Mikseri.net

#2 kirjoitettu 04.03.2012 11:59

Ei pidä.

Mä uskon, että masennukselta ei voi välttyä eikä siihen voi varautua, jos se on tullakseen. Eikä suru välttämättä edes liity asiaan.


Toisaalta jos ei ajattele tota sananlaskua masennuksen kautta, ni kyllä siinä on perää että jos ei jää vatvomaan kaikkea törkyä mitä sisäänsä ottaa, ni elää luultavasti onnellisempana, kuin että kokoajan pitää tiukasti mielessä ne afrikan nälkäset ja kuolleen isotädin ja mitävielä.

#3 kirjoitettu 04.03.2012 12:04 Muok:04.03.2012 12:04

Mielen heikkoutta moiset masennukset.

BVR muokkasi viestiä 12:04 04.03.2012

"Snif, elämä potkii vähän päähän, mie oon nyt masentunu"

#4 kirjoitettu 04.03.2012 12:04

Mielenkiintoinen sananlasku. Sen jälkeen kun "surun linnut" ovat pesineet päässäsi, jättää se jonkinlaisen pysyvän arven. Sen kieltäminen olisi vain itsepetosta. Mutta se on aina tilaisuus muuttua ja löytää ehkä jotain ihan uutta. Takaisin ei voi palata.

#5 kirjoitettu 04.03.2012 12:08

Vaikka ne sinne päähän pesiski niin ei tartte antaa niiden paskoa päälle.

Toisin sanoen siis, voihan sitä olla elämässä jatkuvasti vaikeuksia; stressiä, surua, rahaongelmia tai menee jotenkin muuten huonosti. Se on sitten eri asia kuinka antaa näiden asioiden vaikuttaa elämäänsä. Niistä voi päästä yli, jos vaan yrittää eikä jätä niitä linnunpaskoja pyyhkimättä pois päästänsä.

#6 kirjoitettu 04.03.2012 12:09 Muok:04.03.2012 12:10

Meidän omat sananlaskut sen sijaan ovat lakonisuudessaan aika huippua. Ne kiistävät olevansa sananlaskuja sitäpaitsi. Tyyliin: allergia on nirsoilua.

Shah muokkasi viestiä 12:09 04.03.2012

Enkä nyt tarkoita niitä oikeita parempi pyy pivossa, kuin aggrotech-biisi mikserissä -sananlaskuja.

#7 kirjoitettu 04.03.2012 12:36 Muok:04.03.2012 12:38

Perseestä. Pari vuotta nuorempana tässä jakso silleen ihan niinku rypeä, mut nykyään vaan tavattoman perseestä. Varsinkin kun olisi ihan jotain tärkeitäkin juttuja hoidettavana, niin pääkoppa jumittaa vaan siinä 'miust ei ikinä oo mihinkään ja kaikki on perseestä ja elämä on paskaa ;___;' - vaiheessa.



Oho. BuranaC - hymiö :_

Pohjois-Korea muokkasi viestiä 12:37 04.03.2012
Eka kerta ku käytän tollast viritelmää, ei kyl sovi mulle. Pysyn ihan vaan näisäs länsimaisten standardien muodostamissa konservatiivisissa naamahymiöissä.

#8 kirjoitettu 04.03.2012 12:57 Muok:04.03.2012 13:00

Masennus on tällä hetkellä munkin elämässä tosi ajankohtanen asia syystä että mulla alotettiin joulukuun lääkitys sen hoitoon sekä paniikkihäiriön aiheuttamien vaivojen ehkäsyyn... Monet teistä on sen jälkeen vihjailleet että oon jopa foorumin keskustelujen kautta vaikuttanu jotenki omituiselta tms. Omasta mielestäni olin tosi tosi normaali eikä mua masentanu moneen kuukauteen.

