Mikseri.net

#2 kirjoitettu 17.08.2011 18:14

Ville Valo on silti upea ja mielenkiintoinen persoona ihan samalla tavalla kuin Pertti Neumann Nieminenkin. Heissä on muutenkin paljon samaa. Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Matti Nykäselläkin on mahti habitus, mutta ei ne levyt silti paremmin myyneet. Ja Dingollahan on lähes pari levyä kuitenkin mahtavia kappaleita!

Arsi

#3 kirjoitettu 17.08.2011 18:36

Tosi Torka kirjoitti:

Mitä tulee HIM-bändiin, niin ilman Ville Valon habitusta, HIM ei olisi koskaan tullut erityisen suosituksi. Sen verran kuraa heidän tuotantonsa valitettavasti on. Ylituotettua huonosti hengittävää musiikkia. Bändi kuulostaa myös livenä puhtaasti amatööribändiltä. Ja Ville Valo ei osaa laulaa siis mitenkään erityisen hyvin. Ei ihme jos HIM ei ole käynyt levy-yhtiön koukkuun ihan ensionkimalta. Ville Valo on silti upea ja mielenkiintoinen persoona ihan samalla tavalla kuin Pertti Neumann Nieminenkin. Heissä on muutenkin paljon samaa. Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Tämä on jännä juttu. Silloin, kun HiM oli suht tuntematon, niin kävin erään koulukaverini kanssa keskustelua tästä Valosta. Koulukaverini oli harrastanut kitaransoittoa jo pienestä pitäen ja osasi parikymppisenä soittaa covereita ison tukun. Lisäksi hän oli keikkaillut kissanristiäisissä bändinsä kanssa ahkerasti. Koko bändi koostui tosi osaavista kavereista, jokaisella oli pitkä musiikkitausta. Kerran heidän treenikämpillä aloimme juttelemaan tästä herra Valosta. Sanoin, että tosta hepusta tulee vielä iso nimi. Koko bändi tyrmäsi mielipiteeni, haukkuivat Ville Valon maanrakoon. Silloin ajattelin, että kai nämä asiantuntijat tietävät paremmin, kuin minä, joka ei osannut muuta kuin kuunnella musiikkia. No, Ville Valosta tuli iso nimi. Tämän harrastelijabändin oma tuotanto puolestaan meni mielestäni vuosien saatossa huonompaan suuntaan, vaikka yritys ja panostus oli kovaa. Tämä tarina tukee sitä, että mahdollisesti paljon musiikin kanssa puljaavat tärvelevät musiikkimakunsa.

Kuulin tämän Summer wine- version, jossa Valo&Avelon laulavat duettona radiosta pari kolme kertaa ennen kuin tajusin, että siinä laulaa Ville Valo. Jo ekalla kuuntelukerralla tuli sellainen WAU-fiilis, että joku osaakin laulaa (+hyvä lauluääni) noin hyvin.
Tosi Torka ei arvosta Villen laulajan taitoja paljoakaan, minkä lisäksi olen täällä Mikserissä törmännyt usein siihen, että haukutaan mainstreamia ihan kuraksi. Onko pitkään musiikkia harrastaneet ihmiset sellaisia, että he eivät kestä kuunnella radiota?

Kuinka moni Mikserin käyttäjistä myöntää nauttivansa (pääsääntöisesti) radiomusasta?

Suuri yleisö mahtaa olla pääasiassa puurokorvia? Levy-yhtiöt voisivat palkata minut listoilleen, saisivat puurokorvan arvion demoista, ennen kuin heittävät ne roskiin.

#4 kirjoitettu 17.08.2011 19:17 Muok:17.08.2011 19:22

arsi kirjoitti:
Matti Nykäselläkin on mahti habitus, mutta ei ne levyt silti paremmin myyneet.


No myi ne enemmän, kuin jos se ei olis mediapersoona. Mulla on sellanen hyvin kärjistetty elävä tykinkuula - teoria. Jos henkilö x on joka perjantai televisiossa esiintyvä elävä tykinkuula, saa hänen mahdollisesti julkaisemansa laatutasoltaan heikko musiikki enemmän huomiota, kuin hänen julkaisemansa laadukas musiikki, kun hän ei ole elävä tykinkuula.

Se, miten määritellään laadukas musiikki, on jokaisen oma asia, mutta oma kantani on, että esimerkiksi mainitun Nykäsen musiikki ei ole laadukkaimmasta päästä monellakaan mittarilla mitattuna. Se on kuitenkin myynyt ja myy enemmän, kuin monen laadukkaampaa musiikkia tekevän, koska Nykänen on eräänlainen "elävä tykinkuula".

Tykkiä sitten vaan ostamaan kaikki, jotka teette Nykästä laadukkaampaa musaa ja mielitte myydä levyjä.

Pointtini on siis, että siihen, tuleeko jokin musiikki suosituksi, vaikuttaa monen monta asiaa, demosetien korvat ja biisien laatu niistä kaksi hyvin pientä.

snackeboo muokkasi viestiä 19:21 17.08.2011

#5 kirjoitettu 17.08.2011 19:18

The Mercedes kirjoitti:
Kehittyykö ihmisen musiikkimaku "väärään suuntaan", jos kuuntelee tolkuttomasti musiikkia, kuten noi levy-yhtiön tyypit varmaan tekevät?

Levy-yhtiötten tyypit tulevat varmaan ylivarovaisiksi. Ajatellaan liikaa että mikä on jo valmiiksi tuttua tai hyväksyttävää. Sitten jos tulee jotain mikä ei yks yhteen sovi senhetkiseen vallitsevaan normiin, tai ehkä pikemminkin lafkojen tyyppien mahdollisesti luutuneisiin käsityksiin, niin sitten ei tajuta biisien potentiaalia. Ei se nyt varmaan ole kovin maailmankuvaa avartavaa jos ainoat biisit minkä päälle tajuaa on joku todella kädenlämpöinen peruskaavamusa.

Alkaako "radiomusa" kuulostamaan ajan kanssa huonolta, vai ovatko nämä ei-niin-suositun-musan kuuntelijat alkujaankin tykästyneet erikoisemman genrensä kuunteluun?
Radiossa on aika monta eri kanavaa. Mutta siis, varmaan aika monet ei-niin-suositun musiikin kuuntelijat ovat alunperinkin tykästyneet eksentrisempään genreensä tai sitten löytäneet sen jostain ulottuvuuswarpista.

