Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.06.2010 16:40

Kyllä väittäisin, että suurimmassa osassa bassovoittoisemmastakin musiikista on tapana leikata infraäänet pois viemästä tilaa muilta ääniltä. Tietty jos äänentoisto venyy tarpeeksi matalalle, niin voihan niitä infraääniä jonkin verran tuntea, mutta minusta tuo on aika turhaa, jollei sitten tee musiikkia esim. leffateatterissa toistettavaksi (leikitäänkö niissäkään hirveästi infraäänillä?)

Ääneen voi tosiaan saada lisää headroomia laittamalla loivan ylipäästösuotimen jonnekin 10Hz lukemille (offsetit poistuu mukavasti).

#3 kirjoitettu 19.06.2010 16:51

Kyllähän ne kannattaa poikkeuksetta leikata veke, mikäli tarkoitus ei ole käyttää niitä ns. efektinomaisesti. Ite leikkaan kaiken alle 30hz pois ja joskus ylempääkin, riippuen vähän tyylilajista.

#4 kirjoitettu 19.06.2010 16:52

MKDELTA kirjoitti:
Tehdäänkö ns. bassokkaan musiikin puolella myös sitä, että infraäänitaajuksi lähentyvät bassotaajuuden heitetään veke?


Kyllä. Taajuudet joita yksikään kaiutin ei oikeasti toista ovat yksinkertaisesti turhia ja vievät aivan suhteettomasti kaistaa jotta mitenkään vaikuttasivat siihen äänenpaineeseen jonka isoimmatkaan subbarit kykenevät tuottamaan. Ylipäänsä maksimaalinen "bassofiilis" perustuu enemmän siihen bassotaajuuden kovaan resonanssiin, eikä niinkään niihin miltei infraääniin.

Aika harva äänentoistojärjestlmä varmaan edes toistaa niitä ultralhaisia taajuuksia,


Kyllä. Aina se raja tulee jossain vastaan. Taajudet jotka vaikuttavat sointiin 0,01% kuuntelijoista jäävät siis KOKONAAN kuulematta 99,9% kuulijoista. Muutenkin infraäänien pitää olla todella kovassa suhteessa muuhun miksaukseen, että ne oikeasti vaikuttaisivat. Nyrkkisääntö menee, että mitä matalampi taajuus, niin sitä kovammalla sen on olatava biisissä, että se vaikuttaisi kuulijaan mitenkään. Aina kun noissa bassoäänissä puolittaa taajuuden, nin pitäisi melkein tuplata vola, että vaikutus olisi järjellinen.

mutta toisaalta se leikkely vaikuttaa jotenkin epäintuitiiviselta


Joo. Ymmärrän. Kun tajuaa miten ääni ylipänsä toimii, psykoakustiikka vaikuttaa ja miten kaiuttimet toivat niin se ei tunnukkaan yhtään hullulta enää.

#5 kirjoitettu 19.06.2010 16:58

pyörätuoli kirjoitti:

Ne potkivat bassot löytyy hiukka ylempää. Tarpeeksi kovaa soitettaessa ne aivan matalimmat bassot tuntuu, muttei periaatteessa kuulu.


Juuri tätä vähän yritin sanoa, mutta en osannut. Se matalin basso ei ole se mitä ihmeset kuvittelevat "bassoisimmaksi". Matalt bassot ovat aivan oma efektinsä joka "tuntuu", ja niidne ongelma on musiikissa se, että ne vaativat suhteettomastikaistaa, ison volumen muutenkin ja sellaiset laitteet jota suunnilleen kenelläkään ei ole.

#6 kirjoitettu 19.06.2010 17:01

Kiitsat tästä kaikille.

#7 kirjoitettu 20.06.2010 05:06

Osasta ihmisiä nuo kaikkein matalimmat on jopa epämiellyttäviä ja olikohan niin etät 8hziä vaikuttais sydämmen rytmiä sotkevasti näin muistan kuuleeni. ja ainakin näillä korvilla ja sormillakin (värähtelyn analisoimiseksi jotta korvien merkitys vähenee...) näillä kajareilla on melkoinen lasku 130hzistä 65hziin (alin luvattu näille on 65hz) ja nämä ei ole edes noita matalimpia no mitä kajarielle sanotaan taitaa olla äänenpainetta kun mittaan laskua jotain 10db (jos oikein käyrää katselin mutta laskua kumminkin) ja kun katselin normaalia kuulonherkkyyskäyrää (olikohan tuo yli sadan ihmisen keskiarvo) senkin puolesta laskua on aika hyvin (tarkkaan tuosta vaikea arvioida ja keskiarvosta kuitenkin puhutaan) ja sitten kun lasketaan vielä alemmaksi vielä lisää. mutta tuo normaali kuulon herkkyys käyrä täällä esimerkiksi (wikipedian kaavio on minusta sekavampi ja vaikeampi tulkita):
http://www.webervst.co...
ps. asian viresät olikos subbarin ongelma miksauksessa se että bassot tulee liian hiljaiseksi miksattua niillä ? (syystä että
bassot kuuluu jo aika hiljaisena niiden kanssa suhteessa kovempaa joten normaali kajareilla jäävät vaimeaksi) vai mikä se syy on tuo järkeilty mutta menikö metsään.

