#2 kirjoitettu 18.05.2008 23:05

quafka kirjoitti:

Yritetäänpäs määritellä se näin:

Viisaus kuvaa henkilöllä olevien, tosien uskomuksien määrää. Henkilö X on viisaampi kuin Y, jos X:llä on enemmän tosia uskomuksia kuin Y:llä.


Vastustan heti tuota määritelmää. Minusta taas ihan puhtaasti se tiedon määrä märittää arkikielen sanan viisaus. Jos se kirjasta opittu juttu olikin epätotta, niin se ei siitä tyypistä yhtään vähemmän viisasta.

Henkilö joka rakastaa sitä tietoa ja informaatiota itsessään on siis filosofi. Se pyrkimys siihen tietoon ja se tiedon määrä tekee viisaaksi. Ei se sattuuko se tieto olemaan totta.

#3 kirjoitettu 19.05.2008 08:17

Haava kirjoitti:
quafka kirjoitti:

Yritetäänpäs määritellä se näin:

Viisaus kuvaa henkilöllä olevien, tosien uskomuksien määrää. Henkilö X on viisaampi kuin Y, jos X:llä on enemmän tosia uskomuksia kuin Y:llä.


Vastustan heti tuota määritelmää. Minusta taas ihan puhtaasti se tiedon määrä märittää arkikielen sanan viisaus. Jos se kirjasta opittu juttu olikin epätotta, niin se ei siitä tyypistä yhtään vähemmän viisasta.

Henkilö joka rakastaa sitä tietoa ja informaatiota itsessään on siis filosofi. Se pyrkimys siihen tietoon ja se tiedon määrä tekee viisaaksi. Ei se sattuuko se tieto olemaan totta.


No, entäs Herman Hessen lause: "Knowledge can be communicated, but not wisdom. One can find it, live it, do wonders through it, but one cannot communicate and teach it."

Miksi tää ois siis tietoon liittyvä juttu? Ite ajattelen jotenkin että tietynlainen asenne, suhtautumistapa joka on arkielämässä ja jokaisessa teossa. Jotenkin abstraktisti näin. Eikä sitä välttämättä rakasta.

#4 kirjoitettu 19.05.2008 08:24

impronen kirjoitti:
Itse määrittelen viisauden kyvyksi käyttää niitä käytettävissä olevia tietoja tavalla joka johtaa hyviin lopputuloksiin. Tieto sinänsä ei tee viisaaksi vaan se kyky nähdä, että mitä se tieto merkitsee.

Karu esimerkki: Jokainen tietää, että keväällä jäät voivat pettää alta. Silti jotkut menevät jäille. Viisaampaa on olla menemättä. Tieto sinänsä ei tee viisaaksi mutta käytännön soveltaminen tekee.


Itse käytän niin paljon laajempaa määritelmää tiedosta ja näen sen vähän informaatio teknisesti ihan samana tietona. Eri ala-kategoria vain.

odkid kirjoitti:

No, entäs Herman Hessen lause: "Knowledge can be communicated, but not wisdom. One can find it, live it, do wonders through it, but one cannot communicate and teach it."

Miksi tää ois siis tietoon liittyvä juttu?


Tieto jota ei voi opettaa on yhtälailla tietoa.

Ite ajattelen jotenkin että tietynlainen asenne, suhtautumistapa joka on arkielämässä ja jokaisessa teossa. Jotenkin abstraktisti näin. Eikä sitä välttämättä rakasta.


Jos sitä ei rakasta ei ole filosofi. Siinähän ei ole mitään vikaa olla olematta filosofi. Peräti päinvastoin.

#5 kirjoitettu 19.05.2008 09:04

Haava kirjoitti:

Jos sitä ei rakasta ei ole filosofi. Siinähän ei ole mitään vikaa olla olematta filosofi. Peräti päinvastoin.


Olipa viisaasti sanottu.

#6 kirjoitettu 19.05.2008 09:10

odkid kirjoitti:

Olipa viisaasti sanottu.


Mä oonki filosofi. Emmä sitte muuta osaakkaa ku sanoa viisaasti. Vitun hyödyllistä.

#7 kirjoitettu 19.05.2008 10:29

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Olipa viisaasti sanottu.


Mä oonki filosofi. Emmä sitte muuta osaakkaa ku sanoa viisaasti. Vitun hyödyllistä.


Miulle se on. Ku ite on semmone Emo Homo= Äiti Ihminen.