MUTTA. reilu viikko sitten loppu lääkkeet ja huomasin että respa on kateissa enkä oo vieläkään jaksanu lähtee hoitaa asiaa terveyskeskukseen... joten.. nyt ku viekkarit on jo ohi ja lääkkeen vaikutus lakannu, pakko sanoa että mun olo on paljon pahempi ku ennen lääkityksen alotusta. Vihaan tätä oloa enemmän ku mitään. Jos sitä alkaa ajattelemaan masentuu vaan entisestään. Mutta heti ku tulee semmone hetki että ei oo tekemistä ja on hiljasta, niin alkaa miettimään aivan liian syvällisesti kaikkia vanhojakin asioita mille ei vaan voi mitään. On syyllinen olo ja semmonen ajatusmaailma että "sä olet ihan paska, et sä pysty siihen kuitenkaan, älä edes yritä, kuka sä luulet olevas" ja muuta vastaavaa... sairasta ja epämiellyttävää. En saa öisin unta, se on kaikkein rasittavinta.

Mutta nyt musta tuntuu että ajattelen paljon selvemmin mutta ei se oo sen arvosta koska mun on nyt taas tosi vaikee edes poistua asunnolta. Ennen lääkityksen alotusta aina ku olin ulkona kyttäsin kerrostalojen ikkunoita ja mua vitutti, olin aina varma että naapurit vakoilee mua ja kattelee ikkunoista. Ja heti jos huomasin että joku on vaikka parvekkeella tupakalla, se oli automaattisesti tullut siihen koska oli ikkunasta nähny että kävelen pihalla. Näin ei varmasti ole ja hulluinta on että vaikka tiijän sen itekkin en vaan voi sille mitään. Kyllä mä taidan tarvita sitä lääkitystä. Maanantaina meen pyytää uuden respan......

niinkun BVR sano, se on mielen heikkoutta. Masennus ja kaikki mielenterveysongelmat ylipäätään kertoo heikosta psyykkeestä mihin yleensä on olemassa useampikin syy.

#9 kirjoitettu 04.03.2012 13:08 Muok:04.03.2012 13:14

Saminoidi kirjoitti:
Susimies kirjoitti:
MUTTA. reilu viikko sitten loppu lääkkeet ja huomasin että respa on kateissa enkä oo vieläkään jaksanu lähtee hoitaa asiaa terveyskeskukseen... joten.. nyt ku viekkarit on jo ohi ja lääkkeen vaikutus lakannu

Ei ne reflat viikossa lopu.


ekat neljä päivää oli ihmeellisiä "sähköiskuja" päässä tai siltä se tuntu, niinku sekunnin kymmenesosan blackoutteja et sama ku ois pyörtyny mut tuli heti olo takasi normaaliks. jos käänti päätä nopeesti ni se tuli sillonki. ja päänsärkyä otsalohkossa aluks.. Mut ei mulla enää mitää oireita oo ellei nää nyt sitte luettelemani asiat oo niitä viekkareita. En usko koska olo oli samanlaine enne lääkettä. Ja tää ei siis ole mikään BENTZO, niitä ne syötti mulle ekan kuukauden kunnes alko toimimaan toi oikee lääke. ne bentzot pistää nupin sekasi ja niihi jää hetkessä koukkuu siks kuukauden jälkee ku sain niitä vielä ni vaihoin vaa hatsiin ne heti. sit ku lääkäri kysy tarviinko niitä enää sanoin että en. kysy onko mulla niitä vielä. "totta kai, säästelen pahan päivän varalle"... eli nyt ois ehkä ollu tarve mut tyhmyydestä sakotetaan. Se mun masennus/paniikkihäiriölääke on Cipralexin rinnakkaislääke. Ei mulla oo koskaan enne ollu mitään lääkitystä. Yks kaveri joka koko ikänsä syöny vahvoja lääkkeitä kans nauro mulle että "ei siitä voi es tulla viekkareita hyvä mies". En sit tiedä. ei mulla mitää narkkari tärinöitä ollukkaan, vaan siis huomas vaa ku se lääkeaine alko häviämää ja keho ois halunnu sitä vielä.

