Mikseri.net

#2 kirjoitettu 17.10.2007 15:51

Pitääkin olla vain sen verran nero, että myös ne, jotka eivät ole neroja, ymmärtävät arvostaa neron tekemää taidetta.

#3 kirjoitettu 17.10.2007 16:10

Pekka Streng oli itse sekä arka laulaja, että itseoppinut säveltäjä/runoilija.
Yksi piisinsä klassikko Kesämaa-levyllä kertoo hyvin tästä nerouden ja ymmärtämättömyyden dilemmasta:

"Linnan kellarissa soittaa Kanttorinpoika Max isänsä urkuharmoonilla.

Kanttorinpoika Max mitä mietit teljettynä kellariin
ketjuilla olet elämäsi ajan kahlittu urkuharmooniin..."

etc., en muista kaikkia riimejä ...

#4 kirjoitettu 17.10.2007 16:11

Sunt1o kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Ei kai sellainenkaan matemaatikko ole nero, joka väittää, että 1+56=411455666 eikä kukaan ikinä sitä tulisi pitämään totena.


Jos joskus tullaan todistamaan että 1+56 on jossain hyvin syvällisessä mielessä 411455666 niin tekeekö se sinusta neron?


Ei. Sinulle sataa vain pyyntöjä arvailemaan lottonumeroita.

Musiikillinen nerous termi yleensä tulee käyttöön jos hallitsee jonkin instrumentin täydellisesti tai sävellystaito on pilvissä. Yli normaalin on mensankin taso.

Musiikillinen nero jota kukaan ei ymmärrä ei ole nero.
Musiikillinen nero joka saa toiset ymmärtämään on nero.

#5 kirjoitettu 17.10.2007 16:21

Montin kirjoitti:

Mun mielestä se on jo neroutta jos opettelee soittamaan/laulamaan hyvin jotain tiettyä instrumenttia.


Tämä on mielestäni vähän erikoisesti sanottu. En pidä neroutena jonkin asian hyvin osaamista, vaan jonkin uuden asian luomista tai keksimistä. Uudenlaista ajattelutapaa.

#6 kirjoitettu 17.10.2007 16:21

Ehkä

Sopivan epätäsmällinen vastaus sopivan epätäsmälliseen määritelmään. Voiko joku olla jotain, mitä ei ole olemassa kuin ajatuksen tasolla?
Jos joku on musiikillinen nero, niin eikö kaikki ihmiset ole sitä? Kysymyshän on silloin vain siitä, että toinen on enemmän kuin toinen..-..Vai muuttuuko joku neroksi ylittäessään jonkun tietyn antinerouden tason?

#7 kirjoitettu 17.10.2007 16:40

Voi olla nero, vaikkei kukaan ymmärrä sitä. On aina niitä, ketkä pitävät jotain nerona, vaikkei ymmärräkään sen teoksista mitään ja toiset taas saattavat pitää nerona juuri sen takia, että eivät ymmärrä. Nerouden voi ymmärtää jos tulkitsee omalla tavallaan.

Niin ja joo. Neroja on pilvin pimein, mutta niistä ei ehkä tiedetä koko heidän elinaikanaan, eli potentiaalia olisi ymmärtää, mutta mitä ei koskaan tule kokemaan, ei sitä voikaan ymmärtää tai olla ymmärtämättä.

DO I MAKE MYSELF CLEAR?!

Pidän musiikillisena neroutena yksittäisiä juttuja, jotka liittyvät musiikkiin eri tavoin, enkä nyt puhu mistään pelkästä instrumentin taitamisesta tai jossain asiassa pyörän keksimisestä uudelleen. Yksi läheinen esimerkki on XLSippola, sillä hänen live-esiintymisensä on yleisesti ottaen niin hämmentävää koettavaa, että kukaan ei tiedä miten suhtautua. Se on neroutta.

#8 kirjoitettu 17.10.2007 16:42

Sunt1o kirjoitti:

Eli voiko olla musiikillinen nero ilman että kukaan koskaan sitä ymmärtää (paitsi itse)?


Puhdan määritelmä kysymys. Ihan miten tuon sanan nyt tahtoo määritellä.

Itse määrittelisin sen siten, että voi, mutta vähän muutenkin vierasta tuota "nero"-käsitettä, niin aivan sama.

