Mikseri.net

#2 kirjoitettu 22.08.2007 08:13

Mulla on aika paljon sellaista joskus, että kaikki ympärillä juoruavat paskaa musta ja inhoavat mua, eikä koskaan sano sitä päin naamaa.

Varsinkin yläasteella oli sellainen olo kokoajan.

Ja jos joku ihminen tuijottaa pitkään, niin se olotila vahvistuu.

#3 kirjoitettu 22.08.2007 08:55

Nito kirjoitti:
Kun kaks ihmistä supattelee keskenään ja vilkuilevat, niin onhan selvää että ne puhuvat juuri minusta. Kaikkea tuommoista pientä.

toi on varmaan kaikilla, ja ite koitan yleensä järkeillä että ei ne musta kuitenkaan puhu, koska jos puhe kuuluu selvästi mulle asti, ei ne voi puhua musta, tai sit ne tulis sanoo suoraan, tai sit ne on kännissä, eikä ne oo tosissaan eikä se oo sit ainakaan mitään vakavaa! kai?

#4 kirjoitettu 22.08.2007 09:08

buranaC kirjoitti:
Mulla on aika paljon sellaista joskus, että kaikki ympärillä juoruavat paskaa musta ja inhoavat mua, eikä koskaan sano sitä päin naamaa.

Varsinkin yläasteella oli sellainen olo kokoajan.

Ja jos joku ihminen tuijottaa pitkään, niin se olotila vahvistuu.


Sama vika, lisäks kuvitttelen et jokku seuraa mua sun muuta.. tosi ärsyttävää, sillä eihä kukaa luultavasti oikeesti seuraa tai mitään vai mitä?

#5 kirjoitettu 22.08.2007 09:11

veezay kirjoitti:
Nito kirjoitti:
Kun kaks ihmistä supattelee keskenään ja vilkuilevat, niin onhan selvää että ne puhuvat juuri minusta. Kaikkea tuommoista pientä.

toi on varmaan kaikilla, ja ite koitan yleensä järkeillä että ei ne musta kuitenkaan puhu, koska jos puhe kuuluu selvästi mulle asti, ei ne voi puhua musta, tai sit ne tulis sanoo suoraan, tai sit ne on kännissä, eikä ne oo tosissaan eikä se oo sit ainakaan mitään vakavaa! kai?


Nii ja wtf mitäs sit jos se on vakavaa? Onko ne tulossa murhaamaan sut? No ei oo. Ei sellasta tapahdu.


henkilökohtaisesti pääsin omista demoneistani aikaa sitten. En tiedä mihin katosivat mutta ei mua enää vainota turhat asiat.

Paitsi lipuntarkastajat aina, vaikka ostan lipunkin aina... Jos lipuntarkastajan näen niin kourasoo ja kysäsee iteltään että oliko mulla nyt sit se lippu kuitenkaan? entäs jos mä pudotin sen? ja käsi kopeloi taskua.....

After-Ego muokkasi viestiä 09:12 22.08.2007

Unohtu sanoa, että

http://www.mikseri.net...

#6 kirjoitettu 22.08.2007 09:27

Nito kirjoitti:
Huomenta, piltit.

Kyllä minä olen vähän vainoharhainen. Miks ihmiset töllöttää kadulla just mua? Kun kaks ihmistä supattelee keskenään ja vilkuilevat, niin onhan selvää että ne puhuvat juuri minusta. Kaikkea tuommoista pientä.


Mullakin on vähän tuon tapaisia harhoja ollu.
Itelläni tulee sellanen olo että mitä ne puhuvat?? onko mulla paidassa tahra?? luoja jos mulla onki selässä jokku hitommainen ketsuppi läntti!!

Tälläsiä mutta ei ne vaivaa enää. ainakaan niin paljon ku ennen

#7 kirjoitettu 22.08.2007 10:56

After-Ego kirjoitti:
Nii ja wtf mitäs sit jos se on vakavaa? Onko ne tulossa murhaamaan sut? No ei oo. Ei sellasta tapahdu.

ei tossa se pelota, häiritsee vaan kun ei oikeasti tiedä mistä ne puhuu. eikä sekään häiritse oikeasti, vaivaa muutaman sekunnin ja sit ei jaksa vaan välittää.

#8 kirjoitettu 22.08.2007 14:08

Joskus lukioaikana heräsin aamuna eräänä sellaiseen maailmaan, jossa kaikki tuntemani kodista, koulusta, kavereista ja läheisistä ties mihin "oli korvattu jollakin muulla, joka näyttää ihan samalta, mutta ei sitä ole". Katsoin seiniä, jotka olivat aivan kuin ennen, mutta eivät kuitenkaan; kaikki, ihmisiä myöten, oli edeltäjiensä identtisiä kaksoisolentoja. Sellaista jamais vu'ta kellon ympäri, olin kuin jäävuoren sisällä ja käsittämättömät näyt varhaislapsuuden unista tunkeutuivat valveeseen.

