#2 kirjoitettu 19.06.2008 16:34

koko todellisuuden yritys käsittää itseään. aikaa myäten kaikki mitä voidaan ajatella, tulee ajatelluksi loputtomia kertoja. lähestyttäessä ääretontä aikaa kaikki mikä on olemassa on ajatellut itsestään kaiken.

#3 kirjoitettu 19.06.2008 18:16

Haava kirjoitti:
Mitä ajattelu on?

Mielellään jotain vähän syvällisempää kuin "aivosolujen sähkövirtaa", sillä se itsessään tuskin pelkästään riittää määrittämään ajattelua.

Saa vastata niin metafyysisesti kuin tahtoo.


Ajattelu on este todellisuuden havaitsemiseen.

#4 kirjoitettu 23.06.2008 08:48

Heti tuli kolme täysin toisistaan poikkeavaa rajausta ajateelun rajoista ja määritelmästä.

odkid kirjoitti:

Ajattelu on este todellisuuden havaitsemiseen.


Onko sen siis pakko olla?

NORTON kirjoitti:

Olikohan se ihan puhtaimmillaan välitötä tietoisuutta omasta läsnäolosta?


Vaatiiko ajattelu tietoisuuden itsestään? Missä kulkevat sen ajattelun rajat?

quafka kirjoitti:
Ajattelu on aisti-datan prosessointia.


Eli eläimet ajattelevat?

#5 kirjoitettu 23.06.2008 14:17

Haava kirjoitti:
Heti tuli kolme täysin toisistaan poikkeavaa rajausta ajateelun rajoista ja määritelmästä.

odkid kirjoitti:

Ajattelu on este todellisuuden havaitsemiseen.


Onko sen siis pakko olla?



Se on. Ajattelua ei kannata harrastaa, vaan ei-ajattelua.

odkid muokkasi viestiä 14:17 23.06.2008

Henk. koht. mielipide vaa.

#6 kirjoitettu 23.06.2008 14:42

odkid kirjoitti:

Henk. koht. mielipide vaa.


Onko ihan perusrteluakin, vaiko MuTulla ollaan liikenteessä?

#7 kirjoitettu 23.06.2008 19:37

NORTON kirjoitti:

Minä lähtisin miettimään tätä asiaa ennemminkin siitä lähtökohdasta, mitä koetaan välittömästi.


Aika yllättävää.

Olettaisin, että tietoisuuteen kuuluu alusta lähtien jo kokemus itseydestä. Jokanen tietoisuus olisi siis jo lähtökohtaisesti persoonallinen. Mutta, tietoisuus ei ole ennen itseyttä, vaan siitä täysin irrottamaton osa.


Joo. Miksi?

#8 kirjoitettu 24.06.2008 15:08

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Henk. koht. mielipide vaa.


Onko ihan perusrteluakin, vaiko MuTulla ollaan liikenteessä?


Oon liikkeellä sillä, joka on miulle todellisuus.
Milläs ite oot liikkeellä? "Objektiivisella" perustelujen sarjalla?

#9 kirjoitettu 24.06.2008 15:10

NORTON kirjoitti:
Haava kirjoitti:


Vaatiiko ajattelu tietoisuuden itsestään? Missä kulkevat sen ajattelun rajat?




Minä lähtisin miettimään tätä asiaa ennemminkin siitä lähtökohdasta, mitä koetaan välittömästi. Jos asetetaan joitain "vaatimuksia" sille, mitä jokin on, niin tällöin kuitenkin aina jotakin on jo ennen tätä "vaatimusta". Tämä tarkoittaisi kai sitä, että kaiken ajattelun lähtökohtaa puhtaana tietoisuutena ei voitaisi määritellä millään tai rajoittaa millään, sillä mitään ei ole ennen sitä. Kaikki on ja syntyy vasta sen piirissä.

Olettaisin, että tietoisuuteen kuuluu alusta lähtien jo kokemus itseydestä. Jokanen tietoisuus olisi siis jo lähtökohtaisesti persoonallinen. Mutta, tietoisuus ei ole ennen itseyttä, vaan siitä täysin irrottamaton osa.


