Mikseri.net

#2 kirjoitettu 02.03.2011 15:35 Muok:02.03.2011 15:50

BVR kirjoitti:
quafka kirjoitti:
Suomalainen voi sanoa "On se ilmoja pidellyt", mutta nykyään tämäkin on enemmän ironinen vitsi, jonka pointti on että "hehehe emme me mitään small talkkia harrasteta".

Tää on muuten parhaimpia jäänrikkojia, se pitää vaan sanoa sellaisella tietyllä äänenpainolla. Yleensä tuo on sellainen jolla saa keskustelua aikaseksi hyvin, tosin kaikesta muusta kun siitä ilmasta.


+1

En muista mitä kyssäreitä alotusviestissä oli mut itellä on ainakin tarve puhua (lähes) koko ajan ku oon ihmisten seurassa. Vihaan just sellasia hiljasia hetkiä jos on jossain seurustelutilanteessa vaikkapa ravintolassa tai baarissa. Oppitunnit, kokoukset yms. hommat on tietty asia erikseen. En myöskään liiemmin pidä passiivisista ihmisistä jotka eivät osaa keskustella luontevasti (ts. käyttävät sanoja "ok", "jep", "kyl" yms. eivätkä kontribuoi keskusteluun mitään asiasisältöä). Itse tykkään kysellä ihmisiltä asioista, koska puhuessamme me toistamme opittua, mutta kuunnellessamme voimme oppia uutta.

GxBx muokkasi viestiä 15:37 02.03.2011

niijoo ja emmie tosta small talkista sit tiiä.. Kyllä siinä kun keskustellaan nii on tarkotus päästä johonki iha edes etäisesti mielenkiintoseen aiheeseen tai sitten puhun vaan itestäni. Emmä usko et ne jenkitkää sitä "how do you do?" -"how do you do" pallottelua kauheen pitkään jaksaa? Ja eikö tuo oo sama ku se suomalaisten perus "mitä kuuluu?" "hyvää, sulle?" "hyvää" ja sitten mennään johonkin aiheeseen: "katoitko muuten eilen illalla sen elokuvan" "joo! jack nivholson on niin ihana, masturboin siinä samalla!" "hah nii mäkin!" jnejne

#3 kirjoitettu 02.03.2011 15:38 Muok:02.03.2011 15:40

GxBx kirjoitti:
BVR kirjoitti:
quafka kirjoitti:
Suomalainen voi sanoa "On se ilmoja pidellyt", mutta nykyään tämäkin on enemmän ironinen vitsi, jonka pointti on että "hehehe emme me mitään small talkkia harrasteta".

Tää on muuten parhaimpia jäänrikkojia, se pitää vaan sanoa sellaisella tietyllä äänenpainolla. Yleensä tuo on sellainen jolla saa keskustelua aikaseksi hyvin, tosin kaikesta muusta kun siitä ilmasta.


+1

En muista mitä kyssäreitä alotusviestissä oli mut itellä on ainakin tarve puhua (lähes) koko ajan ku oon ihmisten seurassa. Vihaan just sellasia hiljasia hetkiä jos on jossain seurustelutilanteessa vaikkapa ravintolassa tai baarissa. Oppitunnit, kokoukset yms. hommat on tietty asia erikseen. En myöskään liiemmin pidä passiivisista ihmisistä jotka eivät osaa keskustella luontevasti. Itse tykkään kysellä ihmisiltä asioista, koska puhuessamme me toistamme opittua, mutta kuunnellessamme voimme oppia uutta.


jeah. mie oon huomannut et joillakin tyypeillä sellanen tyly hiljaisuus on niinku semmonen yks maneeri/tapa vaikuttaa helvetin tyylikkäältä. ei suostuta niinku puhumaan mistään ihan vaan sen takia ettei vahingossakaan 'menetetä kasvoja' Mie en kauheesti puhu tuntemattomille, mut kyllä mä jotain yritän aina sanoa. mielelläni ihan vaikka bussissa kanssamatkustajillekkin juttelisin, mutta sen verta ujo olen et harvoinpa tulee jutusteltua. kivaa kuitenkin on jos vastapuoli sen keskustelun aloittaa.