#6 kirjoitettu 17.08.2011 19:30

ei mikään pysty tärvelemään kenenkään musamakua. jos se on tärveltynyt, niin se on aluperinkin ollut huono. ja sehän on puhtaasti makuasia, sanoi koira kun toisen persettä nuoli.

termi "radiomusa" on sekin vähän turhan väljä kuvaamaan yhtään mitään: Radio Novalla soiva musiikki on perustavanlaatuisesti erilaista kuin esim. Radio Rockin tai YleX:n. Radiokanavat rakentavat soittolistansa pääasiallisen kohderyhmänsä oletetun musiikkimaun mukaan, ainakin teoriassa. käytännössähän isot levy-yhtiöt kertovat oman näkemyksensä mitä mikäkin kuuntelijasegmentti kuuntelee, ja sitten kippaavat promolevyt radiokanavan soittimiin. vähentävät ehkä vielä ilmaiseksi jaetut levyt verotuksessa

muutamia "vanhan ajan" radiokanaviakin vielä on, joilla toimittajat saavat soittaa mitä (lähes) mitä huvittaa. esim. Bassoradio tai radio HKI. näillä kanavilla ohjelmat profiloituvat pitkälti radiotoimittajan persoonaan ja omiin mieltymyksiin - kuten myös ns. mainstream-kanavien erikoisohjelmat! toim. huom.

soittolistojen tultua ei niinkään ole ärsyttänyt se, että joku kanava soittaisi paskaa musaa: kyllä joka kanava soittaa sitä aina joskus - vaikka kuuntelenkin suhteellisen laajalla skaalalla musiikkia, niin on genrejä joita en voi vieläkään sietää - enemmän ärsyttää se, että samat biisit soi aivan liikaa; vaikka kuulisikin jonkun uuden biisin joka aiheuttaa miellyttävää kihelmöintiä aivojen g-pisteessä niin kun se sama biisi soi 4-5 kertaa työpäivän aikana niin ei se ainakaan edesauta ostopäätöksen syntymisessä levykaupassa - se biisi on jo NIIN kuultu. (tätä nykyä tuleekin osteltua levyjä enimmäkseen ulkomailta, levyjä joita ei suomesta saa vielä/enää/tuskin koskaan)

kyl toi kvartaalikapitalistinen ajattelu on osittain pilannut musiikkibisneksen. helpoille kohdeyleisöille tuotetaan geneeristä äänitapettia (teineille on helppo markkinoida mitä vain koska niiden ei tarvii itse välttämättä maksaa tuotteita) - rahat pois-mentaliteetilla. ymmärrän kyl, että bisnes on bisnestä: voittoa on tehtävä jotta voidaan sit julkaista jotain kokeellisempaakin, ja onhan tää ilmiö ollut olemassa jo vuosikymmeniä, nyt viimeisen 15 vuoden aikana se on vain mennyt ihan totaalisen överiksi myös musiikkimaailmassa.

#7 kirjoitettu 17.08.2011 20:02

Oon huomannut, että yleisesti ottaen musiikin kanssa enemmän tekemisissä olevat ja varsinkin itse musiikkia tekevät ihmiset kuuntelevat musiikkia erilailla, kuin musiikkia pelkästään kuuntelevat ihmiset (tämä siis pelkkää mutuilua eikä perustu mihinkään syväluotaavampaan tutkimukseen). Bändissä soittavien tai vaikka sitten tietokoneella musiikkia tekevien kanssa keskustellessa yleensä keskustelu menee siihen, miten jotkin tietyt yksityiskohdat on tehty tai minkälainen soittotekniikka on tms. Muiden kuin muusikoiden kanssa keskustelu taas menee lähinnä tasolla voiko jotain biisiä tanssia, toimiiko jokin biisi klubilla tai livenä ja onko siinä biisissä "hyvä meininki." Kärjistettynä siis noin.
Olen myös huomannut että musiikkia itse harrastavat myös kuuntelevat enemmän vaikeammin lähestyttäviä musiikkityylejä, kuten vaikkapa jazzia. Levy-yhtiössä työskentelevillä varmasti on myös omanlaisensa ajatusmaailma, joka on muotoutunut sitä työtä tehdessä, tai näin ainakin kuvittelisin.
Ympäristö vaikuttaa myös musiikkimakuun, vaikka sitä ei aina huomaisi ja varmasti levy-yhtiöiden edustajien oma musiikkimaku vaikuttaa valintojen taustalla ainakin jonkin verran. Eri asia taas on, että onko se varsinaisesti musiikkimaun tärvelemistä, sillä en oikein pysty kuvittelemaan miten musiikkimaun voisi tärvellä, kun se kuitenkin on aika subjektiivinen käsite.

#8 kirjoitettu 17.08.2011 20:21

Johtuu siitä että kun kuuntelee riittävän pitkään musiikkia riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti niin sitä vaan automaattisesti blokkaa kaikki kulutetut kliseet musasta ja jos niitä kliseitä on tarpeeksi ja uutta sisältöä liian vähän niin ei vaan jaksa kuunnella tai kiinnostua. Teininä kun kaikki kuluneetkin jutut olivat itselle uusia niin ei se silloin haitannut yhtään. Tieto siis lisää tuskaa tässäkin asiassa.

Levy-yhtiöt saattavat kyllä pistää bändit korvan taakse mutta silti kieltäytyä levydiilistä jos tuntuu ettei sellainen musa ole yhtään in. Sitten jos näyttää että sellainen musa alkaa olla in, voidaan tsekata mikä sen bändin tilanne on ja signata tarvittaessa, etenkin jos kehitystä on tapahtunut.

Erityisesti bändien ekoilla levyillä on tosi usein paljon vanhoja biisejä, koska se eka levy kootaan todella usein demobiiseistä ja laitetaan sitten vähän jotain uusia ennen julkaisemattomia mukaan.

#9 kirjoitettu 17.08.2011 20:55

HIM on yksi parhaista suomalaisista bändeistä.

#10 kirjoitettu 17.08.2011 20:57

Humaloidi kirjoitti:
Oon huomannut, että yleisesti ottaen musiikin kanssa enemmän tekemisissä olevat ja varsinkin itse musiikkia tekevät ihmiset kuuntelevat musiikkia erilailla, kuin musiikkia pelkästään kuuntelevat ihmiset (tämä siis pelkkää mutuilua eikä perustu mihinkään syväluotaavampaan tutkimukseen). Bändissä soittavien tai vaikka sitten tietokoneella musiikkia tekevien kanssa keskustellessa yleensä keskustelu menee siihen, miten jotkin tietyt yksityiskohdat on tehty tai minkälainen soittotekniikka on tms. Muiden kuin muusikoiden kanssa keskustelu taas menee lähinnä tasolla voiko jotain biisiä tanssia, toimiiko jokin biisi klubilla tai livenä ja onko siinä biisissä "hyvä meininki." Kärjistettynä siis noin.
Olen myös huomannut että musiikkia itse harrastavat myös kuuntelevat enemmän vaikeammin lähestyttäviä musiikkityylejä, kuten vaikkapa jazzia.


