Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.06.2008 02:02

Twight kirjoitti:
Jep, ostinpa tovi sitten sähkökitaran ja olen sitä soitellut Roland Microcuben läpi, ei varmaankaan tarvitse esitellä laitetta. Nyt tuli sellainen tunne, että tarvitsen isomman vahvistimen. Loppujen lopuksi menen kauppaan ja kokeilen siellä, mut mitäpä hötkyilemään, kun voin kysyä neuvoja ja ottaa vastaan vinkkejä etukäteen interwebistä.

Soitan yleensä vahvistimen läpi äänikorttiin. (Pistän FL Studiosta vähän efua korjaamaan huonoa säröä ja soittotaitoa) Vahvistimessa täytyy siis olla lähtö sinne. (Onko niissä yleensä?) Mutta en aina. En soita bändissä mutta jottei tarvitse heti mennä uudestaan vahvistinkauppaan, niin varmuuden vuoksi olisi samantien hyvä olla bändisopiva malli (mikä tarkoittaa ainakin enemmän tehoa).

Siinä täytyy olla särö. Millainen? -En tiedä, hyvä. Kaverilla on joku, mikä lie 30W Marshall ja siinä oli muistaakseni tosi siisti soundi. Kokeilen sitten kaupassa.

En ole varma paljonko ne nyt maksais mutta onko 300-400euroa hyvälaatuisen ~30-wattisen vahvistimen haarukka?

Kertokaa vaikka mitä vahvistimia itse olette käyttäneet ja oliko hyvä

Niin, ja mun kitara on Epiphone LP Standard


Terve! 30 wattinen transistorivahvistin ei oikein riitä bändisoittoon. Etenkään jos on yhtään kovakätisempi rumpali. 50 wattia on mielestäni ehdoton minimi. Jos tykkäät microcubesi soundeista ni tsekkaa isommat cubet. Voxin mallintavat vehkeet ovat myös käyttökelpoisia. Tech 21:sen pelit ovat kanssa ihan ok.

Putkivahvistimissa kylläkin riittää jo möly sitten alhaisemmillakin tehoilla, mutta nämä liikkuvat jo hieman korkeammassa hintaluokassa. Peaveyn classic 30 on jo ihan käyttökelpoinen ja edullinen peli, jos soundi miellyttää.

#3 kirjoitettu 25.06.2008 08:05

Twight kirjoitti:

Soitan yleensä vahvistimen läpi äänikorttiin. (Pistän FL Studiosta vähän efua korjaamaan huonoa säröä ja soittotaitoa) Vahvistimessa täytyy siis olla lähtö sinne. (Onko niissä yleensä?) Mutta en aina.


No joo.. Pelkkä lähtö on aina vähän huono. Siinä pitäisi olla edes jonkuntasoinen kaiutin mallinnus. Ellei sitten hoitaa sen kaiutin mallinnuksen (erittäin tärkeä asia sen saundin kannalta) tietokoneella. Paras tapa olisi toki mikittää se kautin.

Siinä täytyy olla särö. Millainen? -En tiedä, hyvä.

Kaikista vahvistimista mihin olen ikinä tömännyt saa säröä. Säröt ovat hyvin erilaisia ja niillä on hyvin erilaisia käyttötarkoituksia. Lähinnä tulee aina mieleen suuntaa antava kysymys, että minkätyyppistä musiikkia soitat? Rock, Blues, Metalli ja vaikka missä musiikissa tupataan käyttämään hyvinkin erilaisia särö. Säröjen määrät, kytkennät, putkityypit ja ennekaikkea säröasteiden määrät tuppaavat monesti korreloimaan musiikkityyppien kanssa.

En ole varma paljonko ne nyt maksais mutta onko 300-400euroa hyvälaatuisen ~30-wattisen vahvistimen haarukka?


Watit kertovat aika heikosti vahvistimen äänitasista. Putkivahvareissa 15 wattia voi olla helposti enemmän kuin riittävästi särösoittoon ja 30 wattia trankutehoa on yleensä liian vähän. Muutenkaan nuo wattimäärät eivät ole vertailukelpoisia edes trankku ja putkivahvarien kesken.

ra" target="_blank" class="bb-url">Putkivahvareista suosittaisin katsomaan jo tuolla hintahaarukalla. Putkivahvarit nyt vaan kuullostavat paremmilta ja se pienempikin wattimäärä riittää aivan erilailla.

Kertokaa vaikka mitä vahvistimia itse olette käyttäneet ja oliko hyvä


Vox AC30:sellä on tullut soiteltua. Se ei ole hyvä, vaan se on paras. No joo.. Aika selvästi lähinnä rokkivahvari ja ilman lisäpedaaleja melkein vaatii vaimentimen vielä, jos meinaa säröillä soittaa ilman kuulovauriota. Ei silti uskoakseni ole se mitä sitä olet hakemassa.

