#2 kirjoitettu 12.04.2008 12:06

Adidaksen salikengät on ihan parhaat mitä mulla on. Ne on rikki ja vanhat, mut ne on vain niin

Niillä on saapasteltu suomen suurimmassa kaupungissa ja ikimetsässä. Ja lähesabout kaikessa mahdollisessa maastossa siltä väliltä. Suota myöden.

Sain nämä popot vahingossa kun äitini oli käynyt kirpputorilla ja ostanut ne 50sentillä eikä tykännytkään niistä. Minä omin ne enkä ole katunut päivääkään.

#3 kirjoitettu 12.04.2008 17:09

Yksiä nilkkureita käytin totaalisen loppuun asti, moneen kertaan suutarilla korjautin korkolaput ja lopulta ne vain hajosivat, sen verran saumoja koristereunuksia niissä oli.

Upeat mustat, juuri nilkan yli ulottuvat milla magia nilkkurit. Ihanat nauhatsydeemit ja käännettävä varren suu, siis kääntyi käärmeenahkaa koristeeksi, jee !

Niillä on tipsuteltu kyllä pitkään, sanoisin että kuutisen vuotta taisi ne olla käytössäni, muiden mukana.

#4 kirjoitettu 12.04.2008 17:47

Monta vuotta vanhat valkosiniset lenkkarit, jotka päättivät viime kesänä hajota työn merkeissä. Lisäksi ne likaantuivat niin paljon ettei niitä saa enää puhtaaksi.
Lenkkareiden muistolle

Muutaman vuoden (5) vanhat vanhojentanssikengät ovat myös kulkeneet mukana ja ollut juhlissa monesti sen jälkeen. Ne ovat mustat tolppakorkoiset ja niissä on remmi.

En muuten malta odottaa kesää jolloin saan alkaa käyttää uusia ballerinojani ja Pucca-kenkiäni Mustat varsikengät ovat jo käytössä

#5 kirjoitettu 12.04.2008 18:37

Öh, tähän vois melkeen kopata sen kenkäkeskustelun tavisgallupeis, meinaan mun rakkaimmat kengät on juurikin ne samaiset pureskellut ja nurhuset lenkkarit jotka hankin ennen ku täytin 18 autokouluu varten. Eli ne on noin 4 vuotta vanhat (vaan) mut oon käyttäny niitä oikeestaan aina ku mahollista, eli kesäaikaan ulkosalla.

Lisäks sellasia puolrakkaita on ne mun molemmat keskenää samanlaiset mutta eriväriset juhlahtavat sandaalit joista toiset on hankittu konfista ja toiset vanhojentansseja varten. Ne on hyvät jalassa ja kivan näköset! En mä niistä luopuis.


Itseasias nyt ku alan miettii, ni mä oon innoissani kaikista kengistäni, etenki korkkareista, mun hautajaiskengät on ihan superhienot ku on nii korkee korko mut pysyy jalassa ilman remmiä! Ja noi uusimmat kultaset on itseasias kans aika ihkut ku ne tuntu tosi hyvältä jalassa koko päivän vaikka tanssin ja kaikkee ja näyttääki söpöiltä.. hmmh..

Pitääköhän mun viel liittyy tähä ryhmää..?

#6 kirjoitettu 14.04.2008 23:42

Minulla on ollut kahdet Rakkaat Kengät.

Ensimmäiset olivat Vagabondin maiharit. Pidin niitä uskollisesti kymmenen vuotta sekä kesällä että talvella. Mutta niin kävi että puupohjat antoivat viimein periksi ja jouduin luopumaan niistä. Maiharit kulkivat jaloissani läpi monen, monen metallinpaljastimen (jäin aina kiinni ja sain selittää että kenkkareissani oli steelcapsit), läpi lumen ja jään, halki vesisateiden ja helteiden ja kun niistä viimein luovuin, ne haisivat pahalta.

Toiset Rakkaat Kengät ovat vieläkin käytössä. Ne ovat Bullboxerin korokepohjaiset kävelykengät, äärimmäisen somat ja nolottavan äänekkäät (niissä on vetoketjut jotka kolisevat joka askeleella ja toisen pohja narskuu hupaisasti) mutta erinomaisen tylyt. Niiden pohjat koettavat kovasti lähteä omille teilleen ja isukki on niitä korjaillut jollain autoliimalla mistä johtuen ne eivät ole enää kovin kauniit mutta koska ne ovat mukavat kävellä, en ole niitä vielä hennonut viskata roskiin. Pelastin ne alennusmyynnistä muutama vuosi sitten ja olen nyrjäyttänyt niiden kanssa nilkkani ainakin kolme kertaa mutta silti ne ovat kivoimmat kenkkarit jotka koskaan olen kohdannut.

HW kertoi kenkiensä kurjasta kohtalosta @ 14:02 05.05.2008

Vappuna kävi niin että edellämainituista Bullboxerin kävelykengistäni irtosi pohja. Huomasin kotirapussa portaita laskeutuessani että vasen kenkä piti kummaa ääntä ja kun asiaa lähemmin tarkastelin, huomasin että liimaus oli pettänyt pahemman kerran. Nyt näyttää ikävästi siltä että olen pakotettu luopumaan niistä ja kinuamaan syntymäpäivälahjaksi uudet popostimet.