Olen samaa mieltä tästä. Nyt kun olen opetellut näitä musahommia, niin huomaan kuuntelevani muiden tekemiä biisejä ihan eri tavalla, kuin aikaisemmin. Keskityn kuuntelemaan bassoa, rumpuja jne yksitellen. Mietin biisirakenteita, kopioituja riffejä, miksausta jne. Onko tästä enää paluuta vai analysoinko kaikkea musaa loppuikäni?

#11 kirjoitettu 17.08.2011 21:00

uninen runoilija kirjoitti:
HIM on yksi parhaista suomalaisista bändeistä.


No niin on munkin mielestä, mutta varmaan kolmen vuoden kuluttua kuuntelen electrothrashjazzia, jos jatkan musantekoa..

#12 kirjoitettu 17.08.2011 21:04 Muok:17.08.2011 21:11

atheos kirjoitti:
Johtuu siitä että kun kuuntelee riittävän pitkään musiikkia riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti niin sitä vaan automaattisesti blokkaa kaikki kulutetut kliseet musasta ja jos niitä kliseitä on tarpeeksi ja uutta sisältöä liian vähän niin ei vaan jaksa kuunnella tai kiinnostua. Teininä kun kaikki kuluneetkin jutut olivat itselle uusia niin ei se silloin haitannut yhtään. Tieto siis lisää tuskaa tässäkin asiassa.


Ville Valo sanoi jossain haastattelussa, että kun hän alkoi käyttämään oikein reilusti kliseitä biiseissään, niin alkoi tulla sellasta kamaa, mitä jengi haluaa kuunnella. Aikaisemmin oli vähän hävettänyt tarjota klisesoppaa minnekään.

The Mercedes muokkasi viestiä 21:07 17.08.2011

Samasta aiheesta vielä : Nightwishin Tuomas Holopainen ei alunperin ollut kovin halukas julkaisemaan Wish I had an angel-biisiä, kun ne sanat oli niin epähienot..

#13 kirjoitettu 17.08.2011 21:17

Tosi Torka kirjoitti:
The Mercedes kirjoitti:
atheos kirjoitti:
Johtuu siitä että kun kuuntelee riittävän pitkään musiikkia riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti niin sitä vaan automaattisesti blokkaa kaikki kulutetut kliseet musasta ja jos niitä kliseitä on tarpeeksi ja uutta sisältöä liian vähän niin ei vaan jaksa kuunnella tai kiinnostua. Teininä kun kaikki kuluneetkin jutut olivat itselle uusia niin ei se silloin haitannut yhtään. Tieto siis lisää tuskaa tässäkin asiassa.


Ville Valo sanoi jossain haastattelussa, että kun hän alkoi käyttämään oikein reilusti kliseitä biiseissään, niin alkoi tulla sellasta kamaa, mitä jengi haluaa kuunnella. Aikaisemmin oli vähän hävettänyt tarjota klisesoppaa minnekään.


Ville on hieno persoona ja toivon kuulevani häntä paljon enemmän jossain muussa kuin HIM-yhteydessä.


Onhan se Valo laulanut esim. The Agents-yhtyeessä.

#14 kirjoitettu 17.08.2011 21:34

Tosi Torka kirjoitti:
MaliceCreeper kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
The Mercedes kirjoitti:
atheos kirjoitti:
Johtuu siitä että kun kuuntelee riittävän pitkään musiikkia riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti niin sitä vaan automaattisesti blokkaa kaikki kulutetut kliseet musasta ja jos niitä kliseitä on tarpeeksi ja uutta sisältöä liian vähän niin ei vaan jaksa kuunnella tai kiinnostua. Teininä kun kaikki kuluneetkin jutut olivat itselle uusia niin ei se silloin haitannut yhtään. Tieto siis lisää tuskaa tässäkin asiassa.


Ville Valo sanoi jossain haastattelussa, että kun hän alkoi käyttämään oikein reilusti kliseitä biiseissään, niin alkoi tulla sellasta kamaa, mitä jengi haluaa kuunnella. Aikaisemmin oli vähän hävettänyt tarjota klisesoppaa minnekään.


Ville on hieno persoona ja toivon kuulevani häntä paljon enemmän jossain muussa kuin HIM-yhteydessä.


Onhan se Valo laulanut esim. The Agents-yhtyeessä.


Ja tästäkö nyt sitten lippu lähtee salkoon?

Ennen Topi Sorsakoskea vai ennen Jorma Kääriäistä? Vaiko siinä välissä? Lauluiko yhden keikan ajan jopa? Yhden biisin jopa?

Mutta siis onhan Ville laulanut esim. Bäddingiä ja osoittanut paljon enemmän laulu- ja tulkintataitoa sillä saralla kuin rokin saralla. Villen ääniala on vaan valitettavan rajallinen ja se ei vaan toimi erityisen hyvin livenä.


Noh, aattelin vaan mainita

#15 kirjoitettu 17.08.2011 21:46

Mutta 90-luvun Nightwish on ihan ok. Nykyisin Nightwish ja vaikka nyt se Him on sellaista kertakäyttö musakkia. Kyllä sen uusimman hitin aina ensimmäisen kerran kuuntelee mutta se on jo toisella kuuntelulla loppuun kaluttu.


Laittaisin mielelläni tällästä kuraa tänne Mikseriin, jos osaisin : http://www.youtube.com...

50 miljoonaa käynyt tonkin jo katsomassa tuubista. Iltaisin sitten soittelisin electrothrashjazzia, kun tämä kura valuisi maailmalle ja rahat mun tilille.

#16 kirjoitettu 17.08.2011 22:01

Tosi Torka kirjoitti:
Teknistä musiikkia vailla aitoa omatuntoa. Ei tuo vaan kosketa millään tasolla. Ihan kivaa musiikkia, jota kuuntelee kerran.


Puurokorvat näistä tykkää.
Olen itsestäni huomannut selkeästi, että mitä enmmän rämpytän kitaraa tai painelen sähköpianon koskettimia+opiskelen teoriapuolta, niin sitä yksinkertaisemmalta nämä hittibiisit kuullostavat. Ehkä jossain vaiheessa en enää niitä jaksa sitten kuunnellakaan ja alan kuuntelemaan jazzia tai jotain muuta minulle uutta.

#17 kirjoitettu 17.08.2011 22:08 Muok:17.08.2011 22:08

Tosi Torka kirjoitti:

Just näin ystäväiseni ja jokaisen oma maku on aina se paras maku. Ihan sama mitä joku muu sanoo.


Höpö höpö.. Kyllä on niitä ihmisiä joilla vaan on objektitvisesti paska maku. Niiden elämä mahtaa olla vittumaista.

Se että elämäsi häiriintyy siitä, että joku ei pidäkään sinua hyvänä muusikkona, kertoo aika paljon siitä, että kyseinen kaveri on silloin ihan väärällä alalla.