Hyppymiina muokkasi viestiä 15:39 02.03.2011
mutta sisi en mie mitään small talkkia harrasta. yleensä yritän jutella ihan avan niinku yhteisistä kiinnostuksen kohteista tai sit (tuttujen kanssa lähinnä) jutellaan rivoja/epäasiallisuuksia/muuta huono huumoria mitä kukaan muu ei tajua. kaskujen kertominen on kans tosi jees. ihan sama vaikka ne olis ennenkin kuullut.

#4 kirjoitettu 02.03.2011 15:42

quafka kirjoitti:
Harrastatko paljonkin small talkkia suomen kielellä? Mitä sanot?

Käytän silloin, kun tilanne muutoin olisi vaivaantunut. Esimerkiksi osut jonkun etäisemmän työkaverin kanssa samaan hissiin tms. Silloin pitää yrittää keksiä jotain tilanteeseen sopivaa, vaikka "mites menee". Ja sää on oikeasti ihan OK small talkin aihe varsinkin täällä Suomessa, missä on hyvin normaalia valittaa säästä. Loppuis jo nämä pakkaset jne.

#5 kirjoitettu 02.03.2011 15:51

mie nyt aattelin listata miun lempi paskanjauhamisaihiot tälleen kun tuli mieleen:

yhteiskunnalliset ilmiöt
päihteet, erityisesti alkoholi
törkeydet
erinnäiset itselle/muille sattuneet absurdit sattumukset (tän kuulusuuden ex-poikaystävä on antanu vasikalle suihin!!!!)
huumori
henkilökohtaiset ongelmat
seksuaalisuuteen liittyvät törkeydet
valokuvaus
kirjallisuus
muu taide
sää

#6 kirjoitettu 02.03.2011 15:54

Hyppymiina kirjoitti:
GxBx kirjoitti:
BVR kirjoitti:
quafka kirjoitti:
Suomalainen voi sanoa "On se ilmoja pidellyt", mutta nykyään tämäkin on enemmän ironinen vitsi, jonka pointti on että "hehehe emme me mitään small talkkia harrasteta".

Tää on muuten parhaimpia jäänrikkojia, se pitää vaan sanoa sellaisella tietyllä äänenpainolla. Yleensä tuo on sellainen jolla saa keskustelua aikaseksi hyvin, tosin kaikesta muusta kun siitä ilmasta.


+1

En muista mitä kyssäreitä alotusviestissä oli mut itellä on ainakin tarve puhua (lähes) koko ajan ku oon ihmisten seurassa. Vihaan just sellasia hiljasia hetkiä jos on jossain seurustelutilanteessa vaikkapa ravintolassa tai baarissa. Oppitunnit, kokoukset yms. hommat on tietty asia erikseen. En myöskään liiemmin pidä passiivisista ihmisistä jotka eivät osaa keskustella luontevasti. Itse tykkään kysellä ihmisiltä asioista, koska puhuessamme me toistamme opittua, mutta kuunnellessamme voimme oppia uutta.


jeah. mie oon huomannut et joillakin tyypeillä sellanen tyly hiljaisuus on niinku semmonen yks maneeri/tapa vaikuttaa helvetin tyylikkäältä. ei suostuta niinku puhumaan mistään ihan vaan sen takia ettei vahingossakaan 'menetetä kasvoja' Mie en kauheesti puhu tuntemattomille, mut kyllä mä jotain yritän aina sanoa. mielelläni ihan vaikka bussissa kanssamatkustajillekkin juttelisin, mutta sen verta ujo olen et harvoinpa tulee jutusteltua. kivaa kuitenkin on jos vastapuoli sen keskustelun aloittaa.