#8 kirjoitettu 19.05.2008 14:36

impronen kirjoitti:

Tarkoitatko sitä, että määrittelet tiedon informaatioksi jota sovelletaan? Vai miten meinasit? En meinaan oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit.


Tarkoitan että sekä tiewto jota sovelletaan, että soveltamiseen liittyvä tieto ovat molemmat infomaatiota käsitteen tietojenkäsittelytieteellisessä merkityksessä ja siten myös viisautta.,

#9 kirjoitettu 20.05.2008 08:43

viisas pääsee vähemmällä. Tosin onnekas pääsee kans vähemmällä.

#10 kirjoitettu 20.05.2008 12:29

vade- kirjoitti:
viisas pääsee vähemmällä. Tosin onnekas pääsee kans vähemmällä.


Oisko niillä jotai tekemistä toistensa kanssa?

#11 kirjoitettu 21.05.2008 16:23

quafka kirjoitti:

Pelkästään tiedon määrä? Siis vaikkapa pelkästään puppua tietävä ihminen voi olla kaikkein viisain?


Olet oikeassa. Molemmat ovat heittäneet hyvin vastaargumentin miksi toisen määritelmä on huono.

Mikä on sitten se välimuoto? Voisiko sitä informattiota arvottaa relevanttiuden/funtionaalisuuden mukaan?

#12 kirjoitettu 23.05.2008 17:29

Henkilökohtaisesti määrittelen viisauden juurikin sellaiseksi, että tiedon määrä on epäolennaista.

Myös tiedon laatu on epäolennaista, mutta se, kuinka sitä käyttää ja hoksaa ja toimii... Viisaasti oleminen on viisautta.

On siis myös viisautta osata arvioida itsensä jääviksi tai tietämättömäksi. Tähän ei varmaan ihan joka jäppi pysty...

#13 kirjoitettu 25.05.2008 08:47

After-Ego kirjoitti:

Myös tiedon laatu on epäolennaista, mutta se, kuinka sitä käyttää ja hoksaa ja toimii... Viisaasti oleminen on viisautta.


Eikö tuohno viitata juuri perintesiesti älykkyytenä? Eli kuinka sitä tietoa osaa käyttää on älykkyyttä ja se tieto itsessään viisautta. Ihan näin määritelmäteknisestä lähtökohdasta.

#14 kirjoitettu 25.05.2008 15:50

Haava kirjoitti:
After-Ego kirjoitti:

Myös tiedon laatu on epäolennaista, mutta se, kuinka sitä käyttää ja hoksaa ja toimii... Viisaasti oleminen on viisautta.


Eikö tuohno viitata juuri perintesiesti älykkyytenä? Eli kuinka sitä tietoa osaa käyttää on älykkyyttä ja se tieto itsessään viisautta. Ihan näin määritelmäteknisestä lähtökohdasta.


Take it easy Haava. Tuo on siun määritelmä, älä oo oman määritelmäs vanki. Tietokone on tietokone, ihminen on ihminen. Viisas ihminen ei ole oman määritelmänsä rajoittama, vaan vapaa määritelmästään. Miun mielestä.

odkid muokkasi viestiä 15:50 25.05.2008

#15 kirjoitettu 28.05.2008 15:49

odkid kirjoitti:

Take it easy Haava.


Minusta jos on tuota mieltä, niin kannattaa vaihtaa keskutelualuetta pois "filosofista" ja siirtyä sinne "gallupit"-osioon.

Tuo on siun määritelmä, älä oo oman määritelmäs vanki.


Eikun olen muiden määritelmien vanki. Tämä siksi, että ylipäänsä voisimme keskutella asioista meillä pitää olla edes jossain määrin samat määritelmät. Tässä juuri kyselen kirjoittajan näkemystä hänen määritelmästään jotta nimeomaan voisimme jatkaa oikeaa keskustelua, emmekä puhuisi toistemme ohi.

Viisas ihminen ei ole oman määritelmänsä rajoittama, vaan vapaa määritelmästään.


Kaikki me olemme määritelmien vankeja. Tietoisesti tai tietämättämme. Määriteömät ovat minusta hyvä väline parantaa ymmärrystä ja tehostaa kommunikaatiota, jos niitä käytetään oikein. Tässä tapauksessa sinun asenteesi oli minusta kommunikaatiota tappavaa ja omani sitä edistävää. Muutenkin tuntuu oidolta, että älähdä juuri Folosofia keskustelu palstalla määrittelemisestä, kun yritän pureutua syvemmälle ongelmaan, niin sanot vain, että ei saa puhua asiasta enää mitään. Mitä helvetin filosofointia se on?