Susimies muokkasi viestiä 13:11 04.03.2012

Heräsin tänää siihen ku äitini soitti ja kerto että mun velipuoli tulee käymää tänään ni seki sai ahistumaan tosi paljon oikeen sydän alkaa tykyttää ku mietin sitä et parin tunnin päästä pitää kävellä tohon pysäkille ja matkustaa busseilla sinne..... vittu........ tätä lääkitystä pitäs jatkaa vielä vuoden ajan mut ei tällanen pien tauko varmaa mitää haittaa. varmaan pelkästää hyvä kokeilla joskus et miten asiat muuttuu ilman lääkettä?

#10 kirjoitettu 04.03.2012 13:15 Muok:04.03.2012 13:16

Saminoidi kirjoitti:
Susimies kirjoitti:
ekat neljä päivää oli ihmeellisiä "sähköiskuja" päässä tai siltä se tuntu, niinku sekunnin kymmenesosan blackoutteja et sama ku ois pyörtyny mut tuli heti olo takasi normaaliks. jos käänti päätä nopeesti ni se tuli sillonki. ja päänsärkyä otsalohkossa aluks.. Mut ei mulla enää mitää oireita oo ellei nää nyt sitte luettelemani asiat oo niitä viekkareita. En usko koska olo oli samanlaine enne lääkettä. Ja tää ei siis ole mikään BENTZO, niitä ne syötti mulle ekan kuukauden kunnes alko toimimaan toi oikee lääke.

Nii toi on joku SSRI tai joku sen sellanen vissiin sitte? Kyl siinä ainakin mulla meni monta viikkoo että pääkoppa asettu. Bentsot oli helpompi lopettaa.


joo joku serotoniininestäjäpalauttaja vai mikä olikaan. Ok eli mun olo vois muuttuu paremmaks ku ois ottamatta pari viikkoo. mut ei mitää järkee ku se lääke auttaa.

Susimies muokkasi viestiä 13:16 04.03.2012

oon kyllä eri mieltä tosta bentzo hommasta en pelkästää oman kokemuksen takia vaan siitä et melkeen kaikki tuttavat on koukussa niihin ja kaikki sanoo että bentzokoukku on kaikkein vittumaisin koukku....

#11 kirjoitettu 04.03.2012 13:23

Susimies kirjoitti:
... Cipralexin rinnakkaislääke.
Ah, cipralex, vanha, hyvä ystäväni.

Kyseessä siis tosiaan serotoniinin takaisinoton estäjä. Käyttöä ei saisi lopettaa yhtäkkiä, vaan annos pitäisi ensin puolittaa ja sitten puolittaa ja sitten vielä mielellään puolittaa, muistaakseni puolen vuoden aikana. Yhtäkkinen lopettaminen saa aikaan kuvailemasi kaltaiset oireet.

Sanoivat miulle lääkärissä, että vasta vuoden käytön jälkeen ko. lääkkeen vaikutus muuttuu pysyväksi.

Itse aiheeseen miulla ei ole sanottavaa. Enoo vielä ollut masentunut.

#12 kirjoitettu 04.03.2012 13:25

HW kirjoitti:
Susimies kirjoitti:
... Cipralexin rinnakkaislääke.
Ah, cipralex, vanha, hyvä ystäväni.

Kyseessä siis tosiaan serotoniinin takaisinoton estäjä. Käyttöä ei saisi lopettaa yhtäkkiä, vaan annos pitäisi ensin puolittaa ja sitten puolittaa ja sitten vielä mielellään puolittaa, muistaakseni puolen vuoden aikana. Yhtäkkinen lopettaminen saa aikaan kuvailemasi kaltaiset oireet.

Sanoivat miulle lääkärissä, että vasta vuoden käytön jälkeen ko. lääkkeen vaikutus muuttuu pysyväksi.

Itse aiheeseen miulla ei ole sanottavaa. Enoo vielä ollut masentunut.


ok, kiitos tiedosta. Tuntuu paremmalta kun voi uskotella itselleen että synkät ajatukset johtuu vaan lääkityksen katkasemisesta. Asia korjaantuu alkavalla viikolla.

#13 kirjoitettu 04.03.2012 16:21

BVR kirjoitti:
Mielen heikkoutta moiset masennukset.