Totta tuo hiljaisuus juttu. Mut siin kantsii itekki painaa ignore nappulaa ja jättää se heebo omaan norsunluutorniinsa.
Nii ja emmiekää tuntemattomille pahemmin puhu.

Eikä ne kyllä tuolla euroopassakaan missään busseissa keskenään juttele yhtään sen enempää ku mekää.

#7 kirjoitettu 02.03.2011 15:59

Belrak kirjoitti:
quafka kirjoitti:
Harrastatko paljonkin small talkkia suomen kielellä? Mitä sanot?

Käytän silloin, kun tilanne muutoin olisi vaivaantunut. Esimerkiksi osut jonkun etäisemmän työkaverin kanssa samaan hissiin tms. Silloin pitää yrittää keksiä jotain tilanteeseen sopivaa, vaikka "mites menee". Ja sää on oikeasti ihan OK small talkin aihe varsinkin täällä Suomessa, missä on hyvin normaalia valittaa säästä. Loppuis jo nämä pakkaset jne.


Kyl mä uskon että muuallaki maailmassa sää on ihan ok small talkin aihe. tuskin ne jenkeis mistään kvanttifysiikasta juttelee.
Itse en näkisi säätä varsinaisena keskustelun aiheena vaan enemmänkin keskustelun avauksena josta voidaan sitten siirtyä mielenkiintoisempiin ja henkilökohtaisempiin aiheisiin. Ellei sitten jotakuta kiinnosta hirveästi keskustella siitä säästä puolta tuntia jonkun puolitutun kanssa ruuhkabussissa.

#8 kirjoitettu 02.03.2011 16:03

GxBx kirjoitti:
Hyppymiina kirjoitti:
GxBx kirjoitti:
BVR kirjoitti:
quafka kirjoitti:
Suomalainen voi sanoa "On se ilmoja pidellyt", mutta nykyään tämäkin on enemmän ironinen vitsi, jonka pointti on että "hehehe emme me mitään small talkkia harrasteta".

Tää on muuten parhaimpia jäänrikkojia, se pitää vaan sanoa sellaisella tietyllä äänenpainolla. Yleensä tuo on sellainen jolla saa keskustelua aikaseksi hyvin, tosin kaikesta muusta kun siitä ilmasta.


+1

En muista mitä kyssäreitä alotusviestissä oli mut itellä on ainakin tarve puhua (lähes) koko ajan ku oon ihmisten seurassa. Vihaan just sellasia hiljasia hetkiä jos on jossain seurustelutilanteessa vaikkapa ravintolassa tai baarissa. Oppitunnit, kokoukset yms. hommat on tietty asia erikseen. En myöskään liiemmin pidä passiivisista ihmisistä jotka eivät osaa keskustella luontevasti. Itse tykkään kysellä ihmisiltä asioista, koska puhuessamme me toistamme opittua, mutta kuunnellessamme voimme oppia uutta.


jeah. mie oon huomannut et joillakin tyypeillä sellanen tyly hiljaisuus on niinku semmonen yks maneeri/tapa vaikuttaa helvetin tyylikkäältä. ei suostuta niinku puhumaan mistään ihan vaan sen takia ettei vahingossakaan 'menetetä kasvoja' Mie en kauheesti puhu tuntemattomille, mut kyllä mä jotain yritän aina sanoa. mielelläni ihan vaikka bussissa kanssamatkustajillekkin juttelisin, mutta sen verta ujo olen et harvoinpa tulee jutusteltua. kivaa kuitenkin on jos vastapuoli sen keskustelun aloittaa.


Totta tuo hiljaisuus juttu. Mut siin kantsii itekki painaa ignore nappulaa ja jättää se heebo omaan norsunluutorniinsa.
Nii ja emmiekää tuntemattomille pahemmin puhu.