#4 kirjoitettu 25.06.2008 15:42

Haava kirjoitti:
No joo.. Pelkkä lähtö on aina vähän huono. Siinä pitäisi olla edes jonkuntasoinen kaiutin mallinnus. Ellei sitten hoitaa sen kaiutin mallinnuksen (erittäin tärkeä asia sen saundin kannalta) tietokoneella. Paras tapa olisi toki mikittää se kautin.

Aivan. Mutta en ymmärrä miksi vahvistimen kaiutinta mikitetään, vai onko kyseessä vain se että useilla vahvistimilla on se oma äänenvärinsä ja se saataisiin talteen. Jos kaiutin ei väritä ääntä yhtään (mikä lienee tosin aika mahdotonta), niin silloin suora äänilähtö kortille vähentää osaprosesseja ja soundi saadaan parempana talteen.

Kaikista vahvistimista mihin olen ikinä tömännyt saa säröä.

Olen törmännyt säröttömiin

Säröt ovat hyvin erilaisia ja niillä on hyvin erilaisia käyttötarkoituksia. Lähinnä tulee aina mieleen suuntaa antava kysymys, että minkätyyppistä musiikkia soitat? Rock, Blues, Metalli ja vaikka missä musiikissa tupataan käyttämään hyvinkin erilaisia särö. Säröjen määrät, kytkennät, putkityypit ja ennekaikkea säröasteiden määrät tuppaavat monesti korreloimaan musiikkityyppien kanssa.

Sen lisäksi että soitan usein akustisesti, jolloin kitaravahvistin toimii ainoastaan etuvahvistimena äänikortille, soitan vahvalla särötyksellä metallin, rokin ja punkin suuntaista musiikkia, toistaiseksi ainakin aika laajasta haarukasta kevyttä sekä raskasta. Mutta en death metalli -raskasta.

Watit kertovat aika heikosti vahvistimen äänitasista. Putkivahvareissa 15 wattia voi olla helposti enemmän kuin riittävästi särösoittoon ja 30 wattia trankutehoa on yleensä liian vähän. Muutenkaan nuo wattimäärät eivät ole vertailukelpoisia edes trankku ja putkivahvarien kesken.

ra" target="_blank" class="bb-url">Putkivahvareista suosittaisin katsomaan jo tuolla hintahaarukalla. Putkivahvarit nyt vaan kuullostavat paremmilta ja se pienempikin wattimäärä riittää aivan erilailla.

Lienee jo lukkoon lyöty tässä vaiheessa, että tuleva vahvistin on putkivahvistin. Transistorimallit taitavat olla siis poislaskettu tässä vaiheessa.

Twight muokkasi viestiä 15:42 25.06.2008

Eli putkivahvistin hintahaarukasta 300-400 euroa, lisää kokemuskertomuksia vaan!

#5 kirjoitettu 25.06.2008 17:23

Mihin tämä putken tekniikka perustuu? Kyseessä lienee melko vanhaa tekniikkaa. Kun sanotaan että "putki nyt vaan kuulostaa paremmalta kuin trankku" niin tarkoitetaanko että se on neutraalimpi, vähemmän virheitä, vai mitä häh.. Onko putkivahvistin tyypillisesti neutraali vai värittynyt?

Ai niin, mitä yleensä combolla tarkoitetaan noin niinkuin terminä?

#6 kirjoitettu 25.06.2008 18:04

Twight kirjoitti:
Mihin tämä putken tekniikka perustuu? Kyseessä lienee melko vanhaa tekniikkaa. Kun sanotaan että "putki nyt vaan kuulostaa paremmalta kuin trankku" niin tarkoitetaanko että se on neutraalimpi, vähemmän virheitä, vai mitä häh.. Onko putkivahvistin tyypillisesti neutraali vai värittynyt?

Ai niin, mitä yleensä combolla tarkoitetaan noin niinkuin terminä?


Aloitetaas tuosta "combo" käsitteestä. Combolla tarkoitetaan vahvistinta, jossa on myös kaiutin samassa paketissa/lootassa. "nuppi" vahvistin vaatii erillisen skoben.

Putkivahvistimet omat tietyillä osa-alueilla vielä transistori/mallintavia/digitaalisia vahvistimia edellä. Hyvä putkivahvistin kuulostaa "luonnolliselta", mikään ei häiritse korvaa ja reagoi soittajan soittoon herkästi. Toki olen soittanut useilla todella hyvän kuuloisilla transistoripeleilläkin. Esim. yksi vanha 70-luvun HH kuulosti todella maukkaalta. Kyse on periaatteessa makuasioista ja mitä sattuu hakemaan.