Tuo "rinnakkaistodellisuusharha" siis valtasi vain emotionaalisen tason, olin ihan järjissäni ja tietoisella tasolla ymmärsin että nyt heittää pääkopassa ja pahasti. Olikin jännää seurata sitä rationalisoinnin ja tunteiden jatkuvaa ristiriitaa. Jatkuva hulluksi tulemisen, kontrollin menettämisen pelko; jo terveen mielen defenssikeino itsessään... Silti oli outoa huomata kuinka toisinaan olisi halunnut uskoa ennemmin häiriintyneen perstuntumansa kuin järkensä ääntä.

Nielin sitä 'möykkyä' kuukausi toisensa perään; sit se vaan meni ohi, eikä ole toiste kuulunut.

#9 kirjoitettu 22.08.2007 15:11

Chadonna kirjoitti:
Elikkäs, millaisista vainoharhoista olet kärsinyt?
Pelännyt avaruusolentoja ja varjo-ihmisiä. Joskus välillä kun koitan saada unta niin alun näkemään ihan ihmeellisiä ja suht kammottavia avruusolentoihin tai demonoihin tai vastaaviin liittyviä mielikuvia. Olin joskus jotenkin uskonnollinen ihminen ja koin että ko. olentoja on oikeasti olemassa ja että ne koittavat tuhota minut.

Kerran lapsena olin varma että kun tulin koulusta kotiin niin minua seurannut pariskunta aikoi kaapata minut, koska kun meni kotiin metsän kautta sen sijaan että olisin jatkanut kävelyä kadulla niin se pariskunta jatkoi mun seuraamista.

Niin joo, ja kun olin nuorempi niin mulla oli kaksi vihkoa jota pidin piilossa ja joihin piirtelin pornograafista ja muutenkin vinksahtanutta materiaalia, ja pelkäsin sairaalloisesti että joku löytää ne ja epäilin että vanhempani ja pikkusiskoni tietävät siitä mutta eivät ihan vaan vittuilakseen kerro jne jne jne.

Kerran sain koulumatkalla jonkin sortin paniikkikohtauksen kun rupesin ajattelemaan asiaa. Pelkään myös että kanssaihmiset tuomitsevat/inhoavat minua jos paljastan kiinnostuksen kohteitani. Sen takia tosielämässä juuri kerro mitä bändejä kuuntelen, pukeudun yleensä mahdollisimman tylsän näköisesti, otan harvoin kantaa mihinkään etc. Joopati joo.

Emmä tiiä että liittyikö kaikki vainoharhoihin mutta jonkin sortin harhoihin kai.

Oletko yleisestikkin vainoharhaista tyyppiä?
Emmie tiiä, ei ole vertailukohtaa.

Onko olemassa positiivista vainoharhaa?
Ehkäpä se pariskunta tosiaan koitti kaapata minut? Ehkä vainoharha pelastaa joitain ihmisiä muuten mahdollisesti vaarallisila tilanteilta. Mutta vainoharhat suurimmaksi osaksi varmaankin vain rampauttavat ihmisen elämää.

Otakunst muokkasi viestiä 15:12 22.08.2007
Lisäsin jotain juttuja.

#10 kirjoitettu 22.08.2007 15:53

jrnn kirjoitti:
Joskus lukioaikana heräsin aamuna eräänä sellaiseen maailmaan, jossa kaikki tuntemani kodista, koulusta, kavereista ja läheisistä ties mihin "oli korvattu jollakin muulla, joka näyttää ihan samalta, mutta ei sitä ole". Katsoin seiniä, jotka olivat aivan kuin ennen, mutta eivät kuitenkaan; kaikki, ihmisiä myöten, oli edeltäjiensä identtisiä kaksoisolentoja. Sellaista jamais vu'ta kellon ympäri, olin kuin jäävuoren sisällä ja käsittämättömät näyt varhaislapsuuden unista tunkeutuivat valveeseen.

Tuo "rinnakkaistodellisuusharha" siis valtasi vain emotionaalisen tason, olin ihan järjissäni ja tietoisella tasolla ymmärsin että nyt heittää pääkopassa ja pahasti. Olikin jännää seurata sitä rationalisoinnin ja tunteiden jatkuvaa ristiriitaa. Jatkuva hulluksi tulemisen, kontrollin menettämisen pelko; jo terveen mielen defenssikeino itsessään... Silti oli outoa huomata kuinka toisinaan olisi halunnut uskoa ennemmin häiriintyneen perstuntumansa kuin järkensä ääntä.