Eikä ne kyllä tuolla euroopassakaan missään busseissa keskenään juttele yhtään sen enempää ku mekää.


no se riippuu se bussissa puhuminen ihan et minkälaisesta yhteiskunnan luokasta se toinen jäbiskä/tyttönen tulee. jonkun perus pissa liisan kanssa miun on aika vaikeeta alkaa puhumaan yhtään mistään, mutta kyllä jonkun tuntemattoman hipin kanssa jutustelu olisi jo aika vaivatonta. tosin jonkun silokkijutuista innostuneen 'en osaa puhua kuin huumeista & vähän babylonian pahuudesta' - shaissea en kyl miekään enää jaksaisi.

#9 kirjoitettu 02.03.2011 16:14

quafka kirjoitti:
Varsinainen small talk enkkumerkityksessään on jotenkin kanonisoitunutta, sosiaalisia suhteita ylläpitävää ei-keskustelua, jossa suu tuottaa sanoja, mutta varsinainen ajatustenvaihto on ohutta.
Kuvaa mielestäni aika hyvin valtaosaa suomalaisestakin keskustelusta? Vai voiko jokun vetää vielä ohuempaa settiä kuin perus "Miten menee?" "Iha jees. On ollu aika paljon hommia viime aikoina." + sitä seuraava mitä-tehnyt-missä pallottelu. Mielestäni iso osa suomalaistakin keskustelua on sellaista [PRETENTIOUS FAGGOTRY] Simmeliläistä seurustelua joka on eräänlaista hauskaa pelaamista, puhutaan asioista joita ainakin yritetään saada tarpeeksi kiinnostavaksi olematta kuitenkaan liian henkilökohtaisia tai tärkeitä. Keskustelun konkreettinen asiasisältö voi olla höttöä mutta ajatustenvaihto on mukavaa ja se juurikin huoltaa sosiaalisia suhteita. Harvoin face-to-face kavereittenkaan kanssa puhutaan mistään incredibly serious and profound jutuista vaan se on kuulumisten vaihtamista ja hieman latteahkoja statementteja mistä kukaan tuskin on aivan tajuttoman intohimoisesti eri mieltä.[/PRETENTIOUS FAGGOTRY]

Ai niin, ne kysymykset, joo'o.

Harrastatko paljonkin small talkkia suomen kielellä? Mitä sanot?
Kun olin vielä YVEssä töissä niin tuli harrastettua aika paljonkin. En tiedä oliko siinä mitään erityistä kaavaa, lähinnä kuuntelu > vastaanottaa ("joo") > joku täky takaisin jos keksin jotain > toista kuvioita kunnes keskustelu tuntuu loppuneen luonnostaan. Kavereitten kanssa tulee tietysti harrastettua sellaista perus tekemisten ja olemisten vaihtoa ja ootsänähnytän-settiä.
Mikä olisi hyvä käännös tuolle ilmaisulle?
jutustelu

#10 kirjoitettu 02.03.2011 16:17

quafka kirjoitti:
Jauhetaanko hieman paskaa?

Minusta on kuvaavaa, että suomen kielestä ei löydy edes käännöstä ilmaisulle "small talk". Voidaan tietysti tarjota jutustelua, paskanjauhantaa, läpän heittoa yms. mutta näissä ei ole kyse aivan samasta asiasta.


On nitä murteissa, täällä idässä ainakin "raataillaan" jos joku kysyy mistä puhuttiin, "kuhan raatailtiin" eli small talkia. Tai jos kaveria pyydetään kylään ilman erityistä asiaa, "tuuhan raatille" eli kahvitellaan ja harjoitetaan small talkia. Tämä puhumattomuus ja hiljaisuuden pito koskee lähinnä länsi-suomalaisia, pohjanmaalaisia jne. Mutta Suomihan onkin kulttuurillisesti todella monikulttuurinen maa, mitään yhtä suomalaista kulttuuria ei ole ja siksi small talk ja sen tavatkin vaihtelevat suunnattomasti vt. pohjanmaa, lappi, pohjois-karjala - ihan eri keskustelukulttuurit.