Miusta tuo itseyden(kin) kokemus tulee vasta kun se on ajateltu, eli se ei ole edellytys tietoisuuteen. Oikeastaan, itseyden ei-kokeminen / siitä irti pääseminen on lähempänä tietoisuutta. Riippuu tietysti mitä itseydellä tarkoitetaan, mut ite näkisin sen turhana erillisyytenä joka vaikeuttaa todellisuuden hahmottamista. Kaikki ajattelu eristää pois asioita, jolloin väliin tulee käsitteitä, sanoja ja tulkintoja jne.

#10 kirjoitettu 24.06.2008 15:27

odkid kirjoitti:

Oon liikkeellä sillä, joka on miulle todellisuus.


Kaikki ihmiset ovat. Aina. Vähän tuollainen "hauki on kala"-tyyppinen väitöyritys.

En minä sitä kysynytkään, vaan sitä onko sinulla perusteluja voiko ei? Vastataan siihen kysymykseen. Eikä siinä mitään jos ei ole. Kysyin vain onko niitä?

#11 kirjoitettu 24.06.2008 15:41

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Oon liikkeellä sillä, joka on miulle todellisuus.


Kaikki ihmiset ovat. Aina. Vähän tuollainen "hauki on kala"-tyyppinen väitöyritys.

En minä sitä kysynytkään, vaan sitä onko sinulla perusteluja voiko ei? Vastataan siihen kysymykseen. Eikä siinä mitään jos ei ole. Kysyin vain onko niitä?


Aa. No nyt käsitin viestis sävyn vääräksi, eli tulkitsin. Oikeestaan siinä on miun perustelu, se että ajattelee johtaa väärintulkintoihin. Se, että katsoo tapahtumia/asioita/tilanteita ilman formaalisia käsitteitä tms. Vähän vaikea kuvailla. "Hauki on kala" avaa tuota ajatusta melko hyvin itseasiassa, sillo ku sen lukee ja just sillä hetkellä ollessaan just niiku on ilman isompia tulkintoja jotka tulee vähän ajan ajattelun perästä.

#12 kirjoitettu 24.06.2008 15:46

odkid kirjoitti:

"Hauki on kala" avaa tuota ajatusta melko hyvin itseasiassa, sillo ku sen lukee ja just sillä hetkellä ollessaan just niiku on ilman isompia tulkintoja jotka tulee vähän ajan ajattelun perästä.


Täh? Meinaat, että se lukeminen ja välitön prosessointi ei olisi ajattelua? Mitä se sitten on?

#13 kirjoitettu 24.06.2008 16:43

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

"Hauki on kala" avaa tuota ajatusta melko hyvin itseasiassa, sillo ku sen lukee ja just sillä hetkellä ollessaan just niiku on ilman isompia tulkintoja jotka tulee vähän ajan ajattelun perästä.


Täh? Meinaat, että se lukeminen ja välitön prosessointi ei olisi ajattelua? Mitä se sitten on?


Havainnointia, ajattelu on "hauki on kala" lauseen punnitsemista (niiku tässä teemme). Onha siinä ongelmaa että miten erottaa ne toisistaan, mut miusta tuo on selviö. Se ajattelu liittyy jotenkin ehkä pelokkuutteen siitä, ettei luota siihe todellisuuden iskevyyteen vaikka se on just tossa ja tässä nyt.

#14 kirjoitettu 24.06.2008 18:02

odkid kirjoitti:

Havainnointia


Minsut havainnointi on sitä kun silmässä olevat tappi ja sauvasolut lähettävät hemoimpulsseja hermijärjestelmälle (jonka osa aivot ovat) Siitä eteenpäin sitten ajattelu astuu kuvioihin. Toki voidaan sitten alkaa puhua reflekseistä, alitajunnnasta ja sen sellaisista.

ajattelu on "hauki on kala" lauseen punnitsemista (niiku tässä teemme).


Käyttäisin siitä sanaa "pohdiskelu" tai "analysointi"? Ajattelu on jotain primitiivisempää?

Se ajattelu liittyy jotenkin ehkä pelokkuutteen siitä, ettei luota siihe todellisuuden iskevyyteen vaikka se on just tossa ja tässä nyt.


Minusta taas ei yhtään noin. Minusta "analysointi" ja "Pohdiskelu" eivät ole välttämättä pois kokemiselta.

#15 kirjoitettu 24.06.2008 18:13

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Havainnointia


Minsut havainnointi on sitä kun silmässä olevat tappi ja sauvasolut lähettävät hemoimpulsseja hermijärjestelmälle (jonka osa aivot ovat) Siitä eteenpäin sitten ajattelu astuu kuvioihin. Toki voidaan sitten alkaa puhua reflekseistä, alitajunnnasta ja sen sellaisista.

ajattelu on "hauki on kala" lauseen punnitsemista (niiku tässä teemme).


