Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.03.2007 22:25

No se oli viikko sitten nolo tilanne kun isoveli sai skootterin ja halusin ajaa sillä ja en sitten ollut koskaan ennen ajanut ja sitten se näytti missä on kaasu ja jarrut.

Menin sitten ajamaan ja sitten menetin sen hallinnan ja aloin kompuroimaan keskellä katua ja lopulta kaadun siihen asfaltille Skootteri loistaa naarmuillaan ja isoveljen naama muuttuu punaseksi

#3 kirjoitettu 20.03.2007 07:22

pari kertaa on hengen lähtö ollu lähellä auton ratissa, kerran olen meinannut ajaa rekan alle, onneksi nopeet refleksit pelasti ja sain ajettua autoni lumipenkkaan rekan puskurin sijasta, toisella kertaa olin kääntymässä risteyksestä kun vastakkaiselta kaistalta tullu maasturi päätti kääntää täydestä vauhdistasamaan samaan suuntaan mihin olin itse kääntymässä, onneksi tiellä oli liikenteenjakaja jossa oli reilusti lunta ja se maasturi päätyi sit kylelleen siihen jakajaan, muuten se olisi tullu suoraan mun sylii

toki on tullu törttöiltyä ihan omaa huolimattomuuttaanki ton auton kanssa, muutaman kerran oon lähteny liikenteeseen ilman että oon muistanu ottaa lämmitysroikkaa autosta pois, sit on tullu ihmeteltyä että mikä perkele siellä auton alla oikeen kolisee. muutaman kerran oon penkkaan ajanu, kerran oon kolistellu auton puskurilla kerrostalon alimman kerroksen "parvekkeen" aitaa, mutta onneks koskaan ei ole mitään henkilövahinkoja sattunut

#4 kirjoitettu 20.03.2007 10:24

Paras, tai ainakin mieleenpainuvin ajokokemus oli joskus aikaa sitten basistimme kanssa lähdimme käymään kotoamme orivedellä (n:150km etelään) autollamme, joka juuri silloin oli Talbot Horizont vuosimallia -83. Siinä oli moottorin tilalla ompelukone, ja se saattoi kulkea 125km/h.

Noh, ei siinä mitään. Pääsimme orivedelle, ja bassonsoittajamme tuli pääsykokeista, jotta sitten kävimme tuopilla paikallisessa. Mietimme, että ei viitsisi vielä mennä kotiin, kun on kaunis päivä, joten menimme pälkäneelle. (n:50km etelään) Noh, siinä sitten yhden kaverin luona visitoituamme mietimme, nottei vielä viitsisi mennä kotiin, kun on näin kaunis päivä, joten menimme hämeenlinnaan. (n:100km etelään)

Näin siinä kävi. Hämeenlinnassa meinasin teilata papan. Mikä siinä pappapopulaatiossa ei nyt paljoa olisi tuntunut. Tullessamme poispäin piti käväistä helvetinjärven kansallispuiston porteilla tupakoimassa, ja koska oli mukava hiekkainen pikkutie, vähän rallata. (ei sillä autolla muuten saanut vauhdin tuntua) Noh, käännyimme siitä sitten takaisin isolle tielle (matkaa about 100km jäljellä kotiin) niin kävi hassusti, ja pakoputki katkesi Horizontistamme aivan sieltä juuresta. Ja se loppuputki raapi piestä kivoja kipinäsuihkuja. Tulimme siis äänen ja kipinäin kanssa kotiin.

p.s. matkat saattavat olla epätarkkoja, ja kokemus on henkilökohtainen.

#5 kirjoitettu 20.03.2007 11:20

Tuli mieleen vielä itteeni liittymätön kokemus, eli missä olin kyydissä mutten ajanu.