#9 kirjoitettu 17.10.2007 17:04

Mielestäni musiikissa ja taiteessa se nerous on vähän ongelmallista suosion kanssa koska ne monimutkaiset jutut joiden syvällisen upeuden ja hienouden vain artisti tajuaa eivät ole välttämättä niitä vetoavimpia.

Ihmiset mieluummin kuuntelevat simppeliä ja nättiä musiikkia kuin elektroakustista polytonaalista piippausmusiikkia. Tämä siis sävellyksen puolella. Mutta kyllähän joka tyylille löytyy omat kannattajansa.

Nerot soittajat on suosittuja jos ne soittaa sähkökitaraa.

Yhdenlaista neroutta on myös se että saadaan niistä omista visioista järkeviä. Kaipa sitä voi olla nero jos kukaan ei ymmärrä, tässähän voi olla ihan kyse omasta sosiaalisesta kyvyttömyydestä, että ei ole saatu lobattua itseään tarpeeksi hyvin.

#10 kirjoitettu 17.10.2007 17:40

Hmm.. musiikillinen nero = tekee erikoisen hienoa/hyvää musiikkia?

Eli kysymyshän on, voiko sellainen musiikki, josta pitää vain harvat (tai ei juuri kukana) olla hyvää? Mitä on hyvä?

Toisaalta voisi olla tietynlaisia musiikillisia neroja, jotka eivät varsinaisesti tee hyvää musiikkia, mutta ovat esim. tekometodeillaan tai uusilla keksinnöillä tuoneet musiikkiin jotain erikoista uutta vaikuttavaa. Eli ehkä vastaan kai että kyllä tai sitten en.

#11 kirjoitettu 17.10.2007 18:12

Sunt1o kirjoitti:
Tahdon vielä tarkentaa tällaista väärinkäsitystä että kun monet pohtivat että onko musiikki hyvää jos siitä pitävät vain harvat tai määritteleekö valtaosa kansasta mikä on nerokasta niin tässä ei ole kysymys siitä että artisti tekisi vain musiikkia josta vain parikymmentä tyyppiä pitää. Tarkoitus on se että sitä ei kukaan muu pidä nerokkaana (tai ehkä edes hyvänä) kuin itse artisti. Onko mitään keinoa miten tämä kyseinen artisti voisi olla oikeassa neroudestaan, vai onko se puhtaasti suosiosta ja ihmisten mielipiteistä kiinni?


On: jos hän itse tuntee tehneensä jotain nerokasta.

#12 kirjoitettu 17.10.2007 18:20

Ihminen on nero jos muut ihmiset pitää sitä nerona.

Ne ihmiset, jotka luokittelevat itsensä neroiksi ilman että muut ihmiset pitävät nerona, ovat toiveajattelijoita. Tosin eläviä neroja on aika vähän.

Nerous vaan sattuu olemaan käsite joka vaatii vertailua muihin ihmisiin ja jos on suuressa mittakaavassa tavis ni ei voi olla kauhee nero. Eli sori mutta mun mielestä niinkin kovassa seurassa kun mikseri ei voi olla kauheen montaa neroa. En mä ainaskaa.

#13 kirjoitettu 17.10.2007 19:04

Sunt1o kirjoitti:
Tarkoitus on se että sitä ei kukaan muu pidä nerokkaana (tai ehkä edes hyvänä) kuin itse artisti. Onko mitään keinoa miten tämä kyseinen artisti voisi olla oikeassa neroudestaan, vai onko se puhtaasti suosiosta ja ihmisten mielipiteistä kiinni?

Tuskinpa hän sitten olisi nero. Oikeasti erittäin älykkäät ihmiset (jopa ns nerot) eivät kuulemma juurikaan ajattele omaa älyään vaan niitä asioita mistä ovat kiinnostuneet.