Otan tämän henkilökohtaisena vittuiluna minulle ja vastaan samalla mitalla: Olet paska muusikko, mutta ennenkaikkea sinulla on paska huumorintaju ja se heijastuu todella rumsti musiikkiisi.

#18 kirjoitettu 18.08.2011 11:31

Tosi Torka kirjoitti:
Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Ei ne kyllä hirveän pitkään lyöneet. Bändi perustettiin 1982 ja Sinä ja minä valloitti koulutytöt keväällä 1984. Toki Nipalla ja kumppaneilla oli muita proggiksia takanaan mutta varsinaisen Dingon nousu huipulle tapahtui suht lyhyessä ajassa.

#19 kirjoitettu 18.08.2011 12:54

Vessajono kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Ei ne kyllä hirveän pitkään lyöneet. Bändi perustettiin 1982 ja Sinä ja minä valloitti koulutytöt keväällä 1984. Toki Nipalla ja kumppaneilla oli muita proggiksia takanaan mutta varsinaisen Dingon nousu huipulle tapahtui suht lyhyessä ajassa.


Joo, muistelen, että se suosio tuli nopeasti ja yllättäin Dingolle itsellekiin. Oksennus lensi back stagella, kun menivät Helsinkiin vähän isomman yleisön eteen - jännitys oli liikaa makkaraperunoille mahassa.

#20 kirjoitettu 18.08.2011 15:22 Muok:18.08.2011 15:22

atheos kirjoitti:
Johtuu siitä että kun kuuntelee riittävän pitkään musiikkia riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti niin sitä vaan automaattisesti blokkaa kaikki kulutetut kliseet musasta ja jos niitä kliseitä on tarpeeksi ja uutta sisältöä liian vähän niin ei vaan jaksa kuunnella tai kiinnostua. Teininä kun kaikki kuluneetkin jutut olivat itselle uusia niin ei se silloin haitannut yhtään. Tieto siis lisää tuskaa tässäkin asiassa.


Tämä.

Lisäksi ihmiset, jotka ovat hyvin paljon musiikin kanssa tekemisissä, eivät yleensäkään ole edes genreuskovaisia, vaan omaavat todella vaihtelevan musiikkimaun, koska jossain välissä jopa todella laajan musiikkityylin lihat on koluttu luun ympäriltä ja sitä pitää vain kuulla jotain uutta.

Joten kyllä, periaattessa musiikin kuunteleminen itsessään "tärvelee" musiikkimaun ennen pitkää, mutta ei huonompaan suuntaan, vain analyyttisempaan suuntaan. Siinä missä kasuaalinen musiikin kuuntelija saa mielihyvää hyvin tuotetusta, kliseisestä radiopopista, analyyttisempi mieli ei sitä välttämättä löydä, koska on jo turtunut nille radiopopin peruselementeille.

Levy-yhtiöden heppujen pitäisi kyllä periaatteessa olla moisen yläpuolella, koska heidän pitäisi tunnistaa ne hittibändin ainekset demoista, mutta ihmisiä sielläkin ollaan ja inhimillisiä "virheitä" sattuu.

Mieleeni tuli sellainen pienimuotoinen koe, jossa joku todella suosittu bändi (vaikka HIM, kun siitä tässä nyt on puhuttu) tekisi räkäisen demon halpastudiossa ja lähettäisi sen vaikka 50 levy-yhtiölle jollain tekaistulla nimellä. Moniko tunnistaisi bändin ja moniko tarjoaisi sopimusta? Arvauksia?

#21 kirjoitettu 18.08.2011 15:27 Muok:18.08.2011 15:29

Ceekayed kirjoitti:

Mieleeni tuli sellainen pienimuotoinen koe, jossa joku todella suosittu bändi (vaikka HIM, kun siitä tässä nyt on puhuttu) tekisi räkäisen demon halpastudiossa ja lähettäisi sen vaikka 50 levy-yhtiölle jollain tekaistulla nimellä. Moniko tunnistaisi bändin ja moniko tarjoaisi sopimusta? Arvauksia?


Ton kokeen jälkeen monissa levy-ytiöissä alkaisi yt-neuvottelut

#22 kirjoitettu 18.08.2011 16:03

Tätä olen itekkin ihmetellyt, ja kuulin erään levy yhtiön "musamoguulin" sanovan että he valitsevat vain bändejä keillä on "jotain sanottavaa". Mutta kuitenkin aidot hitit usein jää levyttämättä

Nopea johtopäätös on = he ovat porukka epäkyynisiä snobeja (ei henkilökohtainen loukkaus).

Mutta sama ongelma löytyy kirjan julkaisemisessa, esimerkkinä (nytten vähän nolottaa) Harry potter.

Siinä omia mielipiteitä, odotan innolla ensimmäistä poskensoittajaa

#23 kirjoitettu 18.08.2011 23:02

Rübert kirjoitti:
Tätä olen itekkin ihmetellyt, ja kuulin erään levy yhtiön "musamoguulin" sanovan että he valitsevat vain bändejä keillä on "jotain sanottavaa". Mutta kuitenkin aidot hitit usein jää levyttämättä

Nopea johtopäätös on = he ovat porukka epäkyynisiä snobeja (ei henkilökohtainen loukkaus).

Mutta sama ongelma löytyy kirjan julkaisemisessa, esimerkkinä (nytten vähän nolottaa) Harry potter.

Siinä omia mielipiteitä, odotan innolla ensimmäistä poskensoittajaa


"jotain sanottavaa" ???
- jos kaikki toimisivat näin, julkaisuun asti päätyisi vain anarkopunkkia. suurimmalla osalla bändejä ei oikeasti ole mitään sanottavaa yhtään mistään. todella harvat (suomalaiset) bändit onnistuvat lyyrikoillaan puhuttelemaan millään tasolla. saati että puhuttelisivat musiikkinsa puolesta. levy-yhtiön setä ei vain kehdannut sanoa, että ottavat vain bändejä jotka myy. eli koreasti paketoitua täsmämarkkinoitua geneeristä bulkkia. ja hyvällä katteella.

ja: mun mielestä sanat "epäkyyninen" ja snobi eivät oikein sovi samaan lauseeseen kuvaamaan henkilön luonteenpiirteitä, kun nuo määreet ovat kyllä aika lailla toisiaan poissulkevia attribuutteja. vivahde-eroja voi tietysti olla, mutta yleisesti ottaen snobit ovat ainakin jossain määrin kyynisiä - ja kyyniset ihmiset ovat varsinaisia asenne-snobeja jos ihan tarkkoja ollaan; kyynikot pitävät itseään tavallisesti hieman keskivertoa älykkäämpinä ja snobailevat sillä.

poski on soitettu. urea iacta est.