No tarina alkaa niin että oltiin menossa kaverin mökille. Tän kaverin vanhemmat ei antanu sille autoo lainaks et oltas ite ajettu sinne, ni sen iskä sitten heitti meijät (no se niiden mökki on jossai kirkkonummel about, joku tunti sinne meni). Ihmeteltiin että eiks me ny voida keskenämme mennä, mut yks sitten päätti olla tulematta ja mahuttiin vielä kaikki autoon sen jälkeen.
No, takas tullessa heitettiin yksi kaveri ensin kotiinsa itikseen. Siitä sitten kaverin isä kysyi haluuko se nyt ajaa seuraavaan paikkaan. Matkaa seuraavaan oli jotain kilometri-kaks jona aikana mua pelotti autossa enemmän ku koskaan ennen.. Se ajo ihan holtittomasti, mm. täysii risteykseen kun vasemmalle piti kääntyä, jollon se meni ensin mm. vähän aikaa vastaantulijoiden kaistal ja meinas sit törmätä aitaan.. vastaantuleva autoilija näytti kauhistuneelta niinku varmaan mekin.. onneks kaverin isä tarras ratista ja huus jarruta..

Mut et oli aika jännä kokemus ja tuli ainakin ymmärrettyy miks meijät piti sillon heittää sinne mökille... sitä en oo viel ymmärtäny miten se alunperin ees sai sen kortin..

#6 kirjoitettu 20.03.2007 12:00

Toinen mukava kokemus oli moottoripyöräillessä. Lainasin setäni 1100cc honda goldwingiä yhtenä kesänä, ja menin hämeenlinnaan kaveria katsomaan. Tullessa oli sitten niin lämmintä, että päätin ajella pikkuteitä ihan vain paitahihasillani. Luoja että oli loistava fiilis.

Onhan näitä vaikka kuinka. Esim. kaikki Dewlap orkesteria roudaamani keikat olivat ikimuistoisia. Varsinkin ne, joille lähdettiin klo. 6.00 aamulla ja tultiin seuraavana aamuna about yhdeksän jälkeen takaisin kotiin.

Sääli, kun nämä roadtripit vaativat yleensä auton, ja se ei muuten sovi enää minun ekolokiseen ajattelumaailmaani. Kyllä minä vielä joskus.

#7 kirjoitettu 20.03.2007 13:47

Virve kirjoitti:
Itse olen kerran onnistunut saattamaan isän ranskatarauton takavalon ja kotipihan roskiksen lähikontaktiin.

Se vain ilmeisesti pyrki sinne minne se kuuluu.

Sombercoil muokkasi viestiä 13:47 20.03.2007

#8 kirjoitettu 20.03.2007 15:09

No heti seuraavana päivänä kun olin saanut väliaikasen ajokortin, lähin omalla bmw:llä, takavetosella, ja heti tokassa risteyksessä en kerinny jarruttaan joten menin sinne minne pitikin mut auto meinas kääntyä ympäri joten korjasin ja meinasin törmätä vastaantulevaan autoon.

Että mä vihaan mun autoa, se on jäykkä, sit kaikki lumikokkareet osuu siihen (siinä on madallukset) jne. Mut se onkin mun veljen valittema auto kun saatiin peräkkäisinä päivinä kortti.

Mulla on vaikeuksia mennä ajonopeussääntöjen mukaan, ajan hiukan liian hiljaa ja siks muut ohittelee mua ja välillä sen takia on meinannu tapahtua ikävästi... Ja sillon kun joku valittaa et meen liian hiljaa niin sit tulee kaasujalkaa liiankin kanssa. En oikein osaa mennä normaalisti.

Tokassa ajokokeessa meinasin ajaa naisen päälle. Se oli keskellä tietä, korotetulla suojatiellä. Se näytti pitkän aikaa siltä et se pysyykin siinä. Sit kun just tulin sen kohdalle se päättikin lähtee ylittään! Inssi sit pysäytti kun en kerinnyt tajuun asiaa nopeesti.

Kolmannessa ajokokeessa meinasin ajaa auton perään joka vilkutti vasemmalle ja mun piti mennä suoraan. En hahmottanu jostain kumman syystä ajolinjaa.

En oikein osaa nauttia vielä ajamisesta kun se on vielä niin epävarmaa. Muuten varmaan pistäisinkin tähän jotain positiivistakin.