Periaatteessa putkivahvistin värittää soundia enemmän kuin täysin transistorivahvistin. Periaatteessa trankku toistaa kitaran paljon hifimmin, mutta kitara on soitin jossa siitä on lähinnä haittaa.

Yksi pointti on sanottava. Jos soitetaan todella hiljaisilla volumeilla, niin putkesta ei niin paljoa hyötyä ole. Putkivahvistimet ns. aukeavat vasta suht kovalla volumella (vaikka olisi 5W peli). Puhumattakaan monen rakastamasta pääteaste-säröstä, joka tulee kehiin kun pääteaste joutuu todella töihin. Eli toisin sanoen styrkkari on lähes täysillä. Tämä volumejuttu on putkivehkeiden ainoa huono puoli. Toki siihen on ratkaisukin olemassa esim. Hot plate keinokuorma. Toki ei ihan halpa ratkaisu.

Tuo volumejuttu on ajanut itseni käyttämään livenä 15W Vox valvetronix styrkkaria. Tarpeeksi "putkea" soundissa ja toimii hiljaisella volumella. Me kun soitamme livenä todella hiljaa. On muuten loistava mallinnus/putki hybridi. Kannattaa testata.

#7 kirjoitettu 25.06.2008 20:39

petersadul kirjoitti:
Yksi pointti on sanottava. Jos soitetaan todella hiljaisilla volumeilla, niin putkesta ei niin paljoa hyötyä ole. Putkivahvistimet ns. aukeavat vasta suht kovalla volumella (vaikka olisi 5W peli).

tätä pelkäsinkin. soitan hiljaa, koska minulla on naapureita, ja muuallakin soitettaessa ei sielläkään ole tarvetta suurille volyymeille, mutta särö on saatava. tämä on siis putkivahvistimen yleinen heikkous, mutta onko transistorivahvistimen? eli soittaako se kaikilla volyymeilla yhtä paljon säröä suhteessa raakaääneen?

Tuo volumejuttu on ajanut itseni käyttämään livenä 15W Vox valvetronix styrkkaria. Tarpeeksi "putkea" soundissa ja toimii hiljaisella volumella. Me kun soitamme livenä todella hiljaa. On muuten loistava mallinnus/putki hybridi. Kannattaa testata.

tämän tyyppinen ratkaisu on sellainen mitä minä etsin. testaukseen menee, jos löydän sellaisen jostain.

wiren kirjoitti:
Älä osta liian isowattista putkaria, soitan 40W koneella ja siinä on yli puolet liikaa oikeastaan yhtään mihinkään. Tehokkuus watteina kertoo lähinnä arvion siitä miten helkatin kovalla voi soittaa että ääni ei säröydy. Siksipä esim. muinaiset rautalankaäijät soitteli satawattisilla.

eli luulisin että putkivahvistimista puhuttaessa puhutaan minun kohdallani 15-20 watin laitteesta.

Niin tosiaan... jos ainoa käyttö on se että vedät vahvarista piuhan koneeseesi... niin siihen välttää sitten transistorivahvari ihan hyvin. Turha haaskata siihen käyttöön putkivahvistinta joka on parhaiten tallessa mikittämällä. Siihen saa sitä kaiuttimen soundia mukaan mikä on hyvin tärkeää osatekijä myös.

tätä arvelinkin. eli en laske transistorivahvistinta pois vielä. mutta en tosiaan käytä pelkästään äänikortin kautta, vaan myös pelkästään vahvistimen läpi. tekisi mieli saada se putkivahvistimen oma ääni mukaan äänitettäessä, eli mikittämällä kaiutinta, mutta se ei valitettavasti ole olosuhteiden (kerrostalo) takia mahdollista. eli lähtö täytyy olla.

#8 kirjoitettu 25.06.2008 20:57

lapio kirjoitti:
Peaveyn classic 30 on jo ihan käyttökelpoinen ja edullinen peli, jos soundi miellyttää.


Voisin suositella kanssa tuote Peaveytä. Itse soitan musiikkia laidasta laitaan (akustisesta deathmetalliin) ja tuo vahvari on toiminut hyvin joka tilanteessa. Parhaiten on toiminut rockimmassa kamassa, mutta jopa metalli mättöä saa sillä kivasti aikaiseksi (tosin olen rankempaan menoon yhdistänyt myös bassovahvarin mukaan). Toinen mistä olen pitänyt on ollut akustisilla keikoilla kun pistänyt kiinni ja soittanut, tullut monesti kiitosta mukavasta saundista. Samoten rankempaa kamaa kun soittanut on pari kaveria tullut sanomaan että paremman saundit kuin niiden marsuissa.