#16 kirjoitettu 29.05.2008 18:04

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Take it easy Haava.


Minusta jos on tuota mieltä, niin kannattaa vaihtaa keskutelualuetta pois "filosofista" ja siirtyä sinne "gallupit"-osioon.

Tuo on siun määritelmä, älä oo oman määritelmäs vanki.


Eikun olen muiden määritelmien vanki. Tämä siksi, että ylipäänsä voisimme keskutella asioista meillä pitää olla edes jossain määrin samat määritelmät. Tässä juuri kyselen kirjoittajan näkemystä hänen määritelmästään jotta nimeomaan voisimme jatkaa oikeaa keskustelua, emmekä puhuisi toistemme ohi.

Viisas ihminen ei ole oman määritelmänsä rajoittama, vaan vapaa määritelmästään.


Kaikki me olemme määritelmien vankeja. Tietoisesti tai tietämättämme. Määriteömät ovat minusta hyvä väline parantaa ymmärrystä ja tehostaa kommunikaatiota, jos niitä käytetään oikein. Tässä tapauksessa sinun asenteesi oli minusta kommunikaatiota tappavaa ja omani sitä edistävää. Muutenkin tuntuu oidolta, että älähdä juuri Folosofia keskustelu palstalla määrittelemisestä, kun yritän pureutua syvemmälle ongelmaan, niin sanot vain, että ei saa puhua asiasta enää mitään. Mitä helvetin filosofointia se on?


Hienosti perustelit miks pitää olla määritelmiä! Sait miun ajattelun muuttumaan ainaki hieman. Totta, oon välillä epäkommunikoija.

Mut siitä oon eri mieltä että tieto ei oo viisautta. Tää on taas mystikolle niiku mie vähän hankala kuvata sanallisesti. Se tiedon määritelmä mikä yleisesti hyväksytään ei miusta oo viisautta. Ei vaan ole. Hankala selittää miksi.

odkid muokkasi viestiä 18:04 29.05.2008

Ja määritelmän vankeja olemme tosiaan. Se tietämättömyys ja viisaus jotenki on just siinä, ettei määrittele vaan on viisas.

#17 kirjoitettu 29.05.2008 19:23

odkid kirjoitti:

Mut siitä oon eri mieltä että tieto ei oo viisautta. Tää on taas mystikolle niiku mie vähän hankala kuvata sanallisesti. Se tiedon määritelmä mikä yleisesti hyväksytään ei miusta oo viisautta. Ei vaan ole. Hankala selittää miksi.


Minä ajattelen tätä tietoa vähän perustavammin varmaan. Jaottelen älykkyyen sen tiedon prosessoinniksi ja viisauden sen tiedon omaamiseksi. Se on yleisesti suhteellisen yleisesti kuultu määritelmä.

Mutta jos todella tahdotaan paneutua tähän juttun tässä takana, niin ei tosiaan saa hirttäytyä kiinni noihin.

#18 kirjoitettu 30.05.2008 20:51

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Mut siitä oon eri mieltä että tieto ei oo viisautta. Tää on taas mystikolle niiku mie vähän hankala kuvata sanallisesti. Se tiedon määritelmä mikä yleisesti hyväksytään ei miusta oo viisautta. Ei vaan ole. Hankala selittää miksi.


Minä ajattelen tätä tietoa vähän perustavammin varmaan. Jaottelen älykkyyen sen tiedon prosessoinniksi ja viisauden sen tiedon omaamiseksi. Se on yleisesti suhteellisen yleisesti kuultu määritelmä.

Mutta jos todella tahdotaan paneutua tähän juttun tässä takana, niin ei tosiaan saa hirttäytyä kiinni noihin.


Kyllä, oot oikeassa, täsmensit asioita, kiitos! Miulla itellä taas on vaa nii abstrakti maailmankuva että on vaikea kunnioittaa sitä sanallista/skeemallista/konseptuaalista tietoa, vaikka tiedän et se on monille hyvä viisauden lähde. Enemmän sellasta tilannetajua miusta viisaus, mut se tulee ikään kuin kai sit periaatteista mitkä on taustalla.