#8 kirjoitettu 20.06.2010 05:08 Muok:20.06.2010 05:11

osaa softasyna raidoista voisin jopa korkealta leikata no ainakin eräät softasynat kuulosti paremmalta johonkin kun garagebandissä Applen lowpass palikkaa käytin. joihinkin juttuihin siis soveltui tosin tässä ei ole samaa sääntöä kuin tuossa toisessa. eli tosi tapauskohtaista. ja vieläpä oletus säädöin... kokeilin garagebandia enään en tarvitse sitä kun Logicia opettelen...

#9 kirjoitettu 20.06.2010 12:16

JPQ kirjoitti:
ps. asian viresät olikos subbarin ongelma miksauksessa se että bassot tulee liian hiljaiseksi miksattua niillä ? (syystä että
bassot kuuluu jo aika hiljaisena niiden kanssa suhteessa kovempaa joten normaali kajareilla jäävät vaimeaksi) vai mikä se syy on tuo järkeilty mutta menikö metsään.


Subbarin tarkoitus on laajentaa kuultavaa taajuusaluetta alaspäin.

#10 kirjoitettu 20.06.2010 14:32

Joo tuohon subbari komenttiin mutta mikä se ongelma oli? eli miten se ilmenee.

#11 kirjoitettu 20.06.2010 16:40

tepposal kirjoitti:
JPQ kirjoitti:
ps. asian viresät olikos subbarin ongelma miksauksessa se että bassot tulee liian hiljaiseksi miksattua niillä ? (syystä että
bassot kuuluu jo aika hiljaisena niiden kanssa suhteessa kovempaa joten normaali kajareilla jäävät vaimeaksi) vai mikä se syy on tuo järkeilty mutta menikö metsään.


Subbarin tarkoitus on laajentaa kuultavaa taajuusaluetta alaspäin.


Joo, näinhän se on. Sen takia subbaria käytettäessä tai esim. kuullokkeilla miksatessa bassot jää lopullisessa versiossa hiljaisiksi kun edellämainitut niitä korostaa. Usein miksatessa halutaan mahdollisimman tasainen taajuusvaste ja sen takia käytetään tarkkailukaiuttimia joissa on mahdollisimman hyvä erottelu eri taajuuksien välillä ja neutraali ääni. Usein vaan on niin ettei ne pöytäkaiuttimet riitää paljoakaan 40 hertziä alemmas ennenkuin niistä loppuu teho bassoista, tässä kohtaa subbari tulee avuksi. Oikein säädettynä se tukee alapään kuulokuvaa miksatessa ja antaa objektiivisen kuvan mitä bassoista kuuluu, jotta ei sitten tulevaisuudessa tule mitään yllätyksiä kun biisiä soitetaan paremmin bassoa toistavissa kamoissa. Subbari on kuunnellessa ja miksatessa on ihan eri asia. Kuunnellessa väännetään bassoja kovemmalle (tai ainakin jotkut vääntää) että bassot potkisi paremmin, miksatessa halutaan tehdä alunperinkin sellainen miksaus että alataajuudet potkii kuin sata narttua säkissä, ei se kaiuttimen kovemmalle vääntäminen vaikuta mitenkään miksaukseen.

#12 kirjoitettu 20.06.2010 20:13

quafka kirjoitti:
Onko siihen jotain insinöörivastausta, että miksi bassoalueella pelaavien juttujen miksaaminen on niin vaikeaa?


On. Bassojen toistaminen on hyvin vaikeaa. Etenkin kun ihmiset eivät tykkää valtavista kaiuttimista. Jos kaikki ihmiste kuuntelisivat musiikki ideaalisilla kauttimilla täydellisessä akustisesssa tilassa, niin bassojen miksaminen olisi ihan helppoa. Koska kuitenkin juuri ne bassotaajuudet ovat sekä akustiikan, että että etenkin kaiuttimien vaikein kohta niin se tekee niiden miksaamisesta niin vaikeaa. Täydellistä kautinta ei ole ja parhaiten tämä kuuluu juurikin bassoissa.

#13 kirjoitettu 20.06.2010 20:16

Olysseus kirjoitti:

Usein vaan on niin ettei ne pöytäkaiuttimet riitää paljoakaan 40 hertziä alemmas ennenkuin niistä loppuu teho bassoista, tässä kohtaa subbari tulee avuksi. Oikein säädettynä se tukee alapään kuulokuvaa miksatessa ja antaa objektiivisen kuvan mitä bassoista kuuluu,


Höpö höpö..

a) Oikein säädettyjä subbareita (tuon sinun määritelmäsi mukaan) ei ole edes olemassa
b) Ei ole oikein säädettyjä tiloja niille oikein säädetyille subbareille
c) Vaikka olisikin, niin mitä hyötyä on siitä, että sillä miksaajalla on "oikein" säädetty subbari, kun koko loppumaailmalla ne bassot soivat atsan jokaisella ihmisellä aivan eritavalla. Myös niillä, jotka ovat ostaneet sen genelecin subbarin ja säätäneet sitä kuukauden.