Kyseinen combo tosin ei mene siihen 300-400 euron hinta haitariin. Samoinkin hiljaisella soittaessa se ääni ei ole se paras mahdollisin. Itsekin asun rivarissa, mutta ei vielä onneksi ole tullut valituksia soitosta En kyllä muista että olisin edes kakkosen yli uskaltanut volaa pistään.

#9 kirjoitettu 25.06.2008 21:43

Twight kirjoitti:
petersadul kirjoitti:
Yksi pointti on sanottava. Jos soitetaan todella hiljaisilla volumeilla, niin putkesta ei niin paljoa hyötyä ole. Putkivahvistimet ns. aukeavat vasta suht kovalla volumella (vaikka olisi 5W peli).

tätä pelkäsinkin. soitan hiljaa, koska minulla on naapureita, ja muuallakin soitettaessa ei sielläkään ole tarvetta suurille volyymeille, mutta särö on saatava. tämä on siis putkivahvistimen yleinen heikkous, mutta onko transistorivahvistimen? eli soittaako se kaikilla volyymeilla yhtä paljon säröä suhteessa raakaääneen?


Siis kyllä putkivahvistimista, joissa on etuasteelle oma säätö (yleensä merkitty drive- tai pre-nimikkeillä) tai erillinen särökanava niin lähtee suht hiljaisellakin jonkinlainen särö. Toisissa parempi toisissa huonompi. Pointtina on, että putkivahvistin pääsee niihin vahvuuksiinsa vasta volumea nostettaessa suht kovalle.

Suosittelen todellakin kokeilemaan tuota Voxin valvetronix sarjaa. Enkä sano tätä siksi, että minulla sellainen on. Olen ns. "musiikkikaupan setä" ja olen todennut sen parhaiten toimivaksi ei täysputkivahvistimeksi. Toki tämä on vain minun mielipiteeni. Kaikilla on omansa. Pakko vielä hehkuttaa sitä seikkaa, että se toimii myös hiljaa soittaessa. Isommissa malleissa on vielä portaaton päätetehon säätö mahdollisuus. Esim. 30 wattisessa mallissa tehon saa määriteltyä 0-30W ja toimii.

Vielä lopuksi...Vahvistimia ostaessa ei ole kuin yksi sääntö. Kokeile ennen ostoa! Maailma on täynnä huonoja halpoja sekä huonoja kalliita vahvistimia ja se huonous on kuulijan korvissa. Omasta mielestä huonoa vahvistinta ei olekaan. On vain vääriä käyttötarkoituksia. Kaikissa on oma soundinsa. Joskus 5 wattinen pikkutrankku mikitettynä tuo juuri sen pikantin sävyn johonkin juttuun. Kokeilu ennen ostoa on tie onneen. Joskus halvallakin.

#10 kirjoitettu 25.06.2008 22:36

Twight kirjoitti:
Aivan. Mutta en ymmärrä miksi vahvistimen kaiutinta mikitetään, vai onko kyseessä vain se että useilla vahvistimilla on se oma äänenvärinsä ja se saataisiin talteen. Jos kaiutin ei väritä ääntä yhtään (mikä lienee tosin aika mahdotonta), niin silloin suora äänilähtö kortille vähentää osaprosesseja ja soundi saadaan parempana talteen.


Tuli varmaan selväksi, mutta kerrataan vielä: Kitarakaiuttimista ei yritetäkkään suunnitella mitenkään neutraaleja. Lisäksi itseasiassa usein käytetään vielä mikrofoneja jotka värittävät ääntä halutulla tavalla.

Olen törmännyt säröttömiin


Haava tarkoittanee sitä että kun kaikki nupit vääntää sinne kaakon suuntaan niin harva vahvistin pystyy enää tuottamaan ihan puhdasta soundia jos kitaran mikit ei ole todella hiljaiset ja/tai sitä kitaraa näppäillä todella hiljaa.

Itseasiassa koko kitaran särösoitto on oikeastaan keksitty näin. (Lisäksi jotkut tosin vielä pistelivät kaiutinkartioihin reikiä puukolla, esim. herra "Linkki Säde" )

Twight kirjoitti:
Mihin tämä putken tekniikka perustuu? Kyseessä lienee melko vanhaa tekniikkaa.


Vanhaapa tuo. Putket on yksinkertaisimmillaan niiden piirien toiminnan kannalta saman kaltaisia kuin transistorit. Transistoria on kuitnekin vaikea jäljitellä putkella ja putkea on vaikea jäljitellä transistorilla... Etenkin siinä vaiheessa kun vahvistinaste ajetaan särölle, ne käyttäytyvät eri tavalla.

Kun sanotaan että "putki nyt vaan kuulostaa paremmalta kuin trankku" niin tarkoitetaanko että se on neutraalimpi, vähemmän virheitä, vai mitä häh.. Onko putkivahvistin tyypillisesti neutraali vai värittynyt?