#19 kirjoitettu 31.05.2008 22:38

Mielestäni viisaus on usein siinä arkikielen mielessä verrattavissa tiedon ja kokemuksen sekoitukseen.

#20 kirjoitettu 03.06.2008 01:44

MKDELTA kirjoitti:
Mielestäni viisaus on usein siinä arkikielen mielessä verrattavissa tiedon ja kokemuksen sekoitukseen.


Monta senttilitraa kutakin, eli missä suhteessa on tuo sekoitus? Tuommosenaan aika ympäripyöreä tuo selvitys.

#21 kirjoitettu 03.06.2008 14:04

odkid kirjoitti:

Miulla itellä taas on vaa nii abstrakti maailmankuva että on vaikea kunnioittaa sitä sanallista/skeemallista/konseptuaalista tietoa, vaikka tiedän et se on monille hyvä viisauden lähde. Enemmän sellasta tilannetajua miusta viisaus, mut se tulee ikään kuin kai sit periaatteista mitkä on taustalla.


Itse taas lasken tuollaisen sanattoman tiedo (Jota pidän erittäin keskeisenä sitäkin siinä missä sitäkin minkä pystyy muodostamaan lauseiksi) on samaa informaatiota kuin sanallinenkin tieto.

#22 kirjoitettu 04.06.2008 23:59

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Miulla itellä taas on vaa nii abstrakti maailmankuva että on vaikea kunnioittaa sitä sanallista/skeemallista/konseptuaalista tietoa, vaikka tiedän et se on monille hyvä viisauden lähde. Enemmän sellasta tilannetajua miusta viisaus, mut se tulee ikään kuin kai sit periaatteista mitkä on taustalla.


Itse taas lasken tuollaisen sanattoman tiedo (Jota pidän erittäin keskeisenä sitäkin siinä missä sitäkin minkä pystyy muodostamaan lauseiksi) on samaa informaatiota kuin sanallinenkin tieto.


Kyllä, kyllä. Nyt alkaa asian ydin hahmottua eli: Informaatio.

#23 kirjoitettu 17.06.2008 19:49

odkid kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Mielestäni viisaus on usein siinä arkikielen mielessä verrattavissa tiedon ja kokemuksen sekoitukseen.


Monta senttilitraa kutakin, eli missä suhteessa on tuo sekoitus? Tuommosenaan aika ympäripyöreä tuo selvitys.

nommun mielipide on etä tieto 40% kokemus 60%

#24 kirjoitettu 19.06.2008 18:15

MKDELTA kirjoitti:
odkid kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Mielestäni viisaus on usein siinä arkikielen mielessä verrattavissa tiedon ja kokemuksen sekoitukseen.


Monta senttilitraa kutakin, eli missä suhteessa on tuo sekoitus? Tuommosenaan aika ympäripyöreä tuo selvitys.

nommun mielipide on etä tieto 40% kokemus 60%


Mihin sie pohjaat ton kokemuksen isomman merkityksen?

#25 kirjoitettu 23.06.2008 00:05

Haava kirjoitti:
Henkilö joka rakastaa sitä tietoa ja informaatiota itsessään on siis filosofi. Se pyrkimys siihen tietoon ja se tiedon määrä tekee viisaaksi. Ei se sattuuko se tieto olemaan totta.

Niin, vaikak se tieto ja informaatio tai siis niiden kerääminen tähtäisi siihen, että henkilö kerää tavoitehakuisesti faktoja omien (väärien) väitteidensä tueksi? Sillä nykyaikana kun tietoa on niin paljon käsillä, voi myös vääriä väitteitä perustella paljon lukenut ihminen niin, että vähemmän lukeneet voivat vakuuttua niiden väitteiden oikeellisuudesta?

#26 kirjoitettu 23.06.2008 08:52

JM kirjoitti:

Niin, vaikak se tieto ja informaatio tai siis niiden kerääminen tähtäisi siihen, että henkilö kerää tavoitehakuisesti faktoja omien (väärien) väitteidensä tueksi?


Kyllä. Niemoamaan kyllä. Se, että rakastaa sitä tietoa on minusta filosofin merkki. Jos se tieto on valheellista ja väärää, niin sitten kyseinen henkilö on filosofi joka on ihan hakoteilla ja väärässä, mutta silti filosofi.

Sillä nykyaikana kun tietoa on niin paljon käsillä, voi myös vääriä väitteitä perustella paljon lukenut ihminen niin, että vähemmän lukeneet voivat vakuuttua niiden väitteiden oikeellisuudesta?