#11 kirjoitettu 02.03.2011 17:12

MKDELTA kirjoitti:
quafka kirjoitti:
Varsinainen small talk enkkumerkityksessään on jotenkin kanonisoitunutta, sosiaalisia suhteita ylläpitävää ei-keskustelua, jossa suu tuottaa sanoja, mutta varsinainen ajatustenvaihto on ohutta.
Kuvaa mielestäni aika hyvin valtaosaa suomalaisestakin keskustelusta? Vai voiko jokun vetää vielä ohuempaa settiä kuin perus "Miten menee?" "Iha jees. On ollu aika paljon hommia viime aikoina." + sitä seuraava mitä-tehnyt-missä pallottelu. Mielestäni iso osa suomalaistakin keskustelua on sellaista [PRETENTIOUS FAGGOTRY] Simmeliläistä seurustelua joka on eräänlaista hauskaa pelaamista, puhutaan asioista joita ainakin yritetään saada tarpeeksi kiinnostavaksi olematta kuitenkaan liian henkilökohtaisia tai tärkeitä. Keskustelun konkreettinen asiasisältö voi olla höttöä mutta ajatustenvaihto on mukavaa ja se juurikin huoltaa sosiaalisia suhteita. Harvoin face-to-face kavereittenkaan kanssa puhutaan mistään incredibly serious and profound jutuista vaan se on kuulumisten vaihtamista ja hieman latteahkoja statementteja mistä kukaan tuskin on aivan tajuttoman intohimoisesti eri mieltä.[/PRETENTIOUS FAGGOTRY]


nii siis eihän keskustelun tartte olla deeppiä ollakseen antoisaa. Mitä se deeppi sitten onkaan. Deepeistäkin jutuista voi puhua sillai kevyesti ja vähän läpällä.

#12 kirjoitettu 02.03.2011 17:37

Inhoan small talkkia. En osaa sitä. Ni oon just sitä tyyppiä joka aiheuttaa vaivaantuneita hiljaisuuksia.

Paitti jos läsnä on tyyppejä jotka ovat jo tottuneet siihen, että miä oon hiljaa, jos kaipaavat viihdykettä ni puhukoot keskenään.

Mutta siis niin. Joissain tilanteissahan olisi tosi hyödyllistä omata tämmöinen ilahduttava sosiaalinen taito. Yksi tuttu kerran sanoi, että pitäisi olla aina mukana semmoinen pieni muistivihkonen joka on täytetty luontevilla keskustelunavauksilla. Sieltä voisi sitten vaivihkaa selata random-aiheen esille.

*muistivihon selausta*
"Lopetti se Salovaara sit eduskunta-uransa."

Olis kätsy.

#13 kirjoitettu 02.03.2011 17:59 Muok:02.03.2011 18:03

GxBx kirjoitti:
nii siis eihän keskustelun tartte olla deeppiä ollakseen antoisaa. Mitä se deeppi sitten onkaan. Deepeistäkin jutuista voi puhua sillai kevyesti ja vähän läpällä.


Ei todellakaan tarvitse ja niinhän juuri tuossa sanoinkin, lähinnä nyt protestoin tuota näkemystä vastaan että suomessa ei harrasteta small-talkia. Kun sehän periaatteessa >IMPLIKOI että suomalaiset eivät puhu kun ei ole asiaa ja kun puhuvat niin puhuvat asiaa. OK, se on yleinen stereotyyppi suomalaisesta keskustelukäytännöstä mutta kun se ei pidä paikkaansa. Mieluummin lähestyisin suomalaisen keskustelukulttuurin eroja muihin henkkoht kokemiini keskustelukulttuureihin sellaisesta näkökulmasta että täällä on korkeampi kynnys puhua tuntemattomille ja että täällä vois keskustelussa pitää kohtuu pitkiä hiljaisia hetkiä. Kyse on enemmän määrällisestä kuin laadullisesta erosta.

