestiä

#3 kirjoitettu 11.12.2006 11:28

Lisäisin vielä noista resonaattorikielistä, että ne lähtee värähtelemään kun joku soitetun kielen taajuuksista (eli sen perusääneksen lisäksi harmoonisista kerrannisista) osuu samaan sen resonaattorikielen vastaavan kanssa. Ja silloin resonaattorikielessä syttyy soimaan just ne taajuudet jotka päällekkäin osuu.

Eli jos soitat sävelen joka on oktaavia ylempänä resonaattorikieltä niin sen resonaattorikielen toinen harmooninen alkaa soida myös (ja hyvin todennäköisesti neljäskin jos soitetusta kielestä lähtee toista harmoonista jne.)

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#4 kirjoitettu 11.12.2006 11:40

Elektrojänis kirjoitti:
Lisäisin vielä noista resonaattorikielistä, että ne lähtee värähtelemään kun joku soitetun kielen taajuuksista (eli sen perusääneksen lisäksi harmoonisista kerrannisista) osuu samaan sen resonaattorikielen vastaavan kanssa. Ja silloin resonaattorikielessä syttyy soimaan just ne taajuudet jotka päällekkäin osuu.

Eli jos soitat sävelen joka on oktaavia ylempänä resonaattorikieltä niin sen resonaattorikielen toinen harmooninen alkaa soida myös (ja hyvin todennäköisesti neljäskin jos soitetusta kielestä lähtee toista harmoonista jne.)


Jeps. Siksi siinä sähkösitarissakin on vain ne 12 niitä kieliä. Elijoka sävelelle. Enempää ei välttämättä tarvita. Etenkään sähköisesti vahvistetussa versiossa. Toki enemmillä resonaattori kielillä saadaan tehostettua efektiä. Lisäksi nuo 12 kieltä voi virittää myös molli/duuri/mikä tahansa käytettyyn asteikkoon ja boosta efektiä.

^ Vastaa Lainaa


MOHOHAYTC I3 MOCKBA
198 viestiä

#5 kirjoitettu 15.12.2006 16:04

Nyt on soitin valmiina, jouhikon ja sarnagin risteytys. Aivan mahtava saundi. Ja ku sitä soitetaan vielä jousella. Soitettavat kielet ja jousen tein kalastussiimasta ja hartsia vaa jouseen ni soi. Yksi soitettava kieli on paksu metallikieli. Resonanssikielet ohuita metallikieliä kitaralle.

Mutta miten saisin resonassikielet soimaan voimakkaammin? Materiaali varmaan ihan hyvää kuitenkin resonassikieliks. Sillan jos tekisin sitten vaikka muovista ni oisko parempi ku kovasta puusta tehty? Jos silta olis paljon korkeempi? on nyt noin 4-5 cm korkea. Entäs reseonanssikielten etäisyys pääkielista tai kannesta? ja sijainti sillassa? Runko on yhdestä puusta kaikukoppa alakannella ja ääiaukot rungon kanssa yhtenäisessä yläkannessa.

MOHOHAYTC I3 MOCKBA muokkasi viestiä 16:27 15.12.2006

Tuli mieleen tällainen juttu, että millasetkohan saundit siitä sais kun virittäis kielet 10cm halkasilataan ja 1,5m pitkään kovaan muoviputkeen?? Täytyy tuota nyt menna kokolaa.

^ Vastaa Lainaa


Elektrojänis
3503 viestiä

#6 kirjoitettu 15.12.2006 23:04

MOHOHAYTC I3 MOCKBA kirjoitti:
Nyt on soitin valmiina, jouhikon ja sarnagin risteytys. Aivan mahtava saundi.


Eikun ääninäytettä kehiin! Ja kuvatkin toki kiinnostaa.

Mutta miten saisin resonassikielet soimaan voimakkaammin?


Noin veikkauksena sanoisin, että mitä paremmin ääni pääsee johtumaan pääkielestä resonanssikieliin, niin sitä kovempaa ne soi. Eli mitä lähempänä resonanssikielet on pääkieliä niin sitä kovempaa ne soi. Mitä vähemmän resonanssikielten ja pääkeilten välillä on materiaaliliitoksia, sitä kovempaa ne soi. Jnejne.

Kaikukoppakin saattaa tietysti vaikuttaa asiaan niin, että joku muukin ratkaisu kuin tuossa mainitsemiini seikkoihin liittyvät voisi toimia.

Materiaali varmaan ihan hyvää kuitenkin resonassikieliks. Sillan jos tekisin sitten vaikka muovista ni oisko parempi ku kovasta puusta tehty? Jos silta olis paljon korkeempi? on nyt noin 4-5 cm korkea. Entäs reseonanssikielten etäisyys pääkielista tai kannesta? ja sijainti sillassa? Runko on yhdestä puusta kaikukoppa alakannella ja ääiaukot rungon kanssa yhtenäisessä yläkannessa.

Tuli mieleen tällainen juttu, että millasetkohan saundit siitä sais kun virittäis kielet 10cm halkasilataan ja 1,5m pitkään kovaan muoviputkeen?? Täytyy tuota nyt menna kokolaa.


Jaa, sulla on viemäriputekea puolitoista metriä. No kokeilemallahan tuo selviää. Jos kielen kiinnitystapasi sallii, niin kokeile myös putken toisen pään sulkemista. Se vaikutaa resonanssitaajuuteen ja siten soundiinkin todennäköisesti.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#7 kirjoitettu 18.12.2006 01:14

MOHOHAYTC I3 MOCKBA kirjoitti:

Mutta miten saisin resonassikielet soimaan voimakkaammin?


Vähän kuin Ejänö sanoi, niin ei mitään turhaa liitosta resonassikielien ja soitettavien välille. Vaikka bridge samasta palasta ja niin edellleen. Se ääni kuitenkin liikkuu rakenteessa.

^ Vastaa Lainaa


MOHOHAYTC I3 MOCKBA
198 viestiä

#8 kirjoitettu 18.12.2006 18:27

Haava kirjoitti:
MOHOHAYTC I3 MOCKBA kirjoitti:

Mutta miten saisin resonassikielet soimaan voimakkaammin?


Vähän kuin Ejänö sanoi, niin ei mitään turhaa liitosta resonassikielien ja soitettavien välille. Vaikka bridge samasta palasta ja niin edellleen. Se ääni kuitenkin liikkuu rakenteessa.


Silta on yhdestä palasta soitettaville ja resonanssikielille, päällä kulkee soitettavat ja puoli centtiä alapuolella kulkee resonanssikielet. Kokeilin jopa siirtää resonanssikielistä osan kulkemaan samoista hahloista soitettavien kanssa, että lähtivät samalta korkeudelta, mutta siltikään eivät lähteneet soimaan kunnolla. Enkä nyt kyllä yhtään osaa keksiä, että missä vika.

Toimisiko paremmin, jos tekisin yläkannen erillisenä palana ja kovertaisin päältä, enkä niin, että koverran alta ja jätän yläkannen yhtenäiseksi osaksi rungon kanssa.

^ Vastaa Lainaa

Vastaa Aloita uusi keskustelu