#24 kirjoitettu 19.08.2011 00:57

karman hardon kirjoitti:
"jotain sanottavaa" ???
- jos kaikki toimisivat näin, julkaisuun asti päätyisi vain anarkopunkkia. suurimmalla osalla bändejä ei oikeasti ole mitään sanottavaa yhtään mistään. todella harvat (suomalaiset) bändit onnistuvat lyyrikoillaan puhuttelemaan millään tasolla. saati että puhuttelisivat musiikkinsa puolesta. levy-yhtiön setä ei vain kehdannut sanoa, että ottavat vain bändejä jotka myy. eli koreasti paketoitua täsmämarkkinoitua geneeristä bulkkia. ja hyvällä katteella.


Mielestäni jokaisella bändillä, joilla biiseissään on sanoitukset, on myös jotain sanottavaa, jota haluavat tuoda esiin. Oli se sanoma sitten "jee perjantai, pakko ottaa kaljaa" tai "valtio on paska." Eri asia kuinka ajatuksia herättävää ja puhuttelevaa sanoma on sekä myös se, keitä sanoma puhuttelee. Kiinnostaisikin tietää, mitä "levy-yhtiön setä" mahtoi tarkoittaa näillä bändeillä, joilla on jotain sanottavaa.
Mitä taas tulee siihen, että levy-yhtiöt ottavat vain bändejä, jotka myy, niin miksi niiden pitäisi ottaa muita bändejä. Levy-yhtiö kuitenkin on bisnes ja pyrkii tekemään voittoa ja totuus on, että suurin osa ihmisistä pitää kyseisten bändien musiikista (tai ainakin siitä miten kyseisiä bändejä on markkinoitu). Jos nyt jotenkin yrittää tämän vetää edes sivuamaan keskustelun alkuperäistä aihetta, niin osaksi valintaan varmasti ainakin alitajuisesti vaikuttaa valitsijan oma musiikkimaku, mutta enemmän ainakin pitäisi vaikuttaa se, minkä valitsija mieltää myyväksi musiikiksi sekä se, millaista musiikkia hän erilaisten analyysien perusteella pitää suosittuna.
Pienemmillä, valtavirrasta poikkeavilla levy-yhtiöillä taas varmasti vaikuttaa enemmän oma musiikkimaku valintojen taustalla, mutta kyseiset levy-yhtiöt yleensä pysyvät pieninä, koska heidän edustamalleen musiikille ei yksinkertaisesti ole niin suurta kysyntää.

#25 kirjoitettu 19.08.2011 08:04

pienillä lafkoilla ei myöskään ole isojen levy-yhtiöiden markkinointikoneistoa. mainostaminen maksaa, mitä seksikkäämpi media sitä kalliimpaa, mut myös tehokkaampaa. vaikka internet onkin ehkä syönyt ajankäyttöä esim. TV:n katsomiselta, niin mainoskanavana TV on silti vielä eittämättä tehokkain - mut eipä TV:ssä pahemmin näy mainoksia kuin näiltä levy-yhtiöjäteiltä.

yritä siinä sitten kengännauhabudjetilla promota pikkulafkasi artisteja...

#26 kirjoitettu 19.08.2011 08:27

karman hardon kirjoitti:

mut eipä TV:ssä pahemmin näy mainoksia kuin näiltä levy-yhtiöjäteiltä.


Niilläkin se mitä mainostetaan telkussa on suhteellisen kapealaista.

#27 kirjoitettu 19.08.2011 09:47

Humaloidi kirjoitti:
Jos nyt jotenkin yrittää tämän vetää edes sivuamaan keskustelun alkuperäistä aihetta, niin osaksi valintaan varmasti ainakin alitajuisesti vaikuttaa valitsijan oma musiikkimaku, mutta enemmän ainakin pitäisi vaikuttaa se, minkä valitsija mieltää myyväksi musiikiksi sekä se, millaista musiikkia hän erilaisten analyysien perusteella pitää suosittuna.


Vai voisiko olla, että olisi parempi antaa sen alitajunnan vaikuttaa päätöksissä enemmän. Luin The Beatlesin tarinan joskus, missä kerrottiin ajasta ennen lyvytyssopimusta. Joku levymoguli/tuottaja tms. oli kuullut bändistä puskaradion kautta ja vihasi poppoota, kun ei tykännyt niiden musasta ollenkaan. Sitten tämä hifikorva vietiin kuuntelemaan bändiä livenä, niin jossain vaiheessa hifikorva huomasi toisen jalkansa lyövän tahtia lattiaan, vaikka "ylitajunta" vihasikin vielä itse musiikkia. Varmaan alitajunta tykkäsi Beatlesista, mutta hifikorva oli opettanut tietoisen järkensä nauttimaan "hienommasta" musiikista.

#28 kirjoitettu 19.08.2011 13:13

The Mercedes kirjoitti:
Onko pitkään musiikkia harrastaneet ihmiset sellaisia, että he eivät kestä kuunnella radiota?


Ovat. Myös he jotka keskittyvät kuuntelemaansa eivätkä pelkästään he, jotka itse sitä myös tuottavat.

Kuinka moni Mikserin käyttäjistä myöntää nauttivansa (pääsääntöisesti) radiomusasta?


Hyvin moni, mutta he eivät sitten taas käytäkään aktiivisesti mikserin forumia. Ei kerkee ku pitää radiota kuunnella.

Suuri yleisö mahtaa olla pääasiassa puurokorvia? Levy-yhtiöt voisivat palkata minut listoilleen, saisivat puurokorvan arvion demoista, ennen kuin heittävät ne roskiin.


Tod näk joo. Suuri yleisö on ihan kaikessa ihan super huonoja. Vain 10% kaikista on aina jossain hyviä. Muut iha rupusakkia = esim. yleisöä. Ja sit siun kantsii tajuta et bisnes on pisnestä eikä 3 vuoden päästä ylhäällä olevaa osaketta kannata alkaa myymään nyt vaan vasta sitten 3v päästä. Turhaa siis ottaa talliinsa kalliita osakkeita odottelemaan kallistumistaan. Pittee saada halvalla.

#29 kirjoitettu 19.08.2011 14:21

karman hardon kirjoitti:
pienillä lafkoilla ei myöskään ole isojen levy-yhtiöiden markkinointikoneistoa. mainostaminen maksaa, mitä seksikkäämpi media sitä kalliimpaa, mut myös tehokkaampaa. vaikka internet onkin ehkä syönyt ajankäyttöä esim. TV:n katsomiselta, niin mainoskanavana TV on silti vielä eittämättä tehokkain - mut eipä TV:ssä pahemmin näy mainoksia kuin näiltä levy-yhtiöjäteiltä.

yritä siinä sitten kengännauhabudjetilla promota pikkulafkasi artisteja...