Keskustelun diippiys on tietysti jokseenkin määritelmäkysymys. Lähinnä näkisin että erityisen päämäärätietoinen keskustelu (jonkun taivuttelu, tai vaikkapa keskinäinen oppiminen) tai erityisen henkilökohtainen keskustelu ovat ainakin sellaisia jotka eivät uppoa ihan perus jutustelun piiriin.

#14 kirjoitettu 02.03.2011 18:02

Enpä juuri small talkkia harrasta. Puhun muutenkin eläville ihmisille niin harvoin. Yleensä sanon jotain että "moi, mitäs oot tehny?" ja siihen vastaukseen että "jaa." mutta siihen se aika pitkälti jää.

#15 kirjoitettu 04.03.2011 20:12

Ohjaan keskustelua kohti sitä aihetta, joka on sen porukan kannalta tärkein - käsittelemätön - aihe. Jos tärkeinkin aihe on vähäpätöinen, onko se sitten smalltalkia? Mutta kommunikointi ei ole pelkästään hiljaisten hetkien täyttämistä jonkin kulttuurillisen syyn takia. Se on suhteen punomista ja suhteet ovat tärkeitä. Se on myös tiedon keruuta. Se on manipulointia. Kaikki itsekkäitä päämääriä.

#16 kirjoitettu 04.03.2011 22:38

small talk on ku esileikki. sopii joilleki. yleensä ämmille.

#17 kirjoitettu 04.03.2011 22:48

Stocco kirjoitti:
small talk on ku esileikki. sopii joilleki. yleensä ämmille.

Itseasiassa joo.

#18 kirjoitettu 04.03.2011 23:05 Muok:04.03.2011 23:07

Sellainen perisuomalainen small talk menee jokseenkin näin, kuin linkistä G. Pula-aho kansallislinnuksi.

#19 kirjoitettu 04.03.2011 23:20

Kuinka pävä meni? -On Ilmoja pidelly..

Vittu kirjoitin vitun tiukan jutun tänne, ja oli ilmoja pidellyt. Pitäkää vittu tunkkinne. Tänne viitti mitään järkevää kirjoittaa.

#20 kirjoitettu 05.03.2011 10:54

Eipä tuota paljo small talkki solise meillä päin.

Asiaa pitää olla jos puhumaan aletaan.

#21 kirjoitettu 08.03.2011 11:46

Jonkun viisaan pitäisi laatia tuollaisia esimerkkikeskusteluja, joita sitten koulussa opeteltaisiin. Niinhän niitä opetellaan englannin ja ruotsinkielentunneillakin. Nyt vain sitten omallakin kielellä. Niitä kun ei olla meilläpäin harrastettu sen "Hyvä ilma siellä, niin on, no mitä sitä kuuluu, kiitos siinähän tuo" ulkopuolella. Tuossa vaiheessa viimeistään on kerrottu, että tulin ihan sen takia, kun se meidän sauna palaa...

#22 kirjoitettu 08.03.2011 18:53

Mistä tämä myytti tulee, minusta kun ainakin täällä idässä lätistään joutavuuksia päivät pitkät, puhutaan ihan lämpimikseen. Ja joskus jopa vieraille.

#23 kirjoitettu 08.03.2011 21:46 Muok:08.03.2011 21:47

Miuta kyllä suoraan sanottuna vituttaa suunnattomasti tää öninä siitä, et suomalaiset ei osais puhua kohteliaasti tai joteki småpraaatata. Kyllä me vittu osataa. Ei vaa tungeta liian monee välii niit kohteliaisuuksii vaa pysytää kohteliaana sellasella sopivalla etäisyydellä, jotka talipää aksmfalksgmÅHIJ KOKEE SIT JOTENKIN PASKANA. muT KYLHÄ oho caps lock. Ni kylhä suurin osa suomalaisista osaa muuntautuu sit kans sillee et puhuu englantia englantilaisittain ja kohteliaasti. Koska se on opetettu se kieli sellaseks, koska se kieli on sellasta. Nii.