#14 kirjoitettu 20.06.2010 21:26

Haava kirjoitti:
Täydellistä kautinta ei ole ja parhaiten tämä kuuluu juurikin bassoissa.


Toisaalta olet oikeassa, toisaalta aivan väärässä. Jokainen kaiutin on täydellisen täydellinen toimiessaan omalla tavallaan värittäen toistettavaa signaalia. Tietty yksilö ei voi antaa kuin sen määrän tiettyä laatuyksikköä mihin se on suunniteltu, täten se toimii täydellisen oikein kunhan se toimii kuten se on suunniteltu toimimaan.

Itse aiheeseen sanoisin:
Hyvin vaikea kysymys. Tässä on kaksi koulukuntaa joista toiset vannovat matalien taajuuksien säilyttämiseen ja toiset leikkaamiseen. Se miten loppuvaiheessa valmis bassoraita toimii riippuu siitä, millä sitä kuunnellaan - joten paras ase hyvän ja tarkan bassoraidan tekemiseen on monitorointi tarpeeksi isoilla(matalalle menevillä) ja tehokkailla(tuntu kuulon lisäksi) skobeilla. Normi genelecit eivät toista alabassoja, tähän tarvitaan valituksia ja todellisuus siitä, millä taajuudellaan helisyttää naapurin astioita kaapissa. Bassotoistoon tarvitaan kaappikokoa ja elementtikokoa, jos jompikumpi mättää ei päästä alas - korostan vielä kaappikokoa. Sen jotenkin tuntee kun bassot on kohillaan, en ollenkaan vihjaa nyt - että omissa biiseissäni olisi mitenkään järkevä bassopolitiikka..

Itse leikkaan 20-40hz alta pois nykyään, koskakin useimmilla ihmisillä ei ole kaappeja jotka sinne asti pääsisivät - sekä se lisää potkua ylempiin bassoääniin, tällöin on helpompi kompressoida kokonaisuutta. Toisaalta olen myös havainnut ihmeekseni semmoisen asian, että jos jätän alapään leikkauksen tekemättä masteriin ja kaikki asetukset ovat kompurassa samat niin lopputulos on usein kovempi leikkaamattomassa - tätä eroa ei mikään mp3 pakkaus kykene pilaamaan. Mystistä, mutta todellisuudessa kun kuuntelee basaria leikkaamattomana ja leikattuna - niin alimmat äänet leikattuna se vaan potkasee siellä alataajuuksilla sen leikkurin jälkeen paremmin.

Eli sanoisin tällein kokoonsanoen, että olen aikasta sekaisin enkä muista mistä puhun - mutta tärkeä asia on varmasti ollut..-..

#15 kirjoitettu 20.06.2010 22:08 Muok:20.06.2010 22:11

Epoche kirjoitti:
Toisaalta olen myös havainnut ihmeekseni semmoisen asian, että jos jätän alapään leikkauksen tekemättä masteriin ja kaikki asetukset ovat kompurassa samat niin lopputulos on usein kovempi leikkaamattomassa - tätä eroa ei mikään mp3 pakkaus kykene pilaamaan. Mystistä, mutta todellisuudessa kun kuuntelee basaria leikkaamattomana ja leikattuna - niin alimmat äänet leikattuna se vaan potkasee siellä alataajuuksilla sen leikkurin jälkeen paremmin.

ei toi oo ollenkaan mystistä jos sulla on se kompressori siellä perässä. jos nyt oletetaan et ymmärsin ton semisekavan selityksen oikein.

#16 kirjoitettu 20.06.2010 22:34

veezay kirjoitti:
Epoche kirjoitti:
Toisaalta olen myös havainnut ihmeekseni semmoisen asian, että jos jätän alapään leikkauksen tekemättä masteriin ja kaikki asetukset ovat kompurassa samat niin lopputulos on usein kovempi leikkaamattomassa - tätä eroa ei mikään mp3 pakkaus kykene pilaamaan. Mystistä, mutta todellisuudessa kun kuuntelee basaria leikkaamattomana ja leikattuna - niin alimmat äänet leikattuna se vaan potkasee siellä alataajuuksilla sen leikkurin jälkeen paremmin.

ei toi oo ollenkaan mystistä jos sulla on se kompressori siellä perässä. jos nyt oletetaan et ymmärsin ton semisekavan selityksen oikein.


Nyt mä näkisin et ollaan asian ytimessä, perässä täytyy olla jonkinlainen propelli. Mut siis kun kompura millä lytätään rajusti masteria niin miten se muka pystyy kovempaan a-rms tasoon ilman alapään leikkausta kuin sen kanssa?