Nielin sitä 'möykkyä' kuukausi toisensa perään; sit se vaan meni ohi, eikä ole toiste kuulunut.

Taisit kärsiä Capgrasin oireyhtymästä. Aiheesta lisää: http://www.qwantz.com/...

#11 kirjoitettu 23.08.2007 00:01

Olin lapsena aika (no okei, tosi) vainoharhainen. Ala-asteaikojen taksikuskini tarjosi aina karkkeja kuskatessaan meitä kouluun, ja olin aivan varma että hän oli laittanut karkkeihin myrkkyä. Viulunsoitonopettajanikin piti mua omituisena lapsena kun en halunnut syödä karkkia. Kerran bussissa eräs vanha herttainen pariskunta tarjosi mulle Marianne-karkkeja, ja mä vain tuijotin heitä kauhistuneena enkä saanut sanaa suustani. Olin ihan järkyttynyt. Pelkäsin että he yrittivät myrkyttää mut. Yhteen aikaan en syönyt kaupan jäätelötuutteja, sillä niissä on yleensä sellasia pieniä reikiä niissä pakkauksissa (en tiedä mistä ne tulee, mut jos katsotte jäätelötuuttia niin melko varmasti tiedätte mistä puhun) ja mä ajattelin heti et joku oli pistänyt myrkkyruiskeen siihen jäätelöön.

#12 kirjoitettu 23.08.2007 00:36

Kaikille vainoharhaisille voin sanoa, että pelkonne ovat todennäköisesti ihan aiheellisia ja että teidän kannattaisi pelätä ja olla varuillaan yhä enemmän.

#13 kirjoitettu 23.08.2007 02:26

No semmottista että luulen ihmisten ajattelevan pahaa minusta. Paitsi ei enää nykyään kun on kavereita ja silleen.

accent muokkasi viestiä 02:29 23.08.2007

Ja en uskalla (edes) jutella varatuille ikäisilleni naisille koska jotenkin tuntuu siltä että "mitä jos tuon mies on tosi mustasukkainen ja suuttuu" ja välttelen sitten kyseisen naisen katsetta ja puhun vain sen mikä on tilanteeseen nähden välttämätöntä.

#14 kirjoitettu 23.08.2007 06:40

En tiä onko sinänsä vainoharhaista, mutta epäilen ja kyseenalaistan usein kohteliaisuudet, jotka kuulen. Ajattelen, että niissä on joku jekku takana.

Sit toisinaan en pysty syömään jotain ruokaa, kun alan miettimään miten ja millaisissa olosuhteissa se on valmistettu. Kouluruoka tästä hyvänä esimerkkinä.

#15 kirjoitettu 23.08.2007 08:45

Pearlina kirjoitti:
Yhteen aikaan en syönyt kaupan jäätelötuutteja, sillä niissä on yleensä sellasia pieniä reikiä niissä pakkauksissa (en tiedä mistä ne tulee, mut jos katsotte jäätelötuuttia niin melko varmasti tiedätte mistä puhun) ja mä ajattelin heti et joku oli pistänyt myrkkyruiskeen siihen jäätelöön.


Huomasinkin vasta viime viikolla nämä samaiset reiät. Ja piti tarkastella muutama tuutti, että kuuluuko niiden olla siinä.

#16 kirjoitettu 23.08.2007 08:55

Hombre Muerto kirjoitti:
Kaikille vainoharhaisille voin sanoa, että pelkonne ovat todennäköisesti ihan aiheellisia ja että teidän kannattaisi pelätä ja olla varuillaan yhä enemmän.

Joo, varmaan jokainen tähän ketjuun vastannut on ollut lapsena kiusattu tai jotain.

#17 kirjoitettu 23.08.2007 08:58

Pearlina kirjoitti:
Kerran bussissa eräs vanha herttainen pariskunta tarjosi mulle Marianne-karkkeja, ja mä vain tuijotin heitä kauhistuneena enkä saanut sanaa suustani.


Off-topiccia... Mikä ihme siinä on, että lähes kaikki vanhemmat opettavat lapsilleen, että vierailta sediltä ja tädeiltä ei saa ottaa karkkia, mutta lähes kaikki vieraat sedät ja tädit, jotka myös ovat omille lapsilleen opettaneet, että vierailta sediltä ja tädeiltä ei saa ottaa karkkia, silti tarjoavat vieraille lapsille karkkia?

Aika hieno lause.