Meinasin sanoo pari valittuu sanaa englannin kielen opettajallemme amk:ssa, kun hän haukkui hyvin moneen otteeseen eri kanteilta suomalaisten käytöstapoja. Paskapuhetta.

Kiroilu oli pakollista. Sanotaan vaikka että Kielellisistä erimielisyyksistä johtuen.

Chadonna muokkasi viestiä 21:47 08.03.2011

Unohin muute sanoo, et miu mielestä hiljasuudet on se, joka kasvattaa ihmissuhdetta. En oo varma liittyks se tähä, mut sanoinpaha vaa!

#24 kirjoitettu 09.03.2011 00:27

JM kirjoitti:
Mistä tämä myytti tulee, minusta kun ainakin täällä idässä lätistään joutavuuksia päivät pitkät, puhutaan ihan lämpimikseen. Ja joskus jopa vieraille.


On se ihan totta, ettei suomalaiset ole mikään homogeninen porukka. Itärajalla ei meikäläinen meinaa saada suunvuoroa. Kauhavalla ei tottajumalauta jaaritella joutavia, tai tuloo turpahan. Savossa puhuvat kenties täyttä asiaa kokoajan, mutta siitä ei ota mitään selvää, se menee täydestä small talkista. (maailma kieroin kansa)

#25 kirjoitettu 09.03.2011 02:12

Stocco kirjoitti:
small talk on ku esileikki. sopii joilleki. yleensä ämmille.

#26 kirjoitettu 09.03.2011 16:22

MKDELTA kirjoitti:
GxBx kirjoitti:
nii siis eihän keskustelun tartte olla deeppiä ollakseen antoisaa. Mitä se deeppi sitten onkaan. Deepeistäkin jutuista voi puhua sillai kevyesti ja vähän läpällä.


Ei todellakaan tarvitse ja niinhän juuri tuossa sanoinkin, lähinnä nyt protestoin tuota näkemystä vastaan että suomessa ei harrasteta small-talkia. Kun sehän periaatteessa >IMPLIKOI että suomalaiset eivät puhu kun ei ole asiaa ja kun puhuvat niin puhuvat asiaa. OK, se on yleinen stereotyyppi suomalaisesta keskustelukäytännöstä mutta kun se ei pidä paikkaansa. Mieluummin lähestyisin suomalaisen keskustelukulttuurin eroja muihin henkkoht kokemiini keskustelukulttuureihin sellaisesta näkökulmasta että täällä on korkeampi kynnys puhua tuntemattomille ja että täällä vois keskustelussa pitää kohtuu pitkiä hiljaisia hetkiä. Kyse on enemmän määrällisestä kuin laadullisesta erosta.

Keskustelun diippiys on tietysti jokseenkin määritelmäkysymys. Lähinnä näkisin että erityisen päämäärätietoinen keskustelu (jonkun taivuttelu, tai vaikkapa keskinäinen oppiminen) tai erityisen henkilökohtainen keskustelu ovat ainakin sellaisia jotka eivät uppoa ihan perus jutustelun piiriin.


juurikin näin.

#27 kirjoitettu 11.03.2011 09:05

Paranoya kirjoitti:
Olen juuri se tyyppi joka istuu hiljaa olevinaan välinpitämättömästi luoden mystisyyden verhon ympärilleen vaikuttaen siististi coolilta.