#17 kirjoitettu 20.06.2010 23:09 Muok:20.06.2010 23:10

Epoche kirjoitti:
Nyt mä näkisin et ollaan asian ytimessä, perässä täytyy olla jonkinlainen propelli. Mut siis kun kompura millä lytätään rajusti masteria niin miten se muka pystyy kovempaan a-rms tasoon ilman alapään leikkausta kuin sen kanssa?

jos soundissa on vaikka jonkinlainen hitaasti muuttuva matala komponentti joka tasaa signaalia juuri sopivasti niin, että varsinainen jännite-ero tietyssä ajassa on kaikkein pienin, esimerkkinä pwm-kanttiaalto.

#18 kirjoitettu 20.06.2010 23:23

veezay kirjoitti:
Epoche kirjoitti:
Nyt mä näkisin et ollaan asian ytimessä, perässä täytyy olla jonkinlainen propelli. Mut siis kun kompura millä lytätään rajusti masteria niin miten se muka pystyy kovempaan a-rms tasoon ilman alapään leikkausta kuin sen kanssa?

jos soundissa on vaikka jonkinlainen hitaasti muuttuva matala komponentti joka tasaa signaalia juuri sopivasti niin, että varsinainen jännite-ero tietyssä ajassa on kaikkein pienin, esimerkkinä pwm-kanttiaalto.


Okei, mut toi ei oo kovin luultava todellisuus - paitsi ehkä köyhän miehen prodigycoveris..Osaatko kertoa sitä selitystä selkokielellä silti, miten kuvaamani yleinen tapaus on mahdollinen.
Eli miten voi alataajuuksien leikkaamaton raita soida "masterointi" vaiheen jälkeen selkeästi kovempaa kuin leikattu vastaava. Tarkoitan soimisella sekä mittarin näyttämää että korvin kuultavaa..

Ja kyselen koska ihmettelen asiaa ja tahtoisin tietää jos jollain ois selitys..

#19 kirjoitettu 20.06.2010 23:26

Haava kirjoitti:
Olysseus kirjoitti:

Usein vaan on niin ettei ne pöytäkaiuttimet riitää paljoakaan 40 hertziä alemmas ennenkuin niistä loppuu teho bassoista, tässä kohtaa subbari tulee avuksi. Oikein säädettynä se tukee alapään kuulokuvaa miksatessa ja antaa objektiivisen kuvan mitä bassoista kuuluu,


Höpö höpö..

a) Oikein säädettyjä subbareita (tuon sinun määritelmäsi mukaan) ei ole edes olemassa
b) Ei ole oikein säädettyjä tiloja niille oikein säädetyille subbareille
c) Vaikka olisikin, niin mitä hyötyä on siitä, että sillä miksaajalla on "oikein" säädetty subbari, kun koko loppumaailmalla ne bassot soivat atsan jokaisella ihmisellä aivan eritavalla. Myös niillä, jotka ovat ostaneet sen genelecin subbarin ja säätäneet sitä kuukauden.


No joo...

a) Oikein säädetyillä tarkoitan lähinnä sitä, että ne on säädetty mahdollisimman objektiivisiksi. Ei niitä ikänä saakaan täysin "oikein", miten sen sitten ymmärtääkin. Eihän sitä ole kitaraakaan joka koko soinniltaan olisi täysin tasavireessä, mutta kyllä niitä silti yritetään virittää "oikein".
b) Eiköhän tässäkin tapauksessa silti monet yritä järjestää tilan missä se subbari soi mahdollisimman neutraalisti.
c) Uskon kuitenkin että mahdollsimman hyvin säädetty subbari helpottaa pääsemään parhaaseen kompromissiin eri tilojen välillä missä sitä musiikkia sitten kuunnellaankin. Kyllähän se hyvin säädetty hyvä subbari auttaa kulemaan ne ala-äänet jotka saattavat jäädä miksin alakertaan jos niitä ei halua sieltä pois leikata. On se varmasti ikävä hetki kuulla jossain soitettavaan biisiään mistä löytyy bassoääniä joista ei ollut edes tietoinen miksatessaan ilman/huonosti säädetyllä subbarilla.

Voipi olla että tuo "oikein" sana oli vähän epäselvä tässä yhteydessä.

#20 kirjoitettu 20.06.2010 23:58 Muok:21.06.2010 00:06

Epoche kirjoitti:
Osaatko kertoa sitä selitystä selkokielellä silti, miten kuvaamani yleinen tapaus on mahdollinen.
Eli miten voi alataajuuksien leikkaamaton raita soida "masterointi" vaiheen jälkeen selkeästi kovempaa kuin leikattu vastaava. Tarkoitan soimisella sekä mittarin näyttämää että korvin kuultavaa..

en näin vähällä informaatiolla. siihen voi vaikuttaa niin moni asia.

#21 kirjoitettu 21.06.2010 07:40

Olysseus kirjoitti:

Uskon kuitenkin että mahdollsimman hyvin säädetty subbari helpottaa pääsemään parhaaseen kompromissiin eri tilojen välillä missä sitä musiikkia sitten kuunnellaankin.