Käyttäisin siitä sanaa "pohdiskelu" tai "analysointi"? Ajattelu on jotain primitiivisempää?

Se ajattelu liittyy jotenkin ehkä pelokkuutteen siitä, ettei luota siihe todellisuuden iskevyyteen vaikka se on just tossa ja tässä nyt.


Minusta taas ei yhtään noin. Minusta "analysointi" ja "Pohdiskelu" eivät ole välttämättä pois kokemiselta.


Miusta ne (ajatteluun liittyvät) "pohdiskelu" ja "analysointi" ovat esteitä viime kädessä, toki hyviä työkaluja tietyssä paikkaa.

#16 kirjoitettu 24.06.2008 18:13

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Havainnointia


Minsut havainnointi on sitä kun silmässä olevat tappi ja sauvasolut lähettävät hemoimpulsseja hermijärjestelmälle (jonka osa aivot ovat) Siitä eteenpäin sitten ajattelu astuu kuvioihin. Toki voidaan sitten alkaa puhua reflekseistä, alitajunnnasta ja sen sellaisista.

ajattelu on "hauki on kala" lauseen punnitsemista (niiku tässä teemme).


Käyttäisin siitä sanaa "pohdiskelu" tai "analysointi"? Ajattelu on jotain primitiivisempää?

Se ajattelu liittyy jotenkin ehkä pelokkuutteen siitä, ettei luota siihe todellisuuden iskevyyteen vaikka se on just tossa ja tässä nyt.


Minusta taas ei yhtään noin. Minusta "analysointi" ja "Pohdiskelu" eivät ole välttämättä pois kokemiselta.


Miusta ne (ajatteluun liittyvät) "pohdiskelu" ja "analysointi" ovat esteitä viime kädessä, toki hyviä työkaluja tietyssä paikkaa.

#17 kirjoitettu 24.06.2008 18:25

odkid kirjoitti:

Miusta ne (ajatteluun liittyvät) "pohdiskelu" ja "analysointi" ovat esteitä viime kädessä, toki hyviä työkaluja tietyssä paikkaa.


Onko sinulla tähän perusteita?

#18 kirjoitettu 24.06.2008 18:27

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Miusta ne (ajatteluun liittyvät) "pohdiskelu" ja "analysointi" ovat esteitä viime kädessä, toki hyviä työkaluja tietyssä paikkaa.


Onko sinulla tähän perusteita?


On. Välitön kokemus.

#19 kirjoitettu 24.06.2008 18:38

odkid kirjoitti:

On. Välitön kokemus.


Välitön kokemus osoittaa, että välitön kokemus tuotaa oikeaa tietoa?

#20 kirjoitettu 23.07.2008 07:34

Ajattelu on havaintojen ja/tai aikaisemmin kerättyjen tietojen/uskomusten käsittelyä. Ajattelun avulla voidaan esimerkiksi verrata aikaisempia uskomuksia uuteen havaittuun tietoon. Ajattelulla voidaan verrata nykyistä tilannetta aikaisemmin hankittuun tietoon. Ajattelulla voidaan myös käsitellä yksittäisiä tai rajattuja havaintoja, tietoja tai uskomuksia etsien näistä tiedoista uusia piirteitä jotka eivät välttämättä ilmenisi ilman asian tietoista tarkastelua uudesta näkökulmasta. Ajattelun avulla voidaan hahmottaa havaintojen suhteita toisiinsa. Ajattelu ei aina tuo oikeaa tietoa, joskin ajattelun tuoma tieto luultavasti koetaan oikeaksi ajattelijan perspektiivistä.

#21 kirjoitettu 23.07.2008 09:29

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

On. Välitön kokemus.


Välitön kokemus osoittaa, että välitön kokemus tuotaa oikeaa tietoa?


Näin on. Kehäpäätelmä, mutta mikä ei oo?

#22 kirjoitettu 23.07.2008 12:44

odkid kirjoitti:

Näin on. Kehäpäätelmä, mutta mikä ei oo?


Vaikka mikä. Eli kaikki väittävät jotka eivät edes yritä perustella itseään itsellään. Esim. tiede.