Yleisesti ottaen TV:ssä kuitenkin mainostetaan enimmäkseen lähinnä jo tunnettujen artistien (tai muista asiayhteyksistä tunnettujen henkilöiden) uusia levyjä. Pitää toki paikkansa, että markkinointi lisää näkyvyyttä ja isommalla budjetilla on huomattavasti helpompi saada tieto bändin/artistin olemassaolosta isommalle yleisölle. Pitää kuitenkin muistaa, että isot levy-yhtiö ovat myös joskus olleet pieniä ja kasvaneet isoiksi julkaisemalla musiikkia, joka myy.

#30 kirjoitettu 19.08.2011 14:26

arsi kirjoitti:
Ville Valo on silti upea ja mielenkiintoinen persoona ihan samalla tavalla kuin Pertti Neumann Nieminenkin. Heissä on muutenkin paljon samaa. Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Matti Nykäselläkin on mahti habitus, mutta ei ne levyt silti paremmin myyneet. Ja Dingollahan on lähes pari levyä kuitenkin mahtavia kappaleita!

Arsi


Matti on esimerkki tapauksesta, jolloin joku "virallisten" levylafkojen ulkopuolinen keksii idean. Tuon keksi Hännisen Rane, joka on lähinnä pyörittänyt ohjelmatoimistoa. Näki Matin marketissa ja meni piruuttaan kysymään, "osaatko laulaa". Matti sanoi "kyllä", vaikka tiesi, ettei oikeasti ole mikään laulaja. Sitten menivät Niemen Jussin studiolle levyä tekemään. Kyllähän tuo Ranelta kuningasajatus oli. Mikään oikea levy-yhtiö ei välttämättä olisi ideaa noteerannut.
Veera Telenius "Miljoona ruusua" biisillään oli vastaavanlainen ulkopuolisen löytö. Sitäkin tuottajaa kaikki pitivät hulluna, kun otti vanhan akan siipeinsä suojaan, mutta vanha akkapa tekikin platinalevyn.

Tämän päivän levy-yhtiöiden julkaisupolitiikka on sellainen, että uudet Juicet ja Sorsakosket jäänevät koskaan löytymättä, ellei joku ennakkoluuloton iske väliin.

#31 kirjoitettu 19.08.2011 14:40

The Mercedes kirjoitti:
Vai voisiko olla, että olisi parempi antaa sen alitajunnan vaikuttaa päätöksissä enemmän. Luin The Beatlesin tarinan joskus, missä kerrottiin ajasta ennen lyvytyssopimusta. Joku levymoguli/tuottaja tms. oli kuullut bändistä puskaradion kautta ja vihasi poppoota, kun ei tykännyt niiden musasta ollenkaan. Sitten tämä hifikorva vietiin kuuntelemaan bändiä livenä, niin jossain vaiheessa hifikorva huomasi toisen jalkansa lyövän tahtia lattiaan, vaikka "ylitajunta" vihasikin vielä itse musiikkia. Varmaan alitajunta tykkäsi Beatlesista, mutta hifikorva oli opettanut tietoisen järkensä nauttimaan "hienommasta" musiikista.


Beatles käsittääkseni oli jotain aika uutta ja ihmisillä on tapana yleensä vieroksua uusia asioita, joka varmasti vaikutti kyseisen levymogulin "vihan" taustalla. Levy-yhtiöiden tärkein tehtävä kuitenkin on tuottaa voittoa, eikä nostaa esiin uudenlaista musiikkia, jossa on paljon erilaisia yksityiskohtia ja joka on teknisesti taitavasti soitettua tai sisältää erittäin syvällistä sanomaa, ellei katso tämän musiikin myyvän. Vaatiikin hyvää analysointitaitoa sekä ammattitaitoa, jotta pystyy näkemään ajoissa uudenlaisen musiikin suosion. Vanhassa on helppoa ja turvallista pysyä. Beatlesin kohdalla siis kyseinen levymoguli ei selvästikään nähnyt bändin potentiaalia ja antoi liikaa oman musiikkimaun vaikuttaa (olkoonkin, että se oli tiedostettu musiikkimaku).

Lähinnä olen sitä mieltä, että ei pitäisi antaa ennakkoluulojen tai asenteiden vaikuttaa. Ehkä yleisin ja samalla vääränlaisin asenne, joka tietyillä ihmisillä on, on se että bändin suosion kasvaessa ja sen saadessa kaupallista menestystä, bändin musiikista tulee jotenkin automaattisesti paskaa. Toinen taas on genre-ennakkoluulot. Itsekin myönnän joskus sortuvani näihin ennakkoluuloihin, mutta onneksi aina tulee esiin joitain biisejä ja artisteja, jotka rikkovat nämä ennakkoluulot.

#32 kirjoitettu 19.08.2011 17:42

Tosi Torka kirjoitti:
The Mercedes kirjoitti:
atheos kirjoitti:
Johtuu siitä että kun kuuntelee riittävän pitkään musiikkia riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti niin sitä vaan automaattisesti blokkaa kaikki kulutetut kliseet musasta ja jos niitä kliseitä on tarpeeksi ja uutta sisältöä liian vähän niin ei vaan jaksa kuunnella tai kiinnostua. Teininä kun kaikki kuluneetkin jutut olivat itselle uusia niin ei se silloin haitannut yhtään. Tieto siis lisää tuskaa tässäkin asiassa.


Ville Valo sanoi jossain haastattelussa, että kun hän alkoi käyttämään oikein reilusti kliseitä biiseissään, niin alkoi tulla sellasta kamaa, mitä jengi haluaa kuunnella. Aikaisemmin oli vähän hävettänyt tarjota klisesoppaa minnekään.


Ville on hieno persoona ja toivon kuulevani häntä paljon enemmän jossain muussa kuin HIM-yhteydessä.


Mut onko yhtä hieno ku Matti Nykänen?

#33 kirjoitettu 20.08.2011 23:54

Tosi Torka kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Ei ne kyllä hirveän pitkään lyöneet. Bändi perustettiin 1982 ja Sinä ja minä valloitti koulutytöt keväällä 1984. Toki Nipalla ja kumppaneilla oli muita proggiksia takanaan mutta varsinaisen Dingon nousu huipulle tapahtui suht lyhyessä ajassa.


Mutta Dingo siis hylättiin esim. suuren gurun Epe Heleniuksen taholta. Hän kutsuu sitä vieläkin suurimmaksi virheekseen musiikkibisneksessä. Muutenkin siis heidän demonsa ei tuonut ihan heti tulosta. Kyllä siinä kuten jo toit esiin jokunen tovi meni ennen kuin se hysteria alkoi. Suomessahan on ollut vain kaksi todella suurta ilmiötä toinen oli Irwin ja toinen oli Dingo. Muut ovat sitten olleet sellaista keskitason kamaa.


Gringos Locos. Mihin tämä bändi katosi?