Ilman muuta auttaa ja siihen toki tuleekin pyrkiä. Bassoissa silti kaikkein eniten pitää muistaa ja ottaa huomioon, että ne juuri vaihtelevat aivan älyttömästi eri tilojen ja kaiuttimien välillä ja se mahdollisimman hyvin säädetty omakin setti on aina yllättävän paljonkin pielessä teoreettisesta optimista. Sitten toisekseen ongelma on myös se, että useimmat kaiuttimet eivät pyöri bassoissa siellä teoreettisen optimin ympärillä, vaan ovat pahasti biasoituneet tiettyyn suuntaan siitä. Sekin on hyvä ottaa huomioon.

Summa sumarum olen silti samaa meieltä siitä, että mahdollisimman tasaiseen sointiin kannattaa pyrkiä monitoroinnissa, mutta vaan tietää, että se ei kuitenkaan koskaan vastaa loppukuuntelijan kokemusta.

#22 kirjoitettu 21.06.2010 07:46

Epoche kirjoitti:

Mut siis kun kompura millä lytätään rajusti masteria niin miten se muka pystyy kovempaan a-rms tasoon ilman alapään leikkausta kuin sen kanssa?


A = awerage? Oletan niin... Siis eihän rms taso kerro yhtään mitään muuta siitä signaalista kuin sen kuinka paljon aikaa se aalto on viettänyt etäällä siitä aallon keskiviivasta. Ei sitä kiinnosta se onko se aalto bassoa vai diskanttia.

Ihan helposti peraatteessa kompurasta riippuen voi olla kovempi RMS tasoltaan, JOS ei oteta huomioon sitä, että se mahdollinen kautin sitten jättää ne alimmat bassot toitsmatta jolloin todellinen äänenvoimakkuus on kuitenkin pienempi siinä missä on sub-ääniä.

#23 kirjoitettu 21.06.2010 07:54

Epoche kirjoitti:

Toisaalta olet oikeassa, toisaalta aivan väärässä. Jokainen kaiutin on täydellisen täydellinen toimiessaan omalla tavallaan värittäen toistettavaa signaalia. Tietty yksilö ei voi antaa kuin sen määrän tiettyä laatuyksikköä mihin se on suunniteltu, täten se toimii täydellisen oikein kunhan se toimii kuten se on suunniteltu toimimaan.


Sä kuullostat ihan "ossi":lta. Mutta joo. Vaikka kautin kuinka suunniteltaisiin täydelliseksi monitoriksi vaikka kuinka äärettömällä budjetilla, niin ei se ikinä pääse siihen täydellisen monitor kaiuttimen ideaaliin vaikka sitä kuinka yritettäisiin suunnitella siihen. Ei edes lähelle.

#24 kirjoitettu 22.06.2010 01:43

Lisäksi ihmiset eroaa kuulokyvyltään. ja melkein kaikki ihmiset korviltaa eripariakin enempi tai vähempi.

#25 kirjoitettu 16.07.2010 08:11

Standu kirjoitti:

Joo sama vika. Oli kyseessä sit kickki tai snare, mut ku lisää pelkän EQ:n miksaus vaiheessa, tekemättä yhtään mitään muuta, joka leikkaa taajuudet alle esim. 30Hz pois (millä ei oo mitää tekemistä ainakaa snaren kanssa), ni on sit kick tai snare ihan sama, molemmissa nousee noin 1-2dB verran volume taso jos katotaan aaltomuotoo ja miksaus softan mittareita, mut korvin kuunneltaessa mikään ei muutu.


Peak volume vai RMS? Se on tietty ihan normaalia, että peak volume nousee tuollaisest, mutta se nyt ei muutenkaan kerro mitään varsinaisesta äänenvoimakuudesta.


Ja esim snare jonka "kovin napsahdus" on noin 150-200 Hz:ssä, ni siinäki volume (mittareita tai aaltomuotoo katottaessa) vaan nousee mitä lähemmäs sitä 150Hz sen hi-pass filterin kans lähestyy, mut sit siitä eteepäi ku alkaa oleellisii taajuuksii sen snaren kannalta hiljentymää (eli se 150Hz) ni sit vasta mittarit alkaa laskemaan. Kickistä joka potkasee n. 70Hz paikkeilla, leikkasin pois kaiken alle 40Hz tekemättä mitään muuta, en siis korottanu mitää taajuutta, vaan ja ainoastaan hiljesin/leikkasin alimpii taajuuksii, ni eikös se noussu melkee 2dB softan mittareissa se volume, vaikkaki korvissa se kuulosti vaa hiljentyneen ku se kickin jälki humahdus hiljeni sen leikkauksen myötä. Eli en nyt kykene ymmärtämään, et miten volume taso mittareissa ja aaltomuotoo kattoessa voi nousta niin roimasti ja korvilla kuunneltaeesa kuitenki laskee, pelkästää leikkaamalla ala taajuuksia pois, koskematta mihinkään kompuraa tai muuhun? Ihmeellistä.
Tokihan jos jotain taajuutta leikkaa, ni viereiset taajuudet hieman korostuu (näin oon kuullu), mut jos snare jossa ei oo mitää töhnää 20Hz paikkeilla vaa voimistuu, ku laittaa hi-pass filtterin sinne 20Hz ni joku siin ei mun mielestä toimi. Ja vielä selvennän, että mitään muuta ei ole tehty kun leikkattu alapäätä, ei kompuroita, ei mitään vain EQ.