Thimns muokkasi viestiä 09:06 23.08.2007

Saanpa tämän silti menemään topicciin, kun tuli mieleeni, että kyseessä saattaa olla maanlaajuinen vanhempien salaliitto lasten hämmentämiseksi. Olen tämän johdosta suht' varma, että kaikki lähes vanhemmat oikeasti vihaavat lapsiaan ja tarkoituksella sotkevat heidän päänsä tällaisilla ristiriitaisuuksilla.

"Just because you're paranoid don't mean they're not after you"

#18 kirjoitettu 23.08.2007 09:11

jrnn kirjoitti:
olin ihan järjissäni ja tietoisella tasolla ymmärsin että nyt heittää pääkopassa ja pahasti.


Paras lause.

#19 kirjoitettu 24.08.2007 19:23

En ole oikeastaan koskaan ollut kovin vainoharhainen ihminen.

Tosin minulla oli hirveitä epäluuloja uusia kavereitani kohtaan yläasteen alussa, kun ex-kaverit olivat käyttäytyneet todella törkeästi minua kohtaan, olleet siis ihan kunnolla ilkeitä ja puhuneet selän takana kaikkea paskaa.

Nykyään luotan ystäviini kuitenkin sataprosenttisesti, enkä muutenkaan pahemmin epäile ihmisiä.Joskus tietysti käy mielessä, että mitäköhän tuokin tuijottaa/ajattelee, mutta sitten ajattelen että siinäs miettii mitä miettii, ei ole minun ongelma.

Toinen vainoharhan aihe on isäni alkoholismi.Aina miettii, että onkohan se taas ottanut.Tosin se on minusta ihan aiheellista.

Nojoo..Joskus mietin myös että entäs jos pikkusisko käy päivällä kun en ole kotona minun huoneessa lukemassa minun päiväkirjoja ja kuuntelemassa minun levyjä.Parin kuukauden kuluttua joudun muuttamaan sen kanssa samaan huoneeseen, saas nähä miten vainoharhainen sitten olen..

Mutta kyllä noita löytyy kun rupee miettimään.

#20 kirjoitettu 24.08.2007 20:33

Mä oon ihan saatanan vainoharhanen. Tai emmä pelkää et kukaa mua vainoaa mut muuten kyllä pelkään ja kuvittelen ihan älyttömiä juttuja.

#21 kirjoitettu 25.08.2007 21:47

techrono kirjoitti:
Taisit kärsiä Capgrasin oireyhtymästä.

Oon lukenu tästä jotain artikkelia aikoinaan, mutta en sulata diagnoosia, sinä doppelgängeri.

#22 kirjoitettu 26.08.2007 15:30

Luottamus/uskominen on vaikeaa, kun on valehdeltu päin pläsiä.

Ai niin.

Panoptikon.

#23 kirjoitettu 26.08.2007 15:42

Jypã kirjoitti:
Montin kirjoitti:
Sivukommentti:Kuinka moni tyyppi tietää sitä että 70-luvulla ainakin kaksi amerikkalais nuorta teki itsemurhan Black Sabbathin Paranoid kappaleen motivoivana.Haha.Voi surku.


Ja kaks sveduteinii hyppäs junan alle ku kuulivat HIMin Join Me:n.


En kyllä yhtään ihmettele.

#24 kirjoitettu 26.08.2007 16:12

Hombre Muerto kirjoitti:
Kaikille vainoharhaisille voin sanoa, että pelkonne ovat todennäköisesti ihan aiheellisia ja että teidän kannattaisi pelätä ja olla varuillaan yhä enemmän.


Pois ikkunani takaa paholainen!

#25 kirjoitettu 26.08.2007 19:10

viidakkoveitsi kirjoitti:
Ajattelen, että kaikki vihaavat minua tai pitävät jotenkin naurettavana, rumana, outona tms.


Tuohon on varsin hyvä lääke kun käy jossain Mikseri Campin tyyppisessä. Itselläni auttoi kummasti. Ei nyt ihan kokonaan poistanut mutta lievitti reilusti. Nyt voisin (kehtaisin) koska vain lähteä joidenkin puolituttujen(kin) kanssa johonkin häppeningiin jos sellainen tilanne sattuisi ja oikeat olosuhteet.

accent muokkasi viestiä 19:12 26.08.2007

viidakkoveitsi kirjoitti:
Sit en uskalla missään oikeen mennä kenenkään puolitutun seuraan oma-aloitteisesti, kun se ajattelee, että "Mitä toiki ruma tyhmä idiootti mun seuraan tunkee? Kuvitteleeks se muka et mä haluisin olla noin ruman ja tyhmän kaveri?" Ja sitte luulen että kaikki miehet luulee et yritän iskeä niitä, siksi en kehtaa hyvin puhua miehille oma-aloitteisesti...


Tässäpä onkin suurin ongelmani vieraiden/puolituttujen ihmisten kanssa sosialisoidessa.