Putkilla voidaan toteuttaa hyvin neutraaleitakin vahvistimia, mutta kitaroiden kanssa se mitä yleensä haetaan on se värittymä mikä tietynlaisilla putkivahvistimilla saadaan.

Wateista... Sama jorina taas... Jotkut lienee jo kyllästyneet ja osa lienee eri mieltä:

Watti ei ole äänenvoimakkuuden yksikkö. Lopulliseen äänen voimakkuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin silkka teho. Esimerkiksi käytetty kaiutinelementti vaikuttaa paljon. Erilaisten kaiutinelmenttien herkkyykssissä on usein jopa yli 6dB eroja. Vahvistintehon tuplaaminen samaan kaiuttimeen taas vaikuttaa 3dB (ja puolittaminen saman 3dB mutta toiseen suuntaan ).

Lisäksi lisäämällä useampia kaiutinelementtejä saadaan samasta tehosta enemmän möykkää.

Ei ole varsinaisesti transistoriwatteja ja putkiwatteja. Toki keskiverto 30 wattisena myyty putkivahvistin kykenee tuottamaan enemmän ääntä kuin vastaavan tehoinen transistorivahvistin. Watti on kuitenkin aina watti.

Kyse tässä erossa on siitä mitä mitataan. Yleensä mitataan sitä tehoa mikä saadaan oikeasti puhtaana (ilman säröä) tai lähes puhtaana. No joo... kaikessa on aina säröä (jotain prosentin osia), mutta yleensä mitataan tehoja jollain tietyllä säröprosentilla joka on niillä rajoilla kun vahvistimen särö alkaa kasvaa radikaalisti volumea nostettaessa.

Transistorivahvistinten särö yleensä kasvaa tuolta rajalta volumea nostettaessa hyvin äkkiä, ja äänen voimakkuus ei kasva silti kuin vähän. Ulos saatavan signaalin aaltomuoto leikkautuu hyvin terävästi.

Putkivahvistimissa kun aletaan menemään särön puolelle on tuo särömäärän nousu loivempaa kuin transistorivahvistimissa ja signaali ei leikkaudu niin selvästi. Tällöin myös äänen voimakkuus kasvaa vielä enemmän kuin transistorivehkeissä. Lisäksi yleensäottaen kun tuo säröytys tapahtuu tuolla tapaa pehmeästi, niin sitä säröä saa olla jo aika paljon ilman että sitä huomaa selkeästi.

Lisäksi ei ole tietysti mitään takeita siitä, että kaikki valmistajat mittaisivat vahvistimiaan mitenkään samoissa olosuhteissa ja samoilla särömäärillä.

Ei edes oikestaan ole mitään käyttökelpoista tapaa mitata erilaisten vahvistimien tuottamaa tehoa kun niitä ajetaan reilusti särön puolelle.

Nii ja joo... Kerrostalokäytössä viidellä watilla pystyy jo varmasti häiritsemään naapuria olis se vahvistin sitten trankku, putki tai vaikka nuvistorivahvistin, jollei kämpän seinät ole todella paksut.

Muuta: Vahvistimen volumesäädon asennosta ei kannata päätellä mitään verratessa muihin vahvistimiin. Siinä missä yksi vahvistin tarjoilee asteikolla 0-10 kakkosella esim 5% tehoista voi toinen tarjota kakkosella jo 50% tehoista. Potentiometreissa on erialisa säätöasteikkoja. Lisäksi tuossa kannattaa huomioida vielä tuo aikaisemmin mainitsemani tehojen tuplaus = 3dB, ja että ihmiskorvan taipumus havaita asioita on suunnillleen 10dB tuntuu kasinkertaiselta voimakkuudelta.

Itse asiassa käytännössä kätevä volume säädin pakkaa suurimman osan tehoista vasta sinne skaalan yläpäähän. Tällöin se vastaa korvan tapaa havaita voimakkuuden muutoksia. Kuitnekin ihan isojen merkkien hyvämaineisissa vahvistimissa käytetään usein juuri päinvastaista tapaa.

Miksikö... Noh... Muusikko menee soitinliikkeeseen ja testaa vahvistinta: "Vaude tästä lähtee näin lujaa eikä tää ole edes kuin kakkosella!" Ja näin sanottuiaan muusikko osti vahvistimen joka ei ollut yhtään kovempiääninen täysillä kuin se viereinenkään, mutta kakkosella ero oli tuntuva.

Sitä kutsutaan markkinoinniksi... Se on modernin maailman häijyimpiä ja pahimpia asioita.

#11 kirjoitettu 25.06.2008 23:02

Elektrojänis kirjoitti:
Muusikko menee soitinliikkeeseen ja testaa vahvistinta: "Vaude tästä lähtee näin lujaa eikä tää ole edes kuin kakkosella!" Ja näin sanottuiaan muusikko osti vahvistimen joka ei ollut yhtään kovempiääninen täysillä kuin se viereinenkään, mutta kakkosella ero oli tuntuva.