#26 kirjoitettu 16.07.2010 08:13 Muok:16.07.2010 08:21

Standu kirjoitti:

Joo sama vika. Oli kyseessä sit kickki tai snare, mut ku lisää pelkän EQ:n miksaus vaiheessa, tekemättä yhtään mitään muuta, joka leikkaa taajuudet alle esim. 30Hz pois (millä ei oo mitää tekemistä ainakaa snaren kanssa), ni on sit kick tai snare ihan sama, molemmissa nousee noin 1-2dB verran volume taso jos katotaan aaltomuotoo ja miksaus softan mittareita, mut korvin kuunneltaessa mikään ei muutu.


Peak volume vai RMS? Se on tietty ihan normaalia, että peak volume nousee tuollaisest, mutta se nyt ei muutenkaan kerro mitään varsinaisesta äänenvoimakuudesta.

Tokihan jos jotain taajuutta leikkaa, ni viereiset taajuudet hieman korostuu (näin oon kuullu),


Eivät korostu noilla basic filttereillä. Hienommat "efekti" tai syntikka filtterit sitten toki erikseen.

#27 kirjoitettu 16.07.2010 15:49

Standu kirjoitti:
Joo sama vika. Oli kyseessä sit kickki tai snare, mut ku lisää pelkän EQ:n miksaus vaiheessa, tekemättä yhtään mitään muuta, joka leikkaa taajuudet alle esim. 30Hz pois (millä ei oo mitää tekemistä ainakaa snaren kanssa), ni on sit kick tai snare ihan sama, molemmissa nousee noin 1-2dB verran volume taso jos katotaan aaltomuotoo ja miksaus softan mittareita, mut korvin kuunneltaessa mikään ei muutu.

voi olla että se matala matsku jonka leikkaat pois on just sopivassa vaiheessa niin että se rajottaa näennäisesti sitä signaalia, ja kun leikkaat sen pois, niin luonnollisesti käy noin. tollasissa monimutkaisissa soundeissa on kuitenkin aina eri taajuuksien vaiheet ihan täysin sekasin. lisäksi eq voi sotkea itsekin vaiheita jolloin noin käy vielä herkemmin.

#28 kirjoitettu 16.07.2010 15:58

veezay kirjoitti:

voi olla että se matala matsku jonka leikkaat pois on just sopivassa vaiheessa niin että se rajottaa näennäisesti sitä signaalia, ja kun leikkaat sen pois, niin luonnollisesti käy noin. tollasissa monimutkaisissa soundeissa on kuitenkin aina eri taajuuksien vaiheet ihan täysin sekasin. lisäksi eq voi sotkea itsekin vaiheita jolloin noin käy vielä herkemmin.


En edes puhuisi vaiheiden sekottumisesta. Vaikka filtteri olisi vaiheita sekoittamaton, niin silti se joidenkin kompensoimien aaltojen katoaminen voi sekoittaa peak volumen. Varsinaiseen äänevoimakuuteen se ei kuitenkaan vaikuta.

#29 kirjoitettu 16.07.2010 17:00

quafka kirjoitti:

Hmm, en oikein ymmärtänyt. Miten siis tästä kirjoittamastasi seuraa se, että on vaikea saada bassotaajuudella pelaavia soittimia istumaan muuhun musiikkiin?


Jos ne bassot kuullostavat erilaisilta (mitä matalampiin bassoihin mennään, niin sitä enemmän) kuullostavat erilaisilta eri monitorointi syteemeissä, jokaisen kuulijan kodissa ja joka klubilla niin kyllähän se tuo haasteita sen balanssin luomiseen? Jos saa ne toimimaan yhdellä laitteistolla, niin ne voivat tosella puuttua täydellisesti tai olla niin ylikorostuneita, että puurouttavan kaiken muun. Mitä alemmas mennään, niin sitä pahempi tämä ongelma kokoajan on.

Monitorini eivät ole riittävän hyvät toistamaan bassoja?


Ongelma hyvin matlissa bassoissa on se että kenenkään monitorit eivät ole. Mitä matalammalta niin aina sitä pahempi.

#30 kirjoitettu 16.07.2010 17:23

quafka kirjoitti:

Tarkoitin alkuperäisellä kysymykselläni, että bassoja keskimäärin vaikeampi saada istumaan miksaukseen ylipäänsä, kuin muiden taajuuksien juttuja. Eli niitä on suhteellisen vaikea saada toimimaan edes yhdellä laitteistolla.