#23 kirjoitettu 25.07.2008 21:14

NORTON kirjoitti:

Sittenhän on tietty sekin mahdollisuus, [...]


Sinä siis pidät sitä vain mahdollisuutenä? Minusta se on lähinä itsestään selvää.

#24 kirjoitettu 27.07.2008 03:56

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Näin on. Kehäpäätelmä, mutta mikä ei oo?


Vaikka mikä. Eli kaikki väittävät jotka eivät edes yritä perustella itseään itsellään. Esim. tiede.


Miten niin "vaikka mikä", noin niinku lopullisella tasolla? Tiedettä (niiku mitä tahansa) on tärkeetä mut suurin osa siitä on turhaa.
Mitä teoriat on jos ei kehäpäätelmiä?

#25 kirjoitettu 29.07.2008 13:52

odkid kirjoitti:

Mitä teoriat on jos ei kehäpäätelmiä?


Päätelmiä jotka eivät perustele itseään itsellään.

#26 kirjoitettu 29.07.2008 13:58

NORTON kirjoitti:

Olettaisin kuitenkin, että me emme voi saavuttaa tietoa itse määrittelemillämme kriteereillä, vaan meidän täytyy oppia sopeuttamaan oma ajattelumme siihen, miten asiat ovat.


Jeps. Toki kriteeritkin pitää yrittää sopeuttaa siten, että lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Mitä se ikinä sitten kenestäkin tarkoittaa.

Nyt ollaan luultavasti aika kaukana siitä.


Kuka on?

#27 kirjoitettu 29.07.2008 16:32

NORTON kirjoitti:

Veikkaisin että koko ihmiskunta. Toisaalta voi olla vain niin, että meidän ymmärryksellämme on jotkut fysiologiset rajat, jotka luovat ongelmia, ja silloin emme voi asialle oikein mitään.


Näin ajattelin, että tarkoitit, mutta varmistin vain. Samaa mieltä.

#28 kirjoitettu 30.07.2008 21:44

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Mitä teoriat on jos ei kehäpäätelmiä?


Päätelmiä jotka eivät perustele itseään itsellään.


Siis että ne vaan arvaavat että liittyiskö tuo asia X nyt tuohon asiaan Y? eikse sit oo kehämäistä lopulta jos ne kaikki asiat lopulta sisältyvät kaikkeen?

odkid muokkasi viestiä 21:46 30.07.2008

Myönnän kyl luettuani oman kirjotukseni uudestaan että tää oli vähän epäjohdonmukainen selitys siitä, miten välitön kokemus antaa tietoa välittömästä kokemuksesta, mut koita saaha selvää. Aina ei miun kirjotus mee ajatuksen kanssa samaa tahtia.

#29 kirjoitettu 01.08.2008 15:57

odkid kirjoitti:

Siis että ne vaan arvaavat että liittyiskö tuo asia X nyt tuohon asiaan Y? eikse sit oo kehämäistä lopulta jos ne kaikki asiat lopulta sisältyvät kaikkeen?


1) Se, että sitä lähtöväitettä väitettä ei viimekädessä perustella millään --> Ei kehäpäätelmä

2) Se, että lähtöpäätelmä perustellaan myöhemmän vaiheen perustelulla --> kehäpäätelmä

Tiede kuuluu tuohon ensimmäiseen luokkaan ja ei ole siis kehäpäätelmä.

Myönnän kyl luettuani oman kirjotukseni uudestaan että tää oli vähän epäjohdonmukainen selitys siitä, miten välitön kokemus antaa tietoa välittömästä kokemuksesta, mut koita saaha selvää.


Saan selvää. Se oli kehäpäätelmä ja ei oikeastaan prustellut mitään millään. Parempi olisi minusta myöntää, että perustelua ei ole kuin käyttää huonoa kehäpäätelmää.

#30 kirjoitettu 02.08.2008 11:15

Haava kirjoitti:
odkid kirjoitti:

Siis että ne vaan arvaavat että liittyiskö tuo asia X nyt tuohon asiaan Y? eikse sit oo kehämäistä lopulta jos ne kaikki asiat lopulta sisältyvät kaikkeen?


1) Se, että sitä lähtöväitettä väitettä ei viimekädessä perustella millään --> Ei kehäpäätelmä

2) Se, että lähtöpäätelmä perustellaan myöhemmän vaiheen perustelulla --> kehäpäätelmä

Tiede kuuluu tuohon ensimmäiseen luokkaan ja ei ole siis kehäpäätelmä.