Ja varsinkin ne on kovimpia vahvareita joiden volume menee yhteentoista! Ja Fenderhän menee kyllä jopa kahteentoista.

#12 kirjoitettu 26.06.2008 13:02

Twight kirjoitti:

Aivan. Mutta en ymmärrä miksi vahvistimen kaiutinta mikitetään, vai onko kyseessä vain se että useilla vahvistimilla on se oma äänenvärinsä ja se saataisiin talteen. Jos kaiutin ei väritä ääntä yhtään (mikä lienee tosin aika mahdotonta), niin silloin suora äänilähtö kortille vähentää osaprosesseja ja soundi saadaan parempana talteen.


Sähkökitaran saundissa se kaiuttimen saundi on erittäin oleellinen osa koko sähkökitaran saundia. Kaikki säröt kuullostavat käytännössä ihan paskalle ilman kitarakaiuttimen tulamaa vahvaa väritystä tai kitarakaiutin simulaatiota. Cleaneja saundeja joskus jotkut vetävät ilman kautinsaundia, mutta niissäkin se kauttimen saundi on kyllä laajasti koettu parhaaksi.

Olen törmännyt säröttömiin


En usko. Mistä tahansa saadaan säröä kun vaan pistetään volaa jostain asteesta lisää.

Kun sanotaan että "putki nyt vaan kuulostaa paremmalta kuin trankku" niin tarkoitetaanko että se on neutraalimpi, vähemmän virheitä, vai mitä häh.. Onko putkivahvistin tyypillisesti neutraali vai värittynyt?


Putki on enemmän "värittynyt", kun puhutaan cleaneistä saundeista. Toisaalta lähes kaikki kitaristit pitävät tätä värittynyttä cleania melkein aina parempana.

Mitä tulee säröihin, niin silloihan saundi on molemmissa maksimaalisen "värittynyt". Putkisäröt nyt kuullostavat lähes kaikkien mielestä paremmilta kuin trankkusäröt.

#13 kirjoitettu 26.06.2008 13:04

wiren kirjoitti:

En minä nyt menisi sanomaan että transistorivahvarit noin niinku ensimmäisenä (edullisena) vahvistimena olisivat ihan out.


Eivät, mutta tuolla budjetilla pitäisin sitä kyllä itse vähän typeränä.

jos ainoa käyttö on se että vedät vahvarista piuhan koneeseesi... niin siihen välttää sitten transistorivahvari ihan hyvin.


Toisaalta en nyt oikein ole sitä mieltä, että tuo välttämättä olisi järkevä lähestymistapa tähän ongelmaan.

#14 kirjoitettu 26.06.2008 13:09

petersadul kirjoitti:

Periaatteessa putkivahvistin värittää soundia enemmän kuin täysin transistorivahvistin. Periaatteessa trankku toistaa kitaran paljon hifimmin, mutta kitara on soitin jossa siitä on lähinnä haittaa.


Kyllä. Kitara on itsessään poskettoman "epäluonnollinen" soitin. Metallikäämit mimittaavat sähkökentän muutoksia kiinnitettynä puulankkuun.

Yksi pointti on sanottava. Jos soitetaan todella hiljaisilla volumeilla, niin putkesta ei niin paljoa hyötyä ole. Putkivahvistimet ns. aukeavat vasta suht kovalla volumella (vaikka olisi 5W peli).


Kyllä putkipelejä voi kerrostalovolilla soittaa siinä missä trankkujakin? Omien kokemusteni mukaan. Esim. tuolla mainostamallani AC30:sellä ainakin voi soittaa cleania aivan hyvin hiljaa.

Puhumattakaan monen rakastamasta pääteaste-säröstä, joka tulee kehiin kun pääteaste joutuu todella töihin.


Pääteastesäröjä ei toki saa käyttöön, mutta etusäröjen pitäisi toimia ihan hyvin. Aina ne trakkusäröt voittavat.

#15 kirjoitettu 26.06.2008 13:19

petersadul kirjoitti:

Tuo volumejuttu on ajanut itseni käyttämään livenä 15W Vox valvetronix styrkkaria. On muuten loistava mallinnus/putki hybridi. Kannattaa testata.


Onko esim. tässä line outtia? Niinkuin kaiutin mallinjnuksella? Voisi olla sopiva kompromissi Twightin tapauksessa, kun tuo mikitys voi olla vähän vaikeaa.