Ahh.. joo.. Jos sinulla olisi optimaalinen kautin, niin väittäisin että ongelmaa ei olisi. Bassotajuudet ovat juuri niitä joissa sekä kauttimen kulku alkaa olla epäoptimaalista ja vahvistinkin helposti epälinearisoi juuri bassojen tullessa kysymykseen.

#31 kirjoitettu 16.07.2010 18:44

Miksailun vaikeus voi johtua siitäkin että ihminen kuulee matalat taajuudet suhteessa korkeampiin taajuuksiin sitä heikommin mitä hiljaisemasta äänestä on kyse: vakioäänekkyyskäyrä. Kippurasta huomaa että mitä matalampi taajuus, niin sen kapeammaksi voimakkuuksien erottelu kutistuu.
Toisaalta sitten laitteiston kannalta matalat taajuudet verottavat dynamiikkaa, kuten täällä jo on todettukin, kun muiden äänien pitää "ratsastaa" pää kattoon kolisten ylös-alas huitelevan bassosignaalin päällä.

#32 kirjoitettu 16.07.2010 19:49

Niksnaks kirjoitti:
Miksailun vaikeus voi johtua siitäkin että ihminen kuulee matalat taajuudet suhteessa korkeampiin taajuuksiin sitä heikommin mitä hiljaisemasta äänestä on kyse: vakioäänekkyyskäyrä. Kippurasta huomaa että mitä matalampi taajuus, niin sen kapeammaksi voimakkuuksien erottelu kutistuu.


Ei. Ei noin. Tuo käyrä kertoo miten voimakkaana ihminen kuulee (lue: kokee) samankovuisen äänen eri korkeuksilta. Ei liity tuohon mitenkään.

Toisaalta sitten laitteiston kannalta matalat taajuudet verottavat dynamiikkaa, kuten täällä jo on todettukin, kun muiden äänien pitää "ratsastaa" pää kattoon kolisten ylös-alas huitelevan bassosignaalin päällä.


En kyllä ymmärtänyt virkkeen sisältöä?

#33 kirjoitettu 16.07.2010 20:41

quafka kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Jos saa ne toimimaan yhdellä laitteistolla
Tarkoitin alkuperäisellä kysymykselläni, että bassoja keskimäärin vaikeampi saada istumaan miksaukseen ylipäänsä, kuin muiden taajuuksien juttuja. Eli niitä on suhteellisen vaikea saada toimimaan edes yhdellä laitteistolla.


Se johtunee ihan yksinkertaisesti siitä, että kun bassoa on liikaa, se kuulostaa epäselvältä tuhnulta, ja kun sitä ei ole tarpeeksi, biisi ei potki yhtään. Muiden taajuuksien kanssa heitot suuntaan tai toiseen eivät yhtä radikaalisti vääristä biisiä. Mut eihän bassotaajuuksien ns. mukavuusalueen löytäminen ole kovinkaan vaikeaa Se on sit ihan puhtaasti makuasia mihin kohtaan tätä mukavuusaluetta ne bassot tuuttaa.

#34 kirjoitettu 16.07.2010 23:40

Haava kirjoitti:
Niksnaks kirjoitti:
Miksailun vaikeus voi johtua siitäkin että ihminen kuulee matalat taajuudet suhteessa korkeampiin taajuuksiin sitä heikommin mitä hiljaisemasta äänestä on kyse: vakioäänekkyyskäyrä. Kippurasta huomaa että mitä matalampi taajuus, niin sen kapeammaksi voimakkuuksien erottelu kutistuu.


Ei. Ei noin. Tuo käyrä kertoo miten voimakkaana ihminen kuulee (lue: kokee) samankovuisen äänen eri korkeuksilta. Ei liity tuohon mitenkään.


Mutta toisaalta nimenomaan ihminenhän niitä erikorkuisia ääniä tuollaisella kuulollansa miksailee.

Haava kirjoitti:
Toisaalta sitten laitteiston kannalta matalat taajuudet verottavat dynamiikkaa, kuten täällä jo on todettukin, kun muiden äänien pitää "ratsastaa" pää kattoon kolisten ylös-alas huitelevan bassosignaalin päällä.


En kyllä ymmärtänyt virkkeen sisältöä?


Tarkoitin vain että ääni voi säröytyä herkemmin jos sama kanava sisältää matalia taajuuksia. Tässä erityisesti oli mielessä se alussa mainittu "infraäänitaajuus".

#35 kirjoitettu 17.07.2010 02:39

Niksnaks kirjoitti:
Miksailun vaikeus voi johtua siitäkin että ihminen kuulee matalat taajuudet suhteessa korkeampiin taajuuksiin sitä heikommin mitä hiljaisemasta äänestä on kyse: vakioäänekkyyskäyrä. Kippurasta huomaa että mitä matalampi taajuus, niin sen kapeammaksi voimakkuuksien erottelu kutistuu.
Toisaalta sitten laitteiston kannalta matalat taajuudet verottavat dynamiikkaa, kuten täällä jo on todettukin, kun muiden äänien pitää "ratsastaa" pää kattoon kolisten ylös-alas huitelevan bassosignaalin päällä.