Myönnän kyl luettuani oman kirjotukseni uudestaan että tää oli vähän epäjohdonmukainen selitys siitä, miten välitön kokemus antaa tietoa välittömästä kokemuksesta, mut koita saaha selvää.


Saan selvää. Se oli kehäpäätelmä ja ei oikeastaan prustellut mitään millään. Parempi olisi minusta myöntää, että perustelua ei ole kuin käyttää huonoa kehäpäätelmää.


Haha. Ylpeys vaan ei antanut periksi tuossa miulla. Taisit olla oikeassa. Kokemus osoittaa vaa että kokemus osoittaa todella usein oikeaan. Ei aina tosin, sen myönnän nyt ajateltuani asiaa pitempään.

#31 kirjoitettu 16.12.2009 22:41

Ajattelu on aivojen tuottama kokemus siitä, miten jollakin tasolla itsensä havaitseva järjestelmä (älykäs systeemi) pystyy näkemään osia järjestelmänsä rakenteesta tai toiminnasta. Väittäisin ihan väittelyn vuoksi että pelkkä kokemus minuudesta (tai jonkinasteinen vastaava tietoisuus) erotuksena ajattelusta ei pysty havainnoimaan omaa järjestelmäänsä millään tavalla.

Eli se on vähän niinkuin mikä tahansa tunne tietyllä tavalla, niinkuin nälkä tai pettymys. Varsinkin pettymys.

#32 kirjoitettu 29.07.2011 16:17 Muok:29.07.2011 16:22

Yritys #2:

Ajattelu on aisti-datan prosessointia kielen avulla.

Tuo on lähempänä sitä, mitä alunperinkin hain. Ensiksi kirjoittelin pitkästi, että mitä tuo prosessointi inhimillisenä tapahtumana oikeastaan on, ja sitten (epäonnistuneesti) tyydyin yhteen lauseeseen. Eläimet eivät siis mielestäni ajattele.


Kieltä voi kai yhtälailla olla tietyt visuaaliset muodot otelaudalla, tai tietyt intervallit, koska niillä voi yhtälailla muodostaa pitkiä jäsenneltyjä virkkeitä. Muotojen kautta kankaalle päätyvät värit, tai ulottuvuus, jonka kautta on mahdollista hahmottaa akrobaattisia liikeratoja ja rakentaa pitkiä sarjoja.. Entä kiihtyvyys ja massa, joiden kautta kilpa-ajaja on yhteydessä maailmaan pyrkien täyteen tietoisuuteen? Ovatko ne kieltä? Tai avaruus ja gravitaatio, joiden kautta voimme kuvitella tyhjyydessä ajelehtivat kappaleet suhteessa toisiinsa ja lisätä sinne vähitellen lisää merkityksiä, kunnes rajamme tulevat vastaan..? Sitten on vielä ajattelemattomuus/olemassaolon tiedostaminen. Eikö kuitenkin sekin ole ajattelua? Pystyisimmekö muuten määrittelemään tai näkemään sitä millään tavoin?

Väitän, että eläimet ajattelevat. Ampiaiset esim. lentävät sisään avonaisesta ikkunasta ja yrittävät turhaan päästä takaisin lasin läpi. He yrittävät ja yrittävät.. eivät millään keksi ikkunan ideaa. Varpunen lensi sisään yhtenä päivänä. Se yritti pari kertaa lentää lasin läpi. Tajusi sitten, ettei se ole mahdollista ja jäi miettimään uutta strategiaa. Mitä se on, jos ei ajattelua? Sehän on selkeää ongelmanratkaisua. Kerran varis lennähti oksalle, josta roikkui talipallo. Se kiskoi nokallaan palloa ylemmäksi ja laittoi jalan narun päälle.. sai vähitellen pallon itselleen.

#33 kirjoitettu 29.07.2011 17:27

Ajattelu on havaintojen tekoa ja kykenevyyttä niiden analysointiin.

#34 kirjoitettu 30.07.2011 12:19

Pohjois-Korea kirjoitti:
Ajattelu on havaintojen tekoa ja kykenevyyttä niiden analysointiin.


Eli tietokoneet ajattelevat?