#16 kirjoitettu 26.06.2008 22:07

kaverini otti aiheesta keskustellessamme puheeksi myös sellaisen vaihtoehdon, että ostan erikseen uuden vahvistimen ja myös etuasteen/etuvahvistimen(?) jossa olisi sitten efektit ja pedaali. sen tyyppiselle olisi käyttöä ja etuna tulee myös se, että siitä voi valita kaikki efektit ja päätevahvistimesta pelkän volumen, jolloin putkivahvistimen heikkous matalilla voluumeilla jää pois

Twight muokkasi viestiä 22:07 26.06.2008
onko siinä sitten mitään järkeä, miinuksia, plussia? yksi miinus on mahdollinen hinnan nousu.

Twight muokkasi viestiä 22:11 26.06.2008
nämä ehdottamanne voxit menevät kyllä ehdottomasti testaukseen ellei tuo em. etuastehomma ota tulta alleen

Twight muokkasi viestiä 22:12 26.06.2008

#17 kirjoitettu 26.06.2008 23:07

Tuo etunen olisi loistava ratkaisu varsinkin noihin nauhoitushommiin. Itse kotona nauhoitellessani ajan kitaran mahdollisten rautaefujen läpi ja sen jälkeen etusen kautta äänikortille. Vahvistin/kaiutinmallinnokset hoituvat sitten plugareilla (joita löytyy kiitettävän laadukkaita myös ilmaiseksi). Monissa nykyaikaisissa kitarakäytöön tarkoitetuissa etusissa/multiefupurkeissa tosin tuppaa nuo mallinnokset olemaan jo ihan itsessään.

Jonkun hyvän multiefektin/etusen hankinnassa olisi se etu, että saat laajan soundivalikoiman käyttöösi niin tietokoneelle nauhoitettaessa kuin styrkkarilla soitellessasikin. Multiefektien yksittäisten efektien laatu tuppaa olemaan hieman heikompi verrattessa erillisiin pedaaleihin, mutta jos ei tarkalleen tiedä mitä pedaaleja haluaa niin kehottaisin kääntymään multiefektin puoleen.

Tuosta putki/trankku-sillisalaatista sanoisin seuraavaa: kokeile muutamaa erilaista vehjettä molemmista maailmoista ja valitse se mikä tuntuu sopivan sinun korvallesi sekä kukkarollesi parhaiten. Riippumatta siitä onko sisällä putkia, transistoreita tai mahdollisesti molempia.

#18 kirjoitettu 26.06.2008 23:45

Veneficus kirjoitti:
Vahvistin/kaiutinmallinnokset hoituvat sitten plugareilla (joita löytyy kiitettävän laadukkaita myös ilmaiseksi).

Ja tässä vaiheessa on pakko mainita LFX1310
( http://www.luxonix.com... )
jonka löysin äskettäin rawheadin postaamana Maukkaimmat ilmaiset VST-plugarit mielestänne?-ketjusta. Vähän aikaa kokeiltuani voin sanoa että loistava laite.

Multiefektien yksittäisten efektien laatu tuppaa olemaan hieman heikompi verrattessa erillisiin pedaaleihin, mutta jos ei tarkalleen tiedä mitä pedaaleja haluaa niin kehottaisin kääntymään multiefektin puoleen.

Kalliista saa kuitenkin maksaa paljon. Enkä halua maksaa paljon huonosta laadusta. Eli pitäisi saada selvän, mitä tarvitsen. Pääasiassa pari tyypillisintä enkä, eli särötys, reverb, delay, mahdollisesti myös flanger ja phaser.

» » » Ellei joku tiedä oikeasti hyvää multiefektilaitetta.

Hyvästä on valmis maksamaan enemmänkin.

Tuosta putki/trankku-sillisalaatista sanoisin seuraavaa: kokeile muutamaa erilaista vehjettä molemmista maailmoista ja valitse se mikä tuntuu sopivan sinun korvallesi sekä kukkarollesi parhaiten. Riippumatta siitä onko sisällä putkia, transistoreita tai mahdollisesti molempia.

Kyllä.. tämä lienee juurikin mitä tulen hyvin varustetussa musiikkiliikkeessä tekemään jahka se tulee ajankohtaiseksi.

Twight muokkasi viestiä 23:46 26.06.2008

Twight muokkasi viestiä 23:46 26.06.2008

#19 kirjoitettu 26.06.2008 23:48

Veneficus kirjoitti:

Tuosta putki/trankku-sillisalaatista sanoisin seuraavaa: kokeile muutamaa erilaista vehjettä molemmista maailmoista ja valitse se mikä tuntuu sopivan sinun korvallesi sekä kukkarollesi parhaiten. Riippumatta siitä onko sisällä putkia, transistoreita tai mahdollisesti molempia.