Pitää myös musitaa, että vaikka joku omaa paljon tietoa, ei hän välttämättä rakasta sitä tietoa itseään tiedon vuoksi. Vähemmänkin lukenut voi olla filosofi ja enemmän tietävä ei välttämättä ole.

#27 kirjoitettu 23.06.2008 14:23

Haava kirjoitti:
JM kirjoitti:

Niin, vaikak se tieto ja informaatio tai siis niiden kerääminen tähtäisi siihen, että henkilö kerää tavoitehakuisesti faktoja omien (väärien) väitteidensä tueksi?


Kyllä. Niemoamaan kyllä. Se, että rakastaa sitä tietoa on minusta filosofin merkki. Jos se tieto on valheellista ja väärää, niin sitten kyseinen henkilö on filosofi joka on ihan hakoteilla ja väärässä, mutta silti filosofi.

Sillä nykyaikana kun tietoa on niin paljon käsillä, voi myös vääriä väitteitä perustella paljon lukenut ihminen niin, että vähemmän lukeneet voivat vakuuttua niiden väitteiden oikeellisuudesta?


Pitää myös musitaa, että vaikka joku omaa paljon tietoa, ei hän välttämättä rakasta sitä tietoa itseään tiedon vuoksi. Vähemmänkin lukenut voi olla filosofi ja enemmän tietävä ei välttämättä ole.


Eiks Tiedon rakastaminen oo kuitenkin eri asia ku Viisauden rakastaminen?

#28 kirjoitettu 23.06.2008 14:45

odkid kirjoitti:

Eiks Tiedon rakastaminen oo kuitenkin eri asia ku Viisauden rakastaminen?


Nyt taas en tarkoittanut "tiedolla" kylmaa tyhjää informaatiota. Toki ihan relevanttia informaatiota. Silti sillä sattuuko se tieto olemaan tosi ei vaikuta siihen katsonko jonkun olevan filosofi. Joku saattaa olla filosofi vaikka olisikin väärässä ja toinen ei taas ole filosofi vaikka olisi oikeassa.

Kyse on siitä miten suhtautuu siihen tietoon. Ei siitä osuiko arvaus oikeaan.

#29 kirjoitettu 24.06.2008 16:38

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Eiks Tiedon rakastaminen oo kuitenkin eri asia ku Viisauden rakastaminen?


Nyt taas en tarkoittanut "tiedolla" kylmaa tyhjää informaatiota. Toki ihan relevanttia informaatiota. Silti sillä sattuuko se tieto olemaan tosi ei vaikuta siihen katsonko jonkun olevan filosofi. Joku saattaa olla filosofi vaikka olisikin väärässä ja toinen ei taas ole filosofi vaikka olisi oikeassa.

Kyse on siitä miten suhtautuu siihen tietoon. Ei siitä osuiko arvaus oikeaan.


Eli siis Viisaus onkin Tietoon Suhtautumista? Eli jos ei pidä tietoa relevanttina todellisuuden kannalta ei ole filosofi?

#30 kirjoitettu 24.06.2008 17:59

odkid kirjoitti:

Eli siis Viisaus onkin Tietoon Suhtautumista?


Ei. Kun filosofia on tietoon suhtautumista.

Eli jos ei pidä tietoa relevanttina todellisuuden kannalta ei ole filosofi?


Ei. En ole missään vaiheessa sanonut mitään tuon suuntaistakaan. Mistä sinä tuon repäisit?

#31 kirjoitettu 24.06.2008 18:10

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Eli siis Viisaus onkin Tietoon Suhtautumista?


Ei. Kun filosofia on tietoon suhtautumista.

Eli jos ei pidä tietoa relevanttina todellisuuden kannalta ei ole filosofi?


Ei. En ole missään vaiheessa sanonut mitään tuon suuntaistakaan. Mistä sinä tuon repäisit?


Filosofia on tietoon suhtautumista, joten jos ei pidä tietoa relevanttina todellisuuden kannalta ei ole filosofi? Eiks tuo oo ihan järkevä kysymys?

#32 kirjoitettu 24.06.2008 18:43

odkid kirjoitti:

Filosofia on tietoon suhtautumista, joten jos ei pidä tietoa relevanttina todellisuuden kannalta ei ole filosofi? Eiks tuo oo ihan järkevä kysymys?