Minustakin tähän asiaan minkäkin mielestäni jo aikaisemmin yritin viitata. ja sanoisin vaikka Haavan tietämys on usein ollut jossain asioissa enempi kuin omani niin tällä kertaa en voi olla samaa mieltä siitä ettei liittyisi asiaan. ja tosiaan kun katselee sitä fletcher munson käyrää josta tuo sekavampi versio niin aikalailla alhaalla "rojahtaa".

#36 kirjoitettu 17.07.2010 07:42

Niksnaks kirjoitti:

Mutta toisaalta nimenomaan ihminenhän niitä erikorkuisia ääniä tuollaisella kuulollansa miksailee.


Joo toki, mutta kun ihminen miksaa niitä toisille ihmisille niin ongelmaa ei juuri ole. Hardiksen ongelma tuo nimeomaan on.

Tarkoitin vain että ääni voi säröytyä herkemmin jos sama kanava sisältää matalia taajuuksia. Tässä erityisesti oli mielessä se alussa mainittu "infraäänitaajuus".


Joo. Ilman muuta. Sekä kaiuttimen, että vahvistimen toimesta.

#37 kirjoitettu 17.07.2010 07:43

JPQ kirjoitti:

Minustakin tähän asiaan minkäkin mielestäni jo aikaisemmin yritin viitata. ja sanoisin vaikka Haavan tietämys on usein ollut jossain asioissa enempi kuin omani niin tällä kertaa en voi olla samaa mieltä siitä ettei liittyisi asiaan.


Miksi tuo käyrä tekisi bassojenm miksaamisesta vaikeampaa? Miksi se, että ihminen kulee eri taajuudet eri kovuisina vaikeuttaisi bassojen miksausta?

#38 kirjoitettu 17.07.2010 23:18

Haava kirjoitti:
JPQ kirjoitti:

Minustakin tähän asiaan minkäkin mielestäni jo aikaisemmin yritin viitata. ja sanoisin vaikka Haavan tietämys on usein ollut jossain asioissa enempi kuin omani niin tällä kertaa en voi olla samaa mieltä siitä ettei liittyisi asiaan.


Miksi tuo käyrä tekisi bassojenm miksaamisesta vaikeampaa? Miksi se, että ihminen kulee eri taajuudet eri kovuisina vaikeuttaisi bassojen miksausta?


Siksi että mittareiden tuijotus ei auta yhtään ja sitten että subbarilla kuuluvat kovempaa taas kuin kaijuttimilla. ja jotkut miksaa subbarilla,yhdet kaijuttimilla ja yhdet alemmakis ulottuvilla kaijuttimilla lopputuloksen kuuntelijat tekee samoin. joten kun yhdellä saavutetaan hyvän kuuloinen balanssi ei se välttämättä kuulosta siltä enään kuuntelijan laitteissossa sitäkään vähää mitä diskanttien ja keskiäänten kanssa.

#39 kirjoitettu 18.07.2010 07:31

JPQ kirjoitti:

Siksi että mittareiden tuijotus ei auta yhtään


Ei tuo kuulokäyrä juuri mittarien tuijotusta häiritse.

ja sitten että subbarilla kuuluvat kovempaa taas kuin kaijuttimilla.


MIten tämä on liityvinään kuulokäyrään?

ja jotkut miksaa subbarilla,yhdet kaijuttimilla ja yhdet alemmakis ulottuvilla kaijuttimilla lopputuloksen kuuntelijat tekee samoin. joten kun yhdellä saavutetaan hyvän kuuloinen balanssi ei se välttämättä kuulosta siltä enään kuuntelijan laitteissossa sitäkään vähää mitä diskanttien ja keskiäänten kanssa.


Tämäkään ei liity kuulokäyrään, vaan laitteisto ongelma edelleen?

#40 kirjoitettu 18.07.2010 11:14

Se kuinka ihminen kokee eri taajuudet ilmenee mm että kuunneltaessa musiikkia hiljaisella bassot kuulostavat suhteellisesti heikommalta kuin suuremalla volumella. Tämänvuoksi joissakin vahvistimissa on äänensävyn säätö joka säätyy sen mukaan missä asennossa volumenuppi on; bassoja korostetaan (mahdollisesti myös diskantteja) pienillä äänenvoimakkuuksilla. Ihan mutujohtopäätös tästä on että voisi kuvitella tällaisen ilmiön hieman haittavan aloittelevaa miksailijaa. Toinen mahdollinen seikka voisi olla se että miten ihminen erottelee eri äänenvoimakkuuksia eri taajuuksilla. Tätä ei siitä käyrästötä näe, mutta jos matalat taajuudet kuullaan heikommin, niin voisi kuvitella että niiden voimakkuuksien erottelukin on vaikeampaa. Toisaalta kippurat ovat matalilla taajuuksilla lähempänä toisiaan joten jokin äänenpainetason muutos (db) siellä aiheuttaa suuremman muutoksen äänekkyydessä (foni).