#14 kirjoitettu 17.10.2007 19:12

Tää juttu liittyy osana itse neromyyttiin. Monet tarinat tällaisista tapauksista kertovat, vaikka ymmärtäjiä olisi alun perinkin ollut jonkin verran jo. Tiedonvälityksen hitaus ja maalaisväen leivän pohtiminen ovat ennen vanhaan paljolti olleet syynä vähäiseen hehkutukseen. Nykyajan väärinymmärrettyjä neroja olisi kyllä mielenkiintoista päästä taivastelemaan sadan vuoden päästä että kaipa mun ois tuo silloin pitänyt neroksi ymmärtää. Jaa mutta ettei ikinä kukaan ymmärtäisi.. ei kai se haittaisi ketään.

christoart muokkasi viestiä 19:12 17.10.2007

#15 kirjoitettu 17.10.2007 19:16

Mie oon ainakin nero.

#16 kirjoitettu 17.10.2007 21:58

Sunt1o kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Ei kai sellainenkaan matemaatikko ole nero, joka väittää, että 1+56=411455666 eikä kukaan ikinä sitä tulisi pitämään totena.


Jos joskus tullaan todistamaan että 1+56 on jossain hyvin syvällisessä mielessä 411455666 niin tekeekö se sinusta neron?


Joo, mutta mähän liitin tohon skenaariooni sen, että sitä ei ikinä tulla pitämään totena.

Samoin oli sun aloitusviestissäsi se, että kukaan ei koskaan tule ymmärtämään.

#17 kirjoitettu 17.10.2007 22:16

Musiikillista ja vaikkapa matemaattista neroutta ei kannata rinnastaa, koska neron asemaan nousseet matemaatikot ovat yleensä keksineet jotain, mikä on totta, siis matematiikan sääntöjen mukaan. Musiikissa sen sijaan ei ole mitään sääntöä hyvästä tai huonosta.
Matemaattinen nero keksii toimivan kaavan/teorian jne. mutta mitä musiikillinen nero tekee?

#18 kirjoitettu 17.10.2007 22:42

Sunt1o kirjoitti:
Jotkut muusikot ovat neroja omalla alallaan, mutta heitä ei eläessään ole arvostettu juuri lainkaan.

Voiko olla musiikillinen nero jos ei eläessään tule saamaan kuin paskaa niskaan musiikistaan ja kuoleman jälkeen ketään ei enää kiinnosta?

Eli voiko olla musiikillinen nero ilman että kukaan koskaan sitä ymmärtää (paitsi itse)?


Voihan sitä nero olla. Kaikkihan sitä on tavallaan. Kaikki muut on vaan niin tyhmiä! Tähän aijon tukeutua, nyt ja aina.

#19 kirjoitettu 18.10.2007 03:04

Kuinka moni teistä pitää Charlie Parkeria nerona? Kuinka moni ymmärtää hänen musiikillisen läpimurtonsa, ja sen kuinka se vaikuttaa meidän kaikkien nykypäiväisiin tekemisiin?

Niin... Oliko hän silloin nero?

#20 kirjoitettu 18.10.2007 08:48

Sunt1o kirjoitti:

Onko mitään keinoa miten tämä kyseinen artisti voisi olla oikeassa neroudestaan, vai onko se puhtaasti suosiosta ja ihmisten mielipiteistä kiinni?


Vastasin tähän jo sen ainoan oikean vastauksen, jonka nyt toistan.

Putaasti määritelmä kysmys miten sanan "nero" tahtoo määritellä.

Menikö jo nyt jekeluun?

Oma mielipiteeni sen sanan määrittelystä on se, että yksin voi olla oikeassa omassa neroudessaan. Tosinkin sen voi toki määritellä.

Haava lisäsi viestiä 08:51 18.10.2007

Lisätäännyt tähänkin viestiin, että typerä sana koko "nerous". Oikeasti ihan fuulaa suhteessa todellisuuteen se mitä ihmiset oikeasti kokevat sen sanan. Riippumatta tästä määrittelyn yksityiskohdasta.

#21 kirjoitettu 18.10.2007 12:54

Jos nyt oikein tarkkoja ollaan niin mielestäni jos KUKAAN ei ymmärrä sitä niin sitten ei. Tai sitten on niin nero ettei muutkaan nerot sitä ymmärrä.

#22 kirjoitettu 18.10.2007 14:00

quafka kirjoitti:
JM kirjoitti:
Musiikillista ja vaikkapa matemaattista neroutta ei kannata rinnastaa, koska neron asemaan nousseet matemaatikot ovat yleensä keksineet jotain, mikä on totta, siis matematiikan sääntöjen mukaan. Musiikissa sen sijaan ei ole mitään sääntöä hyvästä tai huonosta.
Matemaattinen nero keksii toimivan kaavan/teorian jne. mutta mitä musiikillinen nero tekee?