Sama, miinus tuo mystisyyden verho ja siististi coolilta vaikuttaminen. Ja vältän ihmisiä kuin ruttoa. Tai, no kuin... kuivia pullia. Kuivat pullat on silleen 'so what' -tasolla epämiellyttäviä. Niitä ei kuitenkaan ole pakko haalia ja syödä. Itse asiassa sellainen 1-1 kanssakäyminen vielä onnistuu suhteellisen luontevasti, ainakin jonkun aikaa, mutta jos paikalla on yhteensä enemmän kuin kaksi ihmistä niin pysyn lähes säännönmukaisesti hiljaa ellei jotain suoraan kysytä. Voipa olla tottumiskysymys kyllä.

Varsinainen "kuis panee" small talk sitten onkin omasta mielestäni todella ärsyttävää. Ehkä minua siinä ärsyttää eniten se tilanne että kun ei kuitenkaan aio olla missään kanssakäymisissä muuten kuin sattumanvaraisesti törmätessään niin koko "mitenkäs menee" tilanne muuttuu sellaiseksi järjettömäksi teatteriksi joka vaikuttaa vain välttämättömältä pakolta. Ei minua esimerkiksi kiinnosta miten jollain satunnaisella tyypillä menee. Miksi helvetissä sitä pitäisi kysellä? Sama vaiva on kun pitää vastata jos toinen ehtii kysyä että miten menee. En minä tiedä, varmaan ihan hyvin? Pohdinko minä muka mielessäni jotain sellaista että miten menee? Jos menisi huonosti niin varmaan tässä alkaisin sulle, mr-fucking-X, avautumaan ongelmistani.

Small-talk tyylinen kirjoittelu onkin sitten asia erikseen.

#28 kirjoitettu 11.03.2011 09:21

Uimahallin saunassa on tullut huomattua, että usein porukka istuu tuppisuuna, mutta odottaa koko ajan, että joku rikkoisi hiljaisuuden. Kun löytyy joku, joka aloittaa keskustelun, miten joutavalla lauseella tahansa, alkaa melkoinen rupattelu. Sen avausrepliikin keksiminen on porukalle se ongelmallinen paikka.

#29 kirjoitettu 12.03.2011 15:46

Lautajaska kirjoitti:
JM kirjoitti:
Mistä tämä myytti tulee, minusta kun ainakin täällä idässä lätistään joutavuuksia päivät pitkät, puhutaan ihan lämpimikseen. Ja joskus jopa vieraille.


On se ihan totta, ettei suomalaiset ole mikään homogeninen porukka. Itärajalla ei meikäläinen meinaa saada suunvuoroa. Kauhavalla ei tottajumalauta jaaritella joutavia, tai tuloo turpahan. Savossa puhuvat kenties täyttä asiaa kokoajan, mutta siitä ei ota mitään selvää, se menee täydestä small talkista. (maailma kieroin kansa)




Joo, se on kyllä huomattu, että esim. laitilalaisen ja savolaisen keskustelu on aika turhauttavaa. Savolaisella se ajatus on siellä olemassa kyllä mutta yhtä tärkeää kuin se sanominen on se kuinka se sanotaan.
Täälläpäin on sellainen sanonta, että pittää puhua kun siitä tullee niin hyvä maku suuhun.

Kuunnelkaapa joskus tätä RadioSuomen Kansanradiota: http://yle.fi/radiosuo...

Hyvin mielenkiintoista on jutustelu tällaisesta heimoeronäkökulmasta. Hämäläisten ja varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten totisuus on erittäin hauskaa kuunneltavaa. Pohjalaisillakin on oma omituinen huumorinsa mutta ei mikään voita pohjoista puhetta Oulusta pohjoiseen ja itään tai puheentapaa Kymenlaakson itäpuolelta pohjoiseen.

Kerran kun liftailin Keski-Pohjanmaalla niin liftikuski kertoi jonkun Vöyrin kohdalla, että täällä puhutaan muuten ruotsinkieltä savon painotuksilla ja lausemuodoilla. Se itämurteitten piikki tulee siinä Suomen kapeimmassa paikassa aikatavalla länteen.