#9 kirjoitettu 20.03.2007 15:17

dbgirl kirjoitti:
No heti seuraavana päivänä kun olin saanut väliaikasen ajokortin, lähin omalla bmw:llä, takavetosella, ja heti tokassa risteyksessä en kerinny jarruttaan joten menin sinne minne pitikin mut auto meinas kääntyä ympäri joten korjasin ja meinasin törmätä vastaantulevaan autoon.

Että mä vihaan mun autoa, se on jäykkä, sit kaikki lumikokkareet osuu siihen (siinä on madallukset) jne. Mut se onkin mun veljen valittema auto kun saatiin peräkkäisinä päivinä kortti.

Mulla on vaikeuksia mennä ajonopeussääntöjen mukaan, ajan hiukan liian hiljaa ja siks muut ohittelee mua ja välillä sen takia on meinannu tapahtua ikävästi... Ja sillon kun joku valittaa et meen liian hiljaa niin sit tulee kaasujalkaa liiankin kanssa. En oikein osaa mennä normaalisti.

Tokassa ajokokeessa meinasin ajaa naisen päälle. Se oli keskellä tietä, korotetulla suojatiellä. Se näytti pitkän aikaa siltä et se pysyykin siinä. Sit kun just tulin sen kohdalle se päättikin lähtee ylittään! Inssi sit pysäytti kun en kerinnyt tajuun asiaa nopeesti.

Kolmannessa ajokokeessa meinasin ajaa auton perään joka vilkutti vasemmalle ja mun piti mennä suoraan. En hahmottanu jostain kumman syystä ajolinjaa.

En oikein osaa nauttia vielä ajamisesta kun se on vielä niin epävarmaa. Muuten varmaan pistäisinkin tähän jotain positiivistakin.


Hih, kuullostat sopivan rävelöltä.. Ite oon aina ihan melkee paniikis ku pitäs ite lähtee ajaa johki mut sit saa sen auton liikkeelle ni muistuu taas et ei tää niin hankalaa ollukaa..

Mulla kävi inssis niin et en saanu pakkia parkkeeratessa millään päälle ja koitin varmaan 15 kertaa ja joka kerral se inssi vaan mutis "ei se nelosella lähe mihinkään".. hemmetin tojotat.. no ei se onneks vaikuttanu mitenkään suoritukseen niin läpi meni, mutta kyllä aloin siinä hermostuu ku ei millään menny.. tuo mikrakin tekee joskus sitä ja oonkin miettiny että kiva jos se jossain tyyliin parkkipaikalla tekee niin ja oon jossai poikittain eikä pääse ku taakkepäin ja se ei mee pakille! Sit ne kaikki suuttuu mulle.. =(

Niin ja oli tuolla mikralla ajaessa sekin vielä, että siinä oli joku jäähdytinnesteen putki hajalla joten ne nesteet pikkuhiljaa aina katos sieltä ja sitä piti olla vähän välii lisäämässä.. kyllä vähän jännitti yksin ajella että jos ne nesteet nyt loppuukin ja mä jään tänne johki motarille yksinäni... =( no onneks ne sai sen vian vihdoin löydettyy, osan tilattuu ja viel laitettuu, ni voi taas ajaa suht rauhallisin mielin..

#10 kirjoitettu 20.03.2007 16:05

Autoninja ilmoittautuu.

Ensimmäinen lenkkini ajokortin saamisen jälkeen meni mitä mainioimmin lukuunottamatta lopetusta. Kotipihassa jarru ja kaasu vaihtoivat paikkaa ja saatoin sittemmin rehennellä läpäisseeni samana päivänä sekä inssin että autotallin oven.

Pakittaminen ja taskuparkki ovat autoninjalle kryptoniittia.

Vieraissa paikoissa ajaminen on nk. syvältä. Kaupungit näyttävät todellisuudessa aivan erilaiselta kuin kartassa, josta ei myöskään ilmene yksisuuntaisten katujen suorastaan diabolinen määrä. Tästä seuraa turhautuminen, joka kehittyy pikkuhiljaa raivoksi ja suunnistustaitojen lopulliseksi rampautumiseksi, joka taas ohjaa Espoon keskelle välimatkaa Punavuori-Kulosaari.