On se, jos sen kysymyksenä esität.

Ei. En ajatele noin kuten jo edellisestäkin viestitäni voi minusta päätellä.

#33 kirjoitettu 24.06.2008 18:43

NORTON kirjoitti:
Olisiko tietämisen ja ymmärtämisen erottamisesta hyötyä. Ihminenhän voi tietää vaikka mitä, mutta ei silti ymmärrä tietämäänsä.


Ehdottomasti.

Viisaus voisi liittyä ymmärtämiseen.


Joo. Kyllä kirjaviisaankin pitää minusta ymmärtää. Ei riitä että tietää asioita ja hakee valokuvamuistilla juttuja suoraan tekstistä.

#34 kirjoitettu 30.06.2008 17:31

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Filosofia on tietoon suhtautumista, joten jos ei pidä tietoa relevanttina todellisuuden kannalta ei ole filosofi? Eiks tuo oo ihan järkevä kysymys?


On se, jos sen kysymyksenä esität.

Ei. En ajatele noin kuten jo edellisestäkin viestitäni voi minusta päätellä.


Tuli tuosta NORTONIN heitosta mieleen että ymmärrys vois olla parempi sana (ainakin itselle) ku tuo tieto siihen viisauden avautumiseen. Oisko jotenkin niin (yksinkertaisesti), että tiedolla ei tee mitään jos ei ymmärrä sitä?

#35 kirjoitettu 01.07.2008 19:40

odkid kirjoitti:

Oisko jotenkin niin (yksinkertaisesti), että tiedolla ei tee mitään jos ei ymmärrä sitä?


Riippuu siitä kuinka suppeasti tiedon taas määrittelee. Siinä mielessä kuin sinä nyt sitä ilmeisesti tarkoitat, niin kyllä. Toki aina funtionaalinen näkökulma, mutta silti.

#36 kirjoitettu 23.07.2008 01:42

Haava kirjoitti:
After-Ego kirjoitti:

Myös tiedon laatu on epäolennaista, mutta se, kuinka sitä käyttää ja hoksaa ja toimii... Viisaasti oleminen on viisautta.


Eikö tuohno viitata juuri perintesiesti älykkyytenä? Eli kuinka sitä tietoa osaa käyttää on älykkyyttä ja se tieto itsessään viisautta. Ihan näin määritelmäteknisestä lähtökohdasta.

Niin no.. En tiedä mihin viitataan miten perinteisesti, mutta musta tieto ei liity viisauteen. Älykkyyskin on vähän siinä ja siinä että onko sillä tiedon määrällä niin merkitystä, mutta viisaus ehdottomasti on jotain ihan muuta kuin tiedon määrä.

Mut se on vaan mun määritelmä.

#37 kirjoitettu 23.07.2008 07:36

odkid kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
odkid kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Mielestäni viisaus on usein siinä arkikielen mielessä verrattavissa tiedon ja kokemuksen sekoitukseen.


Monta senttilitraa kutakin, eli missä suhteessa on tuo sekoitus? Tuommosenaan aika ympäripyöreä tuo selvitys.

nommun mielipide on etä tieto 40% kokemus 60%


Mihin sie pohjaat ton kokemuksen isomman merkityksen?

Kokemus jalostaa tietoa.

#38 kirjoitettu 23.07.2008 09:28

MKDELTA kirjoitti:
odkid kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
odkid kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Mielestäni viisaus on usein siinä arkikielen mielessä verrattavissa tiedon ja kokemuksen sekoitukseen.


Monta senttilitraa kutakin, eli missä suhteessa on tuo sekoitus? Tuommosenaan aika ympäripyöreä tuo selvitys.

nommun mielipide on etä tieto 40% kokemus 60%


Mihin sie pohjaat ton kokemuksen isomman merkityksen?

Kokemus jalostaa tietoa.


Joo, niihä se tekee. Oli muuten vähän haavamaisen täsmätarkka kritiikki miult.

#39 kirjoitettu 23.07.2008 12:43

MKDELTA kirjoitti:

Kokemus jalostaa tietoa.


Se on vaan toinen juttu, että mihin suuntaan se sitä aina "jalostaa".

#40 kirjoitettu 25.07.2008 20:39

Haava kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:

Kokemus jalostaa tietoa.


Se on vaan toinen juttu, että mihin suuntaan se sitä aina "jalostaa".

Niin onkin.