Ei "matemaattiselle nerollekaan" mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää ole.


Ei, mutta tarkoitinkin noin "yleismaailmallisesti neroina pidettyjä", että noiden tieteiden saralla voidaan niin selkeästi sanoa, että mikä sen henkilön neroksi tekevä saavutus on ja sen saavutuksen nerokkuuden kieltää huomattavasti harvempi, kuin musiikin nerojen kohdalla. Nero on tietty arkielämässä vain sana, kuten esimerkissäsi, mutta silti jos tehtäisiin 100 miljoonan ihmisen katugallup ympäri maailmaa siitä, että oliko albert Einstein nero tai siitä, että oliko Jimi Hendrix nero, niin veikkaampa, että Hendrixin nerous kyseenalaistetaan huomattavasti useammin kuin Einsteinin. Ja Einsteinin neroutta on helpompi todistella, "eikö olekkin ihan fiksu teoria?" kuin Hendrixin: "Eikö olekkin hienoa soittoa?"

#23 kirjoitettu 18.10.2007 14:26

Effekt kirjoitti:
Kuinka moni teistä pitää Charlie Parkeria nerona? Kuinka moni ymmärtää hänen musiikillisen läpimurtonsa, ja sen kuinka se vaikuttaa meidän kaikkien nykypäiväisiin tekemisiin?

Niin... Oliko hän silloin nero?

En tiedä miestä. Kerro jotain hänestä.

#24 kirjoitettu 18.10.2007 14:50

MKDELTA kirjoitti:
En tiedä miestä. Kerro jotain hänestä.


Netti on pullollaan, samoin kirjasto.

#25 kirjoitettu 21.10.2007 13:13

JamesMercy kirjoitti:
Montin kirjoitti:

Mun mielestä se on jo neroutta jos opettelee soittamaan/laulamaan hyvin jotain tiettyä instrumenttia.


Tämä on mielestäni vähän erikoisesti sanottu. En pidä neroutena jonkin asian hyvin osaamista, vaan jonkin uuden asian luomista tai keksimistä. Uudenlaista ajattelutapaa.


nimenomaan.
tekniikan haltuunotto on vain ahkeruudesta kiinni. kyllä kankeampikin jamppa saa instrumentin kuin instrumentin haltuun sinnikkyydellä. nerous siitä kyllä vielä on kaukana.
nerous liittyy mun mielestä enemmänkin näkemyksellisyyteen, eli ns. musiikilliseen visioon. siihen voi liittyä tuota tekniikkaa, tai sit ei. Pidän esim. Aphex Twin-taiteilijanimen takana lymyävää Richard D. Jamesia jonkinasteisena musiikillisena nerona, vaikkei mies omien sanojensa mukaan tiedäkään musiikista (teoriamielessä siis) yhtikäs mitn.

#26 kirjoitettu 21.10.2007 13:44

karman hardon kirjoitti:
JamesMercy kirjoitti:
Montin kirjoitti:

Mun mielestä se on jo neroutta jos opettelee soittamaan/laulamaan hyvin jotain tiettyä instrumenttia.


Tämä on mielestäni vähän erikoisesti sanottu. En pidä neroutena jonkin asian hyvin osaamista, vaan jonkin uuden asian luomista tai keksimistä. Uudenlaista ajattelutapaa.


nimenomaan.
tekniikan haltuunotto on vain ahkeruudesta kiinni. kyllä kankeampikin jamppa saa instrumentin kuin instrumentin haltuun sinnikkyydellä. nerous siitä kyllä vielä on kaukana.
nerous liittyy mun mielestä enemmänkin näkemyksellisyyteen, eli ns. musiikilliseen visioon. siihen voi liittyä tuota tekniikkaa, tai sit ei. Pidän esim. Aphex Twin-taiteilijanimen takana lymyävää Richard D. Jamesia jonkinasteisena musiikillisena nerona, vaikkei mies omien sanojensa mukaan tiedäkään musiikista (teoriamielessä siis) yhtikäs mitn.