Autoninjan komein urotyö tapahtui viime kesänä. Pari kaveria kyydissä olimme matkalla paikasta A paikkaan B, kun eteen tulivat liikennevalot. Painoin jarrua, mutta mitään hidastumiseen viittaavaa ei tapahtunut. Edessä oli peräkärryn kanssa auto, jonka jarrut taas selkeästi toimivat. Pikaisena ratkaisuna oli väistää oikealle, missä oli jalkakäytävä ja sen jälkeen nurmipeitteinen meluvalli, johon oli istutettu puita. Kuin ihmeen kaupalla onnistuin olemaan törmäämättä liikennevalotolppaan, valotolppaan tai puuhun, jotka kaikki olivat otollisesti autoni uudessa kulkusuunnassa. Kaikki kyydissä olleet selvisivät säikähdyksellä ja autosta menivät vain eturenkaat mutkalle, kiitos kävelytien reunuksen. Onneksi emme olleet hirveän kaukana kotoa ja autoni talvirenkaat olivat kitkat, joten pääsimme pian jatkamaan matkaa. Jarrut toimivat taas moitteettomasti, joten epäilen syylliseksi vesiliirtoa kosteasta suojatien pinnasta tai vastaavasta. Kiitän ja ihmettelen onneani, että jalkakäytävä oli tyhjä tapahtumahetkellä.

Kevlmess muokkasi viestiä 16:08 20.03.2007
Siirsin tämän yleiseen keskusteluun, sen verran pitkää tekstiä ja keskustelua kuitenkin porukalta tulee.

#11 kirjoitettu 20.03.2007 16:33

SLaitila kirjoitti:
Eipä juuri mitään. Olen mieskuski ja vielä vitun hyvä sellainen. Muiden osaamattomuus ottaa kyllä päähän.


Ja täällä vitun hyvä naiskuski!!!! Ihmettelen suuresti miksi ajokortteja luovutetaan kaikille törttöilijöille.....oppisivat ajamaan kuten Minä!

#12 kirjoitettu 20.03.2007 16:57

Se oli reipas vuosi sitten talvella 05/06, ajelin ex-anopin autolla Tampereelta Mänttään ex-tyttöystävä kyydissä. Tapahtumaa ennen oli ollut riita siitä, jäädäänkö yöksi Tampereelle vai lähdenkö ajamaan pilkkopimeässä kohti Mänttää.

Jossakin Mäntän päässä oli isolla tiellä tulossa rekka vastaan. Auton omistaja oli kova tupakoitsija ja autossakin poltteli. Tuulilasi oli paskaisempi kuin wc-pönttö. En tiedä oli rekalla "pitkät päällä" vai ihan asianmukaisesti pienimmät mahdolliset valoarsenaalit käytössä. Noh, kuitenkaan en nähnyt autosta eteen ns. vittujakaan ja menin hieman paniikkiin. Ajattelin, että pääasia etten rekan alle aja ja käänsin varovasti oikealle. Rekan mentyä ohi huomasin, että ajetaan puoliksi ojassa ja n. 80 vahudissa osuma lumipenkkaan ei välttämättä ole kivaa, siispä reipas käännös vasemmalle. Komeasti vastaantulevien kaistan kautta sain kuin sainkin auton oikealle kaistalle. Onneksi ei ollut rekan jälkeen muita vastaantulijoita.

Muutoin ei ole läheltä piti-tilanteita sattunut. Paitsi Camp V:n jälkeen kun Eki antoi vitun huonoja ohjeita kuskille.

#13 kirjoitettu 20.03.2007 18:04

Auton kanssa ei ole oikestaan mitään sattunut. Pari jotain "melkein jäi mummo alle" tilannetta on saattanut tapahtua.

Kaksi kertaa olen ajanut penkkaan leikkiessäni käkkäriamista.

#14 kirjoitettu 20.03.2007 18:21

Marre kirjoitti:
Ihmettelen suuresti miksi ajokortteja luovutetaan kaikille törttöilijöille.....oppisivat ajamaan kuten Minä!