#34 kirjoitettu 20.08.2011 23:58

Tosi Torka kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Ei ne kyllä hirveän pitkään lyöneet. Bändi perustettiin 1982 ja Sinä ja minä valloitti koulutytöt keväällä 1984. Toki Nipalla ja kumppaneilla oli muita proggiksia takanaan mutta varsinaisen Dingon nousu huipulle tapahtui suht lyhyessä ajassa.


Mutta Dingo siis hylättiin esim. suuren gurun Epe Heleniuksen taholta. Hän kutsuu sitä vieläkin suurimmaksi virheekseen musiikkibisneksessä. Muutenkin siis heidän demonsa ei tuonut ihan heti tulosta. Kyllä siinä kuten jo toit esiin jokunen tovi meni ennen kuin se hysteria alkoi. Suomessahan on ollut vain kaksi todella suurta ilmiötä toinen oli Irwin ja toinen oli Dingo. Muut ovat sitten olleet sellaista keskitason kamaa.


Gringos Locos. Mihin tämä bändi katosi?


Heh. Gringos Locos oli se eka suomalainen bändi, jonka maailmanmenestyksestä puhuttiin isolla painotuksella. Mitään ei vaan koskaan silti lopulta tapahtunut.


Täytyy sanoa että muistan sen hehkutuksen. Ei niillä ihan paskoja biisejä ollut kuitenkaan, mutta maailmaa ei sillä valloiteta.

#35 kirjoitettu 21.08.2011 00:34

Tosi Torka kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Tosi Torka kirjoitti:
Dingokin löi aikansa päätänsä seinään ennen kuin huuma alkoi. Ei se taito vaan se habitus ja se palo siihen ammattiin.


Ei ne kyllä hirveän pitkään lyöneet. Bändi perustettiin 1982 ja Sinä ja minä valloitti koulutytöt keväällä 1984. Toki Nipalla ja kumppaneilla oli muita proggiksia takanaan mutta varsinaisen Dingon nousu huipulle tapahtui suht lyhyessä ajassa.


Mutta Dingo siis hylättiin esim. suuren gurun Epe Heleniuksen taholta. Hän kutsuu sitä vieläkin suurimmaksi virheekseen musiikkibisneksessä. Muutenkin siis heidän demonsa ei tuonut ihan heti tulosta. Kyllä siinä kuten jo toit esiin jokunen tovi meni ennen kuin se hysteria alkoi. Suomessahan on ollut vain kaksi todella suurta ilmiötä toinen oli Irwin ja toinen oli Dingo. Muut ovat sitten olleet sellaista keskitason kamaa.


Gringos Locos. Mihin tämä bändi katosi?


Heh. Gringos Locos oli se eka suomalainen bändi, jonka maailmanmenestyksestä puhuttiin isolla painotuksella. Mitään ei vaan koskaan silti lopulta tapahtunut.


Täytyy sanoa että muistan sen hehkutuksen. Ei niillä ihan paskoja biisejä ollut kuitenkaan, mutta maailmaa ei sillä valloiteta.


Juuh, pr-koneisto oli saavuttanut silloin sen tason Suomessa, että se teki siitä brändistä ilmiön ennen kuin kukaan edes tiesi, mikä vitun Gringos Locos.. Maailmanvalloitus oli lähellä....millin päässä... Olihan sillä bändillä silti hyvät soittajat ja hyvä laulaja.


No olihan niillä kova poppoo. Mutta mitä olet mieltä esim. Hanoi Rocksista? Sehän ei koskaan oikeastaan ollut suomalainen bändi, jos olen oikein käsittänyt. Mutta kuitenkin 5/3 jäsenistä oli suomalaisia. Mitähän ne meistä silloin ajatteli?

#36 kirjoitettu 21.08.2011 06:49

KorgTriton kirjoitti:
Klaus H kirjoitti:
Mutta kuitenkin 5/3 jäsenistä oli suomalaisia. Mitähän ne meistä silloin ajatteli?


Jos bändin jäsenistä 166% oli suomalaisia, niin luultavasti ajattelivat neekereiden hakkaamista ja tukan leikkaamista kaljuksi

KorgTriton muokkasi viestiä 02:30 21.08.2011

Vakavammin sanottuna, kyllä Hanoi rocks oli suomalainen bändi


Ei se nyt niin vakavaa ole. Mutta kuulemma vaikuttivat monien esim. jenkkibändien toimintaan. Ihan jees.

#37 kirjoitettu 21.08.2011 10:45 Muok:21.08.2011 11:44

Klaus H kirjoitti:
Gringos Locos. Mihin tämä bändi katosi?


Katsoin Gringosien biisejä tuubista just, ja täytyy sanoa, että luultavasti biisit eivät olleet tarpeeksi kovia. Etenkin sanat ja laulumelodia ei mun mielestä ollut kansainvälistä tasoa. En kyllä tiedä olenko edes kuullut ton bändin parasta biisiä. Vertailun vuoksi katsoin tuolta ajalta Bon Jovin biisejä, joissa oli tarttuvuutta ihan eri tavalla. Jos olisin ollut levymoguli tuohon aikaan, niin olisin antanut vinkin hommata uusi lauluntekijä taustajoukkoihin. Soitto ja laulu kuulosti kyllä ihan riittävän hyvältä.

Hanoi Rocksilla puolestaan oli jo astetta kovempia biisejä. Tuo orkesteri olisi tarvinnut todella vahvan johtohamon, joka olisi kyennyt pitämään pelimannit kurissa/ tarvittaessa hommannut raittiimpaa soittajaa tilalle, kunnes homma pelaa.

The Mercedes muokkasi viestiä 11:43 21.08.2011

#38 kirjoitettu 21.08.2011 11:20

Levymogulin ei saisi antaa omien musiikkimieltymysten olla pääosassa, vaan pitäisi miettiä, meneekö tuote kaupaksi jollekin jengille, joka selkeästi on idolia vailla. Bändin tai artistin pitäisi olla sellainen, että kun avaa radion kesken biisin, parin tahdin jälkeen tunnistaa esittäjän, vaikka biisi olisi outokin. Tuo on asia, joka on tämän päivän isoilta levytuottajilta hukassa. Heillä on jokin formaatti mielessään ja he hakevat esiintyjiä, jotka mahtuvat sopivasti heidän palikkalautanssa läpi. Artisteilta ei enää odoteta peroonallisuutta, vaan kykyä muuttua heidän haluamikseen nukeiksi. Sitten itkevät mediassa vuolaasti, ettei levyjä myydä. Syyllistä eivät etsi peilistä, vaan kopioinnista, internetistä ja muusta vastaavasta.

Onneksi aina on myös pieniä uusia alan yrittäjiä, joilla saattaa olla rohkeutta lähteä sellaistenkin avuksi, jotka poikkeavat tuosta isoisten monikansallisten firmojen perushutusta. He tekevät joskus löydön, jonka ansiosta heidänkin firmansa kasvaa merkittäväksi vaikuttajaksi alalla. Sitten sen joku ylikansallinen talo ostaakin pois häiriköimästä. Valitettavasti.

