|
Haava
Herra Logiikka
343 viestiä
Ylläpitäjä
|
#1 kirjoitettu
09.02.2009 12:13
quafka kirjoitti:
Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan yksinkertaisin selitys on todennäköisempi, kuin vähemmän yksinkertainen selitys.
Vähän huonosti muotoilta. Yksinkertaisin teoria josta on näyttöä on korrektimpi termi.
Eli siis vaikkapa astrologia esimerkkinä, että kun planeettojen radat voi havaibtojen perusteella selittää saatanan monimutkaisilla radoilla joissa maapallo on kekellä tai hyvin yksinkertaisella mallilla jossa aurinko on keskellä, niin valitaan vain se yksinkertaisempi.
Sen sijaan yksinkertaisin selitys, että jumala päättää miten tähdet näkyvät ei ole hyväksyttävä, koska siitä ei ole näyttöä. Ei vaikka se on kuinka simppelimpi kuin se newtonin fysiikka. Jos jumalasta olisi näyttöä olisi tilanne toki taas toinen.
("Johtuuko sota x ihmisen väkivaltaisesta luonteesta vai moninaisista historiallisista, sosiaalisista, inhimillisistä ja poliittisista tekijöistä.")
Esimerkkisi on huono, sillä eivätkö moninaiset väkivaltaiset sosiaaliset, inhimilliset ja poliittiset tekijät johdu ihmisen väkivaltaisesta luonteesta?
No joo.. Kunhan provosin tahallani, koska esimerkkisi oli tyyppilliseen humanistiseen tapaan niin monisyinen.
Anyway.. Aivan uusi idea käyttä occamia humanistisissa tieteissä. Aina olen pitänyt sitä luonnontieteellisenä metodina. No joo.. Uusi ajatus minulle vain. Varmaan sitä on käytettykin?
Tuntuu, että mitä kompleksisempi kysymys, sitä huonommin yksinkertaisuusperiaate toimii.
Tuntuu pikemminkin, että mitä humanistisempi kysymys, niin sitä huonommin se toimii?
Miksi edes pitäisi hyväksyä occamin partaveistä ajattelun yleisohjeeksi, jos voimme keksiä äärettömän määrän tapauksia, joissa yksinkertaisempi selitysvaihtoehto ei ole oikeampi?
Sano yksi luonnontieteistä?
Eli, onko occamin partaveitsellä oikeastaan mitään virkaa?
Luonnontieteissä? On. Ihan käytännössä tntuu toimineen.
Ja mistä tiedämme, että se on sopiva ohje juuri kysymykseen x vastaamiseen?
Emme mistään. Filosofisena argumentaationa sen puollutsus (luonnontieteissä) on aina ollut se, että se on toiminut. Se on argumenttina toisaalta älyttömän hyvä ja toistaalta älyttömän huono. Ihan näkökulmasta riippuen. Occamin hienous on kuitenkin se, että jos se monimutkaisempi teoria saa tukea, niin occam väistyy heti siitä kysymyksestä ja jää "näytön"-jalkoihin. Eli vain kun meillä on kaksi yhtäpaljon näyttöä omaavaa teoriaa, niin occam auttaa vain silloin. Jos monimutkaisesta on enemmän näyttöä, niin silloin valitaan se. Siksi minusta myös tuo ylläoleva esimerkkisi sotien syistä on huono, koska näyttöä muidenkin tekijöiden kuin väkivaltaisen luonteen syystä on olemassa.
|
|
Haava
Herra Logiikka
343 viestiä
Ylläpitäjä
|
#2 kirjoitettu
09.02.2009 13:14
quafka kirjoitti:
Ehkä homma menee juuri noin, että humanisteille partaveitsellä ei ole niinkään käyttöä.
Itse en ole sulkenut tätä ajatusta vielä pois nyt kun innostit. Kuitenkin tuon paradigman käytössä kovasti unhoitit tuon tärkeän seikan, että ne havainnot/faktat kuitenkin ovat aina ratkaisevasssa asemassa ja occam kutsutaan apuun vain niiden ollessa vaillinaiset ratkaisemaan ongelma.
Humanistiset alat kun monesti ovat tosiaan kiinnostuneet yksittäistapausten perinpohjaisesta selittämisestä ja ymmärtämisestä (eli laadullisista kysymyksistä), kun taas kovat tieteet haluavat sanoa jotain yleistä.
Yksittäistapauksen periunpohjaisessa selvittämisessä occam voi yhtälailla on hyödyllinen. Vaikkapa historiasta yksittäinen teon motiivia miettiessä JOS faktat puollustavat kahta motiivia yhtälailla ja toinen on monimutkainehn ja omituinen kuin synti ja toinen selkeä ja yleinen, niin kyllä se occam silloin helposti vaikuttaa?
Voisiko occamin partaveistä kritisoida ajatuksella, että yksinkertaisuuden viehätys on ihmisen pääkopassa?
Voi toki. Eriasia onko kritiikki validia. Luonnontieteissä se kuitenkin on osoittanut voimansa.
Kuvitellaan että meillä on suljettu laatikko, jonka ulkopinnalla on lamppu ja nappi. Kun nappia painaa, lamppu syttyy. Tuntuu todennäköisemmältä, että laatikon sisällä on vain paristo ja yksinkertainen johdotus - sen sijaan, että siellä on esim. toinen lamppu ja valoa tunnistava katkaisija. Mutta mutu-tuntuma ei tee tätä selitystä todeksi tieteenkään.
Onko yksinkertaisempi selitys edes todennäköisempi?
Sitähän saa rauhassa kukin arvioida.
Eli onko evidenssiä, että yksinkertaisempi selitys on ihan aikuisten oikaeasti todennäköisempi ihmisestä riippumatta?
Ei ole. Jos olisi evidenssiä, niin occamia ei tarvittaisi.
Voiko näin edes sanoa? "Yksinkertainen" ja "monimutkainen" ovat kuitenkin hyvin ihmisen ajatteluutapaan sidottuja juttuja.
Voi niin sanoa, mutta ovat ne hyvin subjektiivisia käsitteitä. Etenkin jos viedään accamia luonnontieteisiin.
|
|
JM
13 viestiä
|
#3 kirjoitettu
19.02.2009 01:05
Joo, käyttäisin sitä niin, että mitä enemmän oletettuja asioita teoria sisältää suhteessa todistettuihin tosiasioihin, niin sitä huonompi teoria.
Se ei toki välttämättä päde, mutta aika usein pätee.
Tuossa on vähän se ongelma, kun ne todistetut tosiasiat voivat paljastuakkin valheeksi, voi esim. käydä ilmi, että ufoja ja avaruusolentoja on olemassa ja paikalla ja tykkäävät bissestä ja velipoika ei varastele tai jtoain muuta, mikä on tähän asti oletettu olevan päinvastoin.
|
|
Haava
Herra Logiikka
343 viestiä
Ylläpitäjä
|
#4 kirjoitettu
19.02.2009 12:26
JM kirjoitti:
Tuossa on vähän se ongelma, kun ne todistetut tosiasiat voivat paljastuakkin valheeksi, voi esim. käydä ilmi, että ufoja ja avaruusolentoja on olemassa ja paikalla ja tykkäävät bissestä ja velipoika ei varastele tai jtoain muuta, mikä on tähän asti oletettu olevan päinvastoin.
Kaikessa tieteessä on se ongelma että uudet mittaustulokset voivat kumota vanhoista vedetyt johtopäätökset. Toki aina sille vaihtoehtona on vaipua metafyysiseen uneen ja sulkea silmänsä todellisuudelta.
|
Ladataan