Kukaan ei ole täydellinen... ei edes ajo-opettajat! Mut minä olen kyllä hyvä kuski noin ylipäätään, ottaen huomioon sen et ajokortti on ollut kuukauden. Virheitä siis tulee, sen myönnän.

#15 kirjoitettu 20.03.2007 18:26

dbgirl kirjoitti:
Marre kirjoitti:
Ihmettelen suuresti miksi ajokortteja luovutetaan kaikille törttöilijöille.....oppisivat ajamaan kuten Minä!


Kukaan ei ole täydellinen... ei edes ajo-opettajat! Mut minä olen kyllä hyvä kuski noin ylipäätään, ottaen huomioon sen et ajokortti on ollut kuukauden. Virheitä siis tulee, sen myönnän.


Jo no mäkin on ihmetelly miten se mun yks kamu on saanu sen kortin, mut sil on sit ollu hyvä päivä sillon.. ei sitä tartte ku laittaa kaikki osaaminen, keskittyminen ja itsehillintä yhelle puolen tunnin ajolle ja sitten saa tötöillä ihan rauhassa loppuelämän..

Mä taas ihmettelen viel sitä, miks sitä jotaitoo ei tarkasteta ikin uusiks, tyyliin aina 10 vuoden välein. Ku säännöt muuttuu (teoria) ja jos et oo tyyliin ajanu sinä 10 vuotena ni kannattaaks sellasen antaa enää ees ajaa.. siis jos se tosiaan on jo unohtanuki kaiken. Ei se auta et silon kerran osas.. sit on vielä nää terveysjutut niinkun tää vaarin yks parkinson-kaveri joka näkee yhtäkkii tietä ylittämässä pienii vihreit miehii ja pistää jarrut pohjaan....

#16 kirjoitettu 20.03.2007 21:43

Ajoin kaksi vuotta säännöllisesti päivittäin siis ympäri vuoden kelillä kuin kelillä stadissa ja säteellä 100km autolla jossa ei ollut jarruja, eikä pyyhkijöitä, eikä talvirenkaita,kässäri puras snadisti. Sen sijaan luotettava kone ja kuski. Tarina on tosi. Läheltä piti?
No emmä viitti kirjaa kirjottaa mut "ennakoivan ajon" kurssi on suoritettu,
vois sanoo.

#17 kirjoitettu 20.03.2007 21:55

Krista kirjoitti:
Mä taas ihmettelen viel sitä, miks sitä jotaitoo ei tarkasteta ikin uusiks, tyyliin aina 10 vuoden välein. Ku säännöt muuttuu (teoria) ja jos et oo tyyliin ajanu sinä 10 vuotena ni kannattaaks sellasen antaa enää ees ajaa..
siis jos se tosiaan on jo unohtanuki kaiken. Ei se auta et silon kerran osas..

Tää on kyllä totta, että jos ei oo vuosiin ollu ratissa ja yht'äkkiä pitää hypätä, niin onhanse vähän riskialtista, jos ei ensin pääse jollain hiljaisemmalla tieosuudella vähän totuttelemaan.. Voi olla, että tän jutun takia monet naiset ajelee epävarmemmin, kun monissakin tuttavaperheissä autolla ajelu on "miehen puuhaa" (jostain syystä? En minä tällaisia sukupuoliroolijakoja perheen tehtävissä kannata!) niin nainen saattaa olla pitkiäkin aikoja ajamatta. Sitten joskus kuitenkin pitää ajaa, niin onkin vähän miettimistä. Niin ja itsellänihän ei ole korttia.. Mopo-traktori-lumikelkka -kortti löytyy ja kevarikin mulla oli.
sit on vielä nää terveysjutut niinkun tää vaarin yks parkinson-kaveri joka näkee yhtäkkii tietä ylittämässä pienii vihreit miehii ja pistää jarrut pohjaan....