No joo.. Sen sitten kun enemmän soittaa niin tajuaa miten huonosti se soittoon vastaan se trankkupeli. Sitä helposti saundeja testatessa voi se trankku kuullostaa yllättävän siedettävältä. On jo NIIN moni kaveri tehnyt tuon saman ja mennyt omiensanojensa mukaan metsään.

#20 kirjoitettu 26.06.2008 23:56

Haava kirjoitti:
No joo.. Sen sitten kun enemmän soittaa niin tajuaa miten huonosti se soittoon vastaan se trankkupeli. Sitä helposti saundeja testatessa voi se trankku kuullostaa yllättävän siedettävältä-


Sepä se. Mutta mielestäni siirtymisen laitteesta seuraavaan pitäisikin tapahtua oman korvan sekä mieltymysten kehittymisen myötä sen sijaan että mennään sokeasti (tai ehkä tässä tapauksessa enemmänkin "kuurosti", heh) muiden ohjeiden mukaan. Aloitetaan siitä mikä kuulostaa sillä hetkellä parhaalta ja edetään aikanaan eteenpäin. Toki on tiettyjä sudenkuoppia joita kannattaa joka tapauksessa pyrkiä välttämään, mutta putki/trankku/mallintava-akseli nyt on niin täynnä biasoituja (heh, heh) mielipiteitä, myyttejä, urbaaneja legendoja sekä selkeää umpiluupäisyyttä ettei vasta-alkajan mielestäni kannata asiaa heti alkumetreillä liikoja murehtia. Trankkupelit kuitenkin ovat tietyllä tapaa simppelimpiä sekä anteeksi antavampia (siis ihan näin käytön ja ylläpidon puolesta) kuin putkilaitteet, mikä saattaa myös olla vasta-alkajan kirjoissa erittäin positiivista.

#21 kirjoitettu 27.06.2008 01:24

Haava kirjoitti:
petersadul kirjoitti:

Tuo volumejuttu on ajanut itseni käyttämään livenä 15W Vox valvetronix styrkkaria. On muuten loistava mallinnus/putki hybridi. Kannattaa testata.


Onko esim. tässä line outtia? Niinkuin kaiutin mallinjnuksella? Voisi olla sopiva kompromissi Twightin tapauksessa, kun tuo mikitys voi olla vähän vaikeaa.


Kyllä tuossa on kaiutinmallinnettu ulostulo. Toki tuo linkittämäsi versio on tuota uutta metallimiehille suunnattua versiota (josta ei kokemusta), mutta anyway kyllä kaiutin mallinnus löytyy vaikkakin samasta lähdöstä kuin kuuloke-ulostulo. Oman kokemuksen mukaan soundi on kyllä todella hyvä. Vaatii toki samanlaisen käsittelyn kuin kaikki muutkin kitaraäänitykset...eli snadit eq:t ja kompressoinnit, mutta silti helpommalla pääsee kuin mikittämällä ja soundi on hyvä jos tietää mitä/miten tekee...niinkuin aina

#22 kirjoitettu 27.06.2008 18:43

Veneficus kirjoitti:

Sepä se. Mutta mielestäni siirtymisen laitteesta seuraavaan pitäisikin tapahtua oman korvan sekä mieltymysten kehittymisen myötä sen sijaan että mennään sokeasti (tai ehkä tässä tapauksessa enemmänkin "kuurosti", heh) muiden ohjeiden mukaan.


Kyllä. Ehdottomasti. Suosittelen vain, että jos on budjettia, niin menee itse oman kuulon mukaan hakemaan sen putken suoraan himaan.

Trankkupelit kuitenkin ovat tietyllä tapaa simppelimpiä sekä anteeksi antavampia (siis ihan näin käytön ja ylläpidon puolesta) kuin putkilaitteet, mikä saattaa myös olla vasta-alkajan kirjoissa erittäin positiivista.


Hmm... No joo.. Vintage putki systeemit voi olla vähän hankalia joo. Modernimmat eivät niinkään.

#23 kirjoitettu 28.06.2008 17:49

Haava kirjoitti:
Hmm... No joo.. Vintage putki systeemit voi olla vähän hankalia joo. Modernimmat eivät niinkään.


Putket nyt ovat kuluvia osia missä tahansa vahvistimessa, niitä joutuu aikanaan joka tapauksessa vaihtamaan. Trankkupelit puolestaan eivät vaadi minkään sortin ronkkimista muuta kuin ihan oikeissa vikatilanteissa. Ja anteeksiantavempia trankut ovat varsinkin puutteellisella kuormalla ajamisen suhteen.

En todellakaan sano että nuo nyt olisivat omasta mielestäni mitenkään "ongelmia" mutta ymmärrän myös hyvin jos joku aloittelija haluaa styrkkarin joka toimii ilman huoltoa ja josta ääntä lähtee heti kun vehkeen iskee tulille ilman mitään esilämmittelyitä.