Kuten jo tuossa todettiin. Nero tuo musiikkiinsa sen ekstra-dimension.
Siinä missä "opistomuusikko" voi osata soittaa teknisesti suohon melkeinpä kenet vain, voi soitanta olla jopa liiankin koneellista ja suorastaan tuntua siltä että sen soittaisi sieluton kone. ( tuossa en kuitenkaan viittaa mitenkään siihen, että koneellinen musiikki olisi sielutonta )

Aikojen saatossa on mielettömän monta kertaa saanut todeta, ettei Teorian tietämys ja tekniikan hallitseminen kulje nerouden kanssa käsikädessä.
Nero on aina askeleen lähempänä hulluutta, ja se on mielestäni se läpipääsemätön fakta, että vain ihminen joka on "korkeammalla/kauempana/syvemmällä - miten sen haluaa sanoa" voi saada sen tietyn sielullisen eroavaisuuden, sen tietyn kipinän ja fiiliksen jota ei voi saavuttaa teknisellä paremmuudella.

Tokihan teknisyys, teorian tietämys ja muut tekijät jotka nostavat musikaalista tietotaitoa ovat tärkeä tekijä, ja auttavat muusikkoa mielettömästi, mutta sitä sielua se ei tuo mukanaan.

Meskaline muokkasi viestiä 13:45 21.10.2007

Mutta kuten mielisairaudet konsanaan, nerouskin voi olla piilevää, ja puhjeta vasta saadessaan sitä vaativat tarpeet. Nämä tarpeet voivat olla henkisiä, psyykkisiä tai ties mitä - helvetti, aidot taiteilijat on herkkiä sielultaan. ^^

#27 kirjoitettu 21.10.2007 13:59

Meskaline kirjoitti:
Aikojen saatossa on mielettömän monta kertaa saanut todeta, ettei Teorian tietämys ja tekniikan hallitseminen kulje nerouden kanssa käsikädessä.
Nero on aina askeleen lähempänä hulluutta, ja se on mielestäni se läpipääsemätön fakta, että vain ihminen joka on "korkeammalla/kauempana/syvemmällä - miten sen haluaa sanoa" voi saada sen tietyn sielullisen eroavaisuuden, sen tietyn kipinän ja fiiliksen jota ei voi saavuttaa teknisellä paremmuudella.

Minun mielestä on eri asia "osata" musiikin teoriaa (=syvintä olemusta) kuin oikeasti ymmärtää sitä niin että pystyy ammentamaan sielä jotain mahdollisesti uutta. Tyyppi joka sen osaa hyvin luultavasti osaa tehdä hienoja sävellyksiä jotka täyttävät jo löydetyt lainalaisuudet. Nero luultavasti osaa myös ammentaa jotain uutta, mahdollisesti jopa epämusiikillisista elementeistä. Eikä niitten tuotosten täydy olla ultramonimutkaisia. Nero voi ymmärtää että musiikki on loppujen lopuksi asioden ilmaisua ja osaa valita oikeat työkalut tähän ilmaisuun, oli sitten kyse kolmen soinnun hitikkäästä pop/rockbiisistä äärimmäisen hankalista free jazz tilutuksista. Neljä kertaa kolme-neljä oikeaa nuottia voi parhaimmillaan ilmaista paljon enemmän kuin mikään muu. Minä epäilen ihmistä joka väittää itseään neroksi mutta ei perehdy musiikin tekniseen puoleen, ihan kuin joku sanoisi olevansa matematiikan nero ilman että lukee matematiikka. Uskon että musiikissa nerous on sitä että on suuri halu ilmaista itseään ja on tarpeeksi fiksu etsiäkseen tai kehittääkseen ne parhaat keinot päästä siihen mitä haluaa ilmaista ja tehdä. Ehkä jotkut ovat tarpeeksi fiksuja päästäkseen tähän ilman teorian lukemista, mutta toisaalta monilla näistä neroina tai muuten vaan suuressa arvossa pidetyillä muusikolla löytyy vuosi(kymmenten) kokemus musiikissa ennen kuin he nousivat pinnalle ja tietoisuuteen.