Ei kai parkinsonin tauti aiheuta näköhallusinaatioita?
(ajokyvyn se kyllä vie, kun motoriikka ei pelaa)

Niin kevarilal tuli ajeltua pari vuotta sitten. Rekisterissä mokoma rakkine oli ollut 1995 viimeksi ja vuosimallihan oli 1984 ja pyörä Yamaha RD eli ns. "kallonsärkijä" minkä lempinimen kuulin vasta myöhemmin j asilloin jo ymmärsin..
Olisellanen peli, etät jos sen sai käyntiin, niin kannatti ajella ahkerasti sinä päivänä, kun se käynnistys oli niin hankalaa hommaa ja tuurista kiinni ja kun se käynnistyi, niin sitten se käynnistyi uudestaankin - jos ei päässyt olemaan sammuksissa pitkään. "kallonsärkijä" nimi tuli kai hiukan ylikovasta kiihtyvyydestä ykkösvaihteella, heitti nimittäin keulat, jos ei laskenut kytkintä sillai jännästi varovasti, se kun "keräsi" kaasua kytkintä pitäessä. Tämän koin, kun olin liikenneympyrässä Kemin kivikolla odottelemassa vuoroani ja päästin kytkimen - lensin siihen liikenneympyrän keskellä olevaan kukkpuskaan. Pysyin pystyssä ja odottelin sitten vuoroani siinä puskassa. Muutenkin kulki lujaa, nykyäänhän kevareissa on jotain rajoittimia tms. kait, kovaa sillä pääsi, keminmaaassa tuli käytyä hiljaisemmalla rovaniemen tiellä kokeilemassa. Kiva oli ajella. Sitten yks narkkari otti sen "lainaa" luvatta, ajoi pikuk lenkin ja kun oli tuomassa takaisin (arvattiin, että se vain lainaa, niin odoteltiin sitä parkkiksella mistä se sen oli vieny) niin kateltiin kun se ajeli aika lujaa loivasti kaartuvan tien päässä. mies oli lusikoinut lautasellisen rauhoittavia, joten ei tajunnut kääntää loivassa kaarteessa ja ajoi suoraan parkkipaikan liittymän siltarumpuun. Etuhaarukka meni vinoon ja pillerinpyörittäjällä meni jarrupoljin pohkeeseen sisään. Näin sen seuraavana talvena, jalka oli päässy mätänemään, kun ei ollu hoitanu haavaa. uutta etuhaarukkaa en ostanu, ajelin sillä vinolla etuhaarukalla vielä kuukauden verran, kunnes möin pois.

#18 kirjoitettu 20.03.2007 21:59

JM kirjoitti:
Ei kai parkinsonin tauti aiheuta näköhallusinaatioita?
(ajokyvyn se kyllä vie, kun motoriikka ei pelaa)


No sil on parkinsonin tauti ja se näkee kuolleen vaimonsa ja jotai muuta porukkaa ja juttelee niille ja sanoo et menkää pois häiritsemästä ja juu, näkee jotain olematonta tietä ylittämässä. Liittyy se parkinsoniin tai ei (jos se on joku harvinaisempi sivuoire, en tiedä) ni silti se on musta ihan liian vaarallinen jamppa liikenteeseen.

#19 kirjoitettu 20.03.2007 22:01

Olen ajanut kaksi kertaa ojaan.

Ensimmäisen kerran viime talvena, puoli vuotta väliaikaisen ajokortin saamisesta. Kapealla tiellä tuli bussi vastaan mutkassa ja väistin sitä vähän liian kaukaa jolloin oikea eturengas meni penkkaan ja veti auton mukanaan. Paksu lumikerros hidasti jo ennestään hitaan vauhdin aika nätisti pysähdyksiin joten mitään ei sattunut autolle eikä minulle. Piti vain pyytää läheisen maatilan isäntä traktorillaan vetämään auto ylös.