#35 kirjoitettu 29.01.2013 22:24

Ajattelu on asioiden ymmärtämistä käsitteiksi ja tavoitteisiin pääsemistä käsitteiden välisien loogisten yhteyksien analysoinnin avulla

#36 kirjoitettu 13.03.2013 07:47

neohauki kirjoitti:
Väline eli ajattelu ja sitä jatkuvasti verhoava kieli [...]


Olisiko sittenkin kieli olennainen osa sitä ajattelua? Vasta kieli mahdollistaa ajattelun nousemisen sille tasolle jossa se ihmisellä on?

#37 kirjoitettu 24.03.2013 19:22

quafka kirjoitti:
Kyllä inhimillinen ajattelu katoaa jos kaikki kielellinen otetaan pois.


Näin. Jäljelle jää apinamainen ajattelu. Toki onhan se taso sekin.

#38 kirjoitettu 27.05.2013 00:23

Mielenkiintoinen kysymys.

Ensisijaisesti katsoisin "ajattelun" olevan sana.

Tästä keskustelustakin on käynyt ilmeiseksi, että määritelmiä - ja käsityksiä - ajattelusta on lukuisia erilaisia. Meillä kaikilla on siis käytössämme sana "ajatella", mutta se tarkoittaa hieman ihmisestä riippuen eri asioita. Kysymys siitä, mitä "ajattelu" ns. oikeasti on - on hyvin hankala, koska tavallaan puhumme kukin eri kieltä. Toisten määritelmät "ajattelusta" eivät käy yksiin omien määritelmiemme kanssa, tai ne osoittautuvat muuten ristiriitaisiksi tai puutteellisiksi.

Kuitenkin kieli voidaan nähdä ajattelun välineenä. Kieli koostuu sanoista, joihin kiinnitetään merkityksiä. Nämä merkitykset ovat (ilmeisen) riippuvaisia ihmisestä, vaikka niissä subjektista (ja kieliperheestä) toiseen on usein havaittavissa tiettyjä samankaltaisuutta. Esimerkiksi jokainen meistä varmasti allekirjoittaa, että "ajattelu" on eri asia, kuin mitä vaikkapa "peruna" tai "kansantalous" ovat. Tuon eron tiedostaminenkin on kaiketi nyt sitä ajattelua.

Jos kuitenkin lähden rakentamaan jonkinlaista merkitysten kokonaisuutta, joka (kieltä käyttäen) koettaisi määritellä sanan "ajattelu", tekisin sen vaikkapa näin:

Ajattelu on pohjatermi inhimilliselle tietojenkäsittelylle, sille, että tiedostamme että "jotain tapahtuu" tai että tiedostamme, että jotain ylipäänsä "on olemassa". Ajattelu on maailman jäsentämistä symbolisten merkitysten keinoin. Ajattelu on ensisijaisen "puhtaan" aistihaivaintokokemuksen päälle rakentuva järjestelmä, jonka avulla pyrimme hahmottamaan ja muokkaamaan maailmaamme tuota ensikokemusta pidemmälle. Tässä mielessä ajattelu myös vieraannuttaa meidän suorasta kokemuksesta ja ns. "vakavasta todellisuudesta", kun alamme pitämään ajatuksiamme totena.

Katsoisin ajattelun olevan toisaalta myös ns. "tämänhetkisen" kielen ylittävä prosessi, eli eräänlaista kielen - tai hahmotus- ja erottelukykymme evoluutiota - eli prosessi, jonka avulla kieli kehittyy. Kykenemmehän luomaan uusia termejä ajattelumme tueksi. Tuo luomisprosessi taas pohjaa vaikeasti määriteltäviin, perustavanluontoisiin intuitioihin syy- ja seuraussuhteista sekä asioiden yksilöllisyydestä ja yhteneväisyydestä, eräänlaiseen kokemukseen todellisuudesta tai lainalaisuuksista. Silloinkin kielen täytyy tietenkin olla osasena tässä prosessissa, ikään kuin jokin päänsisäinen ääni kertoisi meille, miten asiat ovat (kenties juuri siksi, että voisimme kommunikoida tämän "ajatuksemme" toisille, kun kerran olemme sosiaalisia olentoja) - jolloin "ajattelua" on hyvin vaikea erottaa kielestä, vaikka ne eivät mielestäni olekaan synonyymeja toisilleen. Ajattelu voitaisiin ehkä nähdä sinä periaatteena, jonka varassa kieli toimii?