#28 kirjoitettu 21.10.2007 14:28

MKDELTA kirjoitti:
Meskaline kirjoitti:
Aikojen saatossa on mielettömän monta kertaa saanut todeta, ettei Teorian tietämys ja tekniikan hallitseminen kulje nerouden kanssa käsikädessä.
Nero on aina askeleen lähempänä hulluutta, ja se on mielestäni se läpipääsemätön fakta, että vain ihminen joka on "korkeammalla/kauempana/syvemmällä - miten sen haluaa sanoa" voi saada sen tietyn sielullisen eroavaisuuden, sen tietyn kipinän ja fiiliksen jota ei voi saavuttaa teknisellä paremmuudella.

Minun mielestä on eri asia "osata" musiikin teoriaa (=syvintä olemusta) kuin oikeasti ymmärtää sitä niin että pystyy ammentamaan sielä jotain mahdollisesti uutta. Tyyppi joka sen osaa hyvin luultavasti osaa tehdä hienoja sävellyksiä jotka täyttävät jo löydetyt lainalaisuudet. Nero luultavasti osaa myös ammentaa jotain uutta, mahdollisesti jopa epämusiikillisista elementeistä. Eikä niitten tuotosten täydy olla ultramonimutkaisia. Nero voi ymmärtää että musiikki on loppujen lopuksi asioden ilmaisua ja osaa valita oikeat työkalut tähän ilmaisuun, oli sitten kyse kolmen soinnun hitikkäästä pop/rockbiisistä äärimmäisen hankalista free jazz tilutuksista. Neljä kertaa kolme-neljä oikeaa nuottia voi parhaimmillaan ilmaista paljon enemmän kuin mikään muu. Minä epäilen ihmistä joka väittää itseään neroksi mutta ei perehdy musiikin tekniseen puoleen, ihan kuin joku sanoisi olevansa matematiikan nero ilman että lukee matematiikka. Uskon että musiikissa nerous on sitä että on suuri halu ilmaista itseään ja on tarpeeksi fiksu etsiäkseen tai kehittääkseen ne parhaat keinot päästä siihen mitä haluaa ilmaista ja tehdä. Ehkä jotkut ovat tarpeeksi fiksuja päästäkseen tähän ilman teorian lukemista, mutta toisaalta monilla näistä neroina tai muuten vaan suuressa arvossa pidetyillä muusikolla löytyy vuosi(kymmenten) kokemus musiikissa ennen kuin he nousivat pinnalle ja tietoisuuteen.


Totesinhan tuossa kuitenkin, teorian ja tietotaidon olevan kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Mutta nuo asiat eivät vielä yksin riitä siihen, että osaa asetella elementit nerokkaasti, ja osata luoda jotain uniikkia.

Totesin myös että nerous voi puhjeta pinnalle vasta ajansaatossa. Toisaalta, neroushan on määritelmä, ja jokainen mieltää nerouden eritavalla. Turha tästä siis on mitään massiivista argumentti-sotaa tehdä.
Musiikki on yksi harvoista asioista, johon kongreettisten määritelmien anto on yhtä fiksua kuin radion otto ammeeseen mukaan. ( kärjistys )

#29 kirjoitettu 24.10.2007 20:32

Periaatteessa kyllä. Ainakin siinä tapauksessa että tyyppiä ei kiinnosta puskea tuotoksiansa eteenpäin vaan pitää niitä lähinnä pöytälaatikossansa. Tällaisiakin tapauksia kuitenkin on. Eriasia onkin sitten se, että ovatko he neroja. Mutta sitä emme saa ikinä tietää

#30 kirjoitettu 24.10.2007 21:02

Herra Painajainen kirjoitti:
Periaatteessa kyllä. Ainakin siinä tapauksessa että tyyppiä ei kiinnosta puskea tuotoksiansa eteenpäin vaan pitää niitä lähinnä pöytälaatikossansa. Tällaisiakin tapauksia kuitenkin on. Eriasia onkin sitten se, että ovatko he neroja. Mutta sitä emme saa ikinä tietää

Kuvataiteen puolella nämä "outsider artist" tyypit, (kylä)hullut mutta taitavat pöytälaatikkotaitelijat ovat kai jonkin sortin käsite. Sellaiset jotka ovat koko ikänsä töissä jonain lattianlakaisijana samalla kun kotona väsäävät kiintoisia teoksia perikunnan ihmeteltäviksi. Tai sitten ovat mielisairaalassa.