Toinen kerta tänä talvena, kun olin hakemassa siskoani ja serkkuani ratsastamasta. Todella kapea ja mutkainen metsätie, todella jäistä ja mutaista ja pimeää ja sumua sekä tihkusadetta. Oikein tappokeli. Ja tilanteeseen nähden pikkuisen liikaa vauhtia (noin 35 km/h vaikka siinä olisi voinut turvallisesti mennä ehkä enintään kahtakymppiä). Mutkassa auto ei, ylläripylläri, kääntynytkään yhtikäs mihinkään vaan puski suoraan. Ei kuitenkaan käynyt kenellekään eikä millekään mitään (paitsi että vetoavunhankintareissulla liukastuin monta kertaa jonka seurauksena joka paikkaan koski kun viimein pääsin kotiin).

#20 kirjoitettu 20.03.2007 22:02

Krista kirjoitti:
JM kirjoitti:
Ei kai parkinsonin tauti aiheuta näköhallusinaatioita?
(ajokyvyn se kyllä vie, kun motoriikka ei pelaa)


No sil on parkinsonin tauti ja se näkee kuolleen vaimonsa ja jotai muuta porukkaa ja juttelee niille ja sanoo et menkää pois häiritsemästä ja juu, näkee jotain olematonta tietä ylittämässä. Liittyy se parkinsoniin tai ei (jos se on joku harvinaisempi sivuoire, en tiedä) ni silti se on musta ihan liian vaarallinen jamppa liikenteeseen.


Niin mullaki on diabetes, että jos sekoan totaalisesti, niin ajatelkaa vaan, että ne oireet liittyy varmaan diabetekseen ja diabeetikot pois ratista! D:
Mut joo, eihän tuollanen kieltämättä liikenteeseen kuuluis.

#21 kirjoitettu 21.03.2007 16:39

Kortti on ollut huhtikuun kymmenennestä since 2006.

Ajelin Kotkan keskustassa, jossa kaikki tiet ovat tasa-arvoisia. Noh enhän minä ajatellut sitä Oikealta tuli auto. Jouduin koukkaamaan keskellä risteystä vasemmalle ja juuri silloin suojatiellä oli nuorehko nainen 2 lapsen kanssa. Oli metristä kiinni, että en niihin törmännyt, kun väistin oikealta tulevaa. ONNEKSI ei käynyt mitään. Olisi ollut omatunto koetuksella.

Talvella on meinattu olla ojassa liukkaan tien takia muutamat kerrat. Vaikka suuremmin en leikikkään sen auton kanssa.

Niin ja tulihan tuossa pari viikkoa sitten peruutettua porukoitten asuntoauto* sähkötolpan tukivaijeriin. Onneksi ei tullut kuin puskuriin semmoinen sentin mittainen naarmu.

*johon olen asentanut peruutuskameran


Että näin.

#22 kirjoitettu 21.03.2007 19:12

Tänään jos olo tuntu jossain vaiheessa että meinasitte päästä hengestänne autoillessa/auton takii, niin se johtu varmaan siitä että mä olin liikenteessä..

Vielä kun tyhmä navikaattori haluu aina väkisin viedä mut ytimeen ja vaikka mä jo pari kertaa sitä väkisin vastustin niin se sai mut jotenki huijattuu sinne tötöilee.. Ajelin sit bussikaistaa vaan ku en osannu mitää ja tää yks tyhmä sanoo "käänny vasemmalle" ku tarkottaa uukkaria semmoses paikas mis en uukkarii tekis! Pääsimpä kuitenki määränpäähäni just eikä melkein tasan sillon kun piti. Kotiinpäin ajoin ihan omasta tahdosta ihan vaan kehiä pitkin, prkl.

#23 kirjoitettu 21.03.2007 19:32

Pakko vastata, vaikka en korttia, saati sitten autoa omista.

Joskus pikkuisena ,(4-5 vuotiaana), peruutin silloisen Volvon vastapäiseen ojaan. Äiti käski hakea siskon tuttipullon ja päätin "vahingossa kokeilla, mitä vaihdekepistä tapahtuu." Hiekka rapisi alla, ja kohta rysähti. Itselleni ei käynyt kuinkaan, mutta auton takaluukku meni uusiksi. Eivät olleet vanhemmat kauhean iloisia. Eräs entinen kaveri kertoi toissa syksynä aika pahasta virheestä; hän oli kääntänyt vahingossa auton virta-avainta, jolloin auto oli lähtenyt ymmärrettävästi liikkeelle, mutta onneksi hän, tai oikeastaan auto, päätyi pellolle, eikä esimerkiksi puuta päin. Mietityttää vain, että miten virta-avainta voi kääntää vahingossa?