#39 kirjoitettu 21.08.2011 15:18

Lautajaska kirjoitti:
Levymogulin ei saisi antaa omien musiikkimieltymysten olla pääosassa, vaan pitäisi miettiä, meneekö tuote kaupaksi jollekin jengille, joka selkeästi on idolia vailla. Bändin tai artistin pitäisi olla sellainen, että kun avaa radion kesken biisin, parin tahdin jälkeen tunnistaa esittäjän, vaikka biisi olisi outokin. Tuo on asia, joka on tämän päivän isoilta levytuottajilta hukassa. Heillä on jokin formaatti mielessään ja he hakevat esiintyjiä, jotka mahtuvat sopivasti heidän palikkalautanssa läpi. Artisteilta ei enää odoteta peroonallisuutta, vaan kykyä muuttua heidän haluamikseen nukeiksi. Sitten itkevät mediassa vuolaasti, ettei levyjä myydä. Syyllistä eivät etsi peilistä, vaan kopioinnista, internetistä ja muusta vastaavasta.

Onneksi aina on myös pieniä uusia alan yrittäjiä, joilla saattaa olla rohkeutta lähteä sellaistenkin avuksi, jotka poikkeavat tuosta isoisten monikansallisten firmojen perushutusta. He tekevät joskus löydön, jonka ansiosta heidänkin firmansa kasvaa merkittäväksi vaikuttajaksi alalla. Sitten sen joku ylikansallinen talo ostaakin pois häiriköimästä. Valitettavasti.


Nykyään on vissiin vähän menny bisnes siihen suuntaan että ei myydä artisteja (tai siis toki myydään niitäkin, mutta ei niin pääsääntöisesti kuin ennen, ehkä) vaan biisejä. Tai oikeestaan videoita ja biisejä. Sillon siitä artistista ei tarvi tehdä isoa persoonaa ja se on helposti korvattavissa jollain toisella. Siis noin niinkun markkinoinnin näkökulmasta.

Kun näitten mp3:sten yms. takia jo kuunteluformaattikin alkaa siirtyä niin että ihmisten ei tarvi ostaa sitä koko levyä saman tyypin musaa vaan kuunnellaan enemmän yksittäisiä kappaleita. Joittenkin mielestä se on hirveen huono, mutta toisaalta tää ei oo eka kerta kun tallennusmedian muutos muuttaa ihmisten kuuntelutottumuksia.

Itelle tää käy hyvin, kun tykkään enemmän biiseistä kuin artisteista. Poikkeuksia lukuunottamatta.

#40 kirjoitettu 21.08.2011 18:44

Sunt1o kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Levymogulin ei saisi antaa omien musiikkimieltymysten olla pääosassa, vaan pitäisi miettiä, meneekö tuote kaupaksi jollekin jengille, joka selkeästi on idolia vailla. Bändin tai artistin pitäisi olla sellainen, että kun avaa radion kesken biisin, parin tahdin jälkeen tunnistaa esittäjän, vaikka biisi olisi outokin. Tuo on asia, joka on tämän päivän isoilta levytuottajilta hukassa. Heillä on jokin formaatti mielessään ja he hakevat esiintyjiä, jotka mahtuvat sopivasti heidän palikkalautanssa läpi. Artisteilta ei enää odoteta peroonallisuutta, vaan kykyä muuttua heidän haluamikseen nukeiksi. Sitten itkevät mediassa vuolaasti, ettei levyjä myydä. Syyllistä eivät etsi peilistä, vaan kopioinnista, internetistä ja muusta vastaavasta.

Onneksi aina on myös pieniä uusia alan yrittäjiä, joilla saattaa olla rohkeutta lähteä sellaistenkin avuksi, jotka poikkeavat tuosta isoisten monikansallisten firmojen perushutusta. He tekevät joskus löydön, jonka ansiosta heidänkin firmansa kasvaa merkittäväksi vaikuttajaksi alalla. Sitten sen joku ylikansallinen talo ostaakin pois häiriköimästä. Valitettavasti.


Nykyään on vissiin vähän menny bisnes siihen suuntaan että ei myydä artisteja (tai siis toki myydään niitäkin, mutta ei niin pääsääntöisesti kuin ennen, ehkä) vaan biisejä. Tai oikeestaan videoita ja biisejä. Sillon siitä artistista ei tarvi tehdä isoa persoonaa ja se on helposti korvattavissa jollain toisella. Siis noin niinkun markkinoinnin näkökulmasta.

Kun näitten mp3:sten yms. takia jo kuunteluformaattikin alkaa siirtyä niin että ihmisten ei tarvi ostaa sitä koko levyä saman tyypin musaa vaan kuunnellaan enemmän yksittäisiä kappaleita. Joittenkin mielestä se on hirveen huono, mutta toisaalta tää ei oo eka kerta kun tallennusmedian muutos muuttaa ihmisten kuuntelutottumuksia.

Itelle tää käy hyvin, kun tykkään enemmän biiseistä kuin artisteista. Poikkeuksia lukuunottamatta.


Olen miettinyt, onko syynä sekin, että levy-yhtiöt ja isommat ohjelmatoimistot alkavat olla samaa puljua noiden isojen mediatalojen kanssa. On kannattavampaa myydä monta keskitason artistia, esim. "tangokuningasta" moneen paikkaan samaksi illaksi, kuin yhtä suurta tähteä yhteen paikkaan, vaikkakin isommalla rahalla. Jos joku "tangokuningas" nousee yli muiden, eivät muut kelpaa, vaan kaikki tahtoisivat sen yhden. Monesta tasapaksusta saa enemmän ja tanssipaikka aina kaverin, joka kuulostaa aivan samalta, kuin muutkin ja laulaa jokseenkin samat biisitkin. Noita kun on tullut säestettyä useampiakin, on tullut tuollainen fiilis.
Nuo Idols kisan tuotokset ovat tyypeiltään keskenään erilaiset, mutta niidenkään ei kuulune nousta liian koviksi nimiksi, sillä seuraavana vuonnahan tulee jo uusi idols myyntiin. Kenties tuo tasapäistäminen juontaa jostain sellaisesta.
Nuo formaattiradiot ovat sitten oma lukunsa. Niissä kun soi se yksi biisi kyllästymiseen asti, eikä muut ollenkaan. Se yksi soi, koska siitä on radiolle maksettu. Niinpä ei enää ole levy-yhtiöllä ongelmaa, saako biisin soimaan radiossa, eli miellyttääkö se toimittajia. Nyt laitetaan vain rahaa lavaan ja soihan se. Sitten oletetaan sen olevan hitti kansankin mielestä, sehän soi radiossa koko ajan.