#24 kirjoitettu 22.03.2007 17:18

JM kirjoitti:

Tää on kyllä totta, että jos ei oo vuosiin ollu ratissa ja yht'äkkiä pitää hypätä, niin onhanse vähän riskialtista, jos ei ensin pääse jollain hiljaisemmalla tieosuudella vähän totuttelemaan.. Voi olla, että tän jutun takia monet naiset ajelee epävarmemmin, kun monissakin tuttavaperheissä autolla ajelu on "miehen puuhaa" (jostain syystä? En minä tällaisia sukupuoliroolijakoja perheen tehtävissä kannata!) niin nainen saattaa olla pitkiäkin aikoja ajamatta. Sitten joskus kuitenkin pitää ajaa, niin onkin vähän miettimistä.


Tää on tapahtunu just mulle. En oo ajanu kolmeen viikkoon ja huomenna pitäis sit ajaa. Edellisen kerran kun oli taukoa niin en osannu enää yhtikäs mitään!

#25 kirjoitettu 22.03.2007 17:24

JM kirjoitti:

Tää on kyllä totta, että jos ei oo vuosiin ollu ratissa ja yht'äkkiä pitää hypätä, niin onhanse vähän riskialtista, jos ei ensin pääse jollain hiljaisemmalla tieosuudella vähän totuttelemaan.. Voi olla, että tän jutun takia monet naiset ajelee epävarmemmin, kun monissakin tuttavaperheissä autolla ajelu on "miehen puuhaa" (jostain syystä? En minä tällaisia sukupuoliroolijakoja perheen tehtävissä kannata!) niin nainen saattaa olla pitkiäkin aikoja ajamatta. Sitten joskus kuitenkin pitää ajaa, niin onkin vähän miettimistä.

dbgirl kirjoitti:
Tää on tapahtunu just mulle. En oo ajanu kolmeen viikkoon ja huomenna pitäis sit ajaa. Edellisen kerran kun oli taukoa niin en osannu enää yhtikäs mitään!


Hjoo meillä kans äijä ajaa, mutta just siks et oon ite jo valmiiks niin epävarma kuski Yksin ajan ihan hyvin, siis en hyvin mutta mua ei itteeni hermostuta, mutta jos vieressä on joku ajotaitosempi ni hermostun ihan totaalisesti joka pikku mokasta... Ite olin ollu joku reilu puol vuotta ajamatta ennen kakkosvaihetta, mutta se johtu siitä ettei ollu autoo ja äipän autolla ei enää juuri tullu ajeltuu ku muutti pois kotoo. Onneks sain treenaa naapurin passatilla tota ovi auki keskustassa-ajelua sentään..

Ah, paitövei, jos joskus eksytte keskustassa, ettekä tiedä miten sieltä pääsee pois, niin kannattaa seurata taksia.. se on oikeesti toiminu pari kertaa ja pääsin just mihin olin menossaki!

#26 kirjoitettu 24.03.2007 19:51

Noniin, nyt ajoin puolitoista tuntia putkeen, edellisestä kerrasta onkin 3 viikkoo. Ongelmia oli lähdössä ja vaihteissa, niin kuin aina. Mut yleisesti ajatellen meni ihan hyvin.

#27 kirjoitettu 24.03.2007 21:22

Ihme kyllä ikääni nähden ei mokia. Kyydissä olen ollut jossa oli lähtö lähellä ja auto meni aivan säpäleiksi vieläkin vaivoja siitä pläjäyksestä. Sen opin että ei pidä mennä humalaisen kyytiin.

#28 kirjoitettu 24.03.2007 22:40

makes69 kirjoitti:
Sen opin että ei pidä mennä humalaisen kyytiin.


Eikö sen pitäisi olla aivan selvää ettei kannata mennä?