Allekirjoitan, samalla tavalla kuin allekirjoitan että astma on ruumiin heikkoutta, eli implikoimatta minkäänlaista paheksuntaa kumpaakaan kohtaan. Itse olen jonkinasteista masennusta sairastavana huomannut että helpoin tapa tuntea olonsa paremmaksi on olla paheksuvampi muita, vielä huonommin pärjääviä ihmisiä kohtaan, samalla tavalla kuin minkälaisen kuvan tuosta viestistäsi saa.

Toki on helppoa pitää ihmisten masennusta masentuneiden omana syynä, koska se antaa myös syyn uskoa oikeudenmukaiseen maailmaan sillä tavalla että jos haluaa olla kärsimättä, pitää vain päättää olla kärsimättä. Ongelma tällaisessa ajattelussa on se, että jos se olisi valinnanvarainen seikka, ei kukaan haluaisi valita masennusta. Toisinsanoen, masennuksen, samoin kuin sen puutteen, on oltava olosuhteiden aikaansaamia seikkoja. Olosuhteiden joita emme voi valita.

Lopulta kyse on siitä että onko valmis näkemään olosuhteet, jotka johtavat kärsimykseen, nähden mahdollisesti masentavamman, mutta totuudenmukaisemman maailman, vai sulkeeko ne pois, ollen itse mahdollisesti onnellisempi, mutta paheksuen ihmisiä, jotka eivät paheksuntaa ansaitse.

Eli joo, en varsinaisesti BVR:lle vastannut tässä mutta tuli vaan mieleen tuosta viestistä. Ja itse threadiin vastaisin että koska en varsinaisesti pidä tahdonvapautta mahdollisena, on ensimmäinen lause sitaatista totta, ja toinen valetta.

#14 kirjoitettu 04.03.2012 16:24

KorgTriton kirjoitti:

Masennus voi käsittääkseni johtua myös ihan fyysisistä syistä aivoissa, jolloin elämän potkiminen perseelle tai potkimatta jättäminen ei sinällään vaikuta.


No siis lyhyesti jos yritän vastata, niin koko jako "fyysiseen" ja "henkiseen" on tieteen valossa väärä. Mutta joo.. Pidempi aikainen vakava masennus näkyy aivoissa jopa niin vahvasti, että ne erottuvat aivokuvistakin ne potilaat sokkotestissä.

#15 kirjoitettu 04.03.2012 16:27 Muok:04.03.2012 16:31

Haava kirjoitti:
"Et voi estää surun lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi." - Kiinalainen sananlasku

Pitääkö sananlasku paikkaansa?


Teknisesti ei pidä, ei niitä aina voi estää pesimästäkään.

Sunt1o muokkasi viestiä 16:29 04.03.2012

Niin sitten siihen masennusosiion niin sehän on vähän se ongelma kun se masennus vie sen kyvyn tehdä asioille jotain. Tai sitä kykyä, vaihtelevissa määrin. Voi siihen itse vaikuttaa noin teknisesti katsoen, mutta jos se masennusoireisto on sellainen että se vie motivaation tai jaksamisen tätä vaikuttamista tehdä niin käytännössä siihen ei sitten itse voi vaikuttaa.

#16 kirjoitettu 04.03.2012 17:02

Haava kirjoitti:
"Et voi estää surun lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi." - Kiinalainen sananlasku

Pitääkö sananlasku paikkaansa?


Ei pidä. Ne joiden mielestä tuo pitää paikkansa, eivät todennäköisesti koskaan ole olleet missään tekemisissä masennuksen kanssa omakohtaisesti tai lähimmäisten kautta. Ajatus siitä että masennuksesta selviäisi jotenkin maagisesti ryhdistäytymällä, on puistattava. Valitettavasti suurin osa ihmisistä tuntuu edelleen ajattelevan niin.

#17 kirjoitettu 04.03.2012 17:12

Vessajono kirjoitti:
Ei pidä. Ne joiden mielestä tuo pitää paikkansa, eivät todennäköisesti koskaan ole olleet missään tekemisissä masennuksen kanssa.

Tai lintujen.

Ajatus siitä että masennuksesta selviäisi jotenkin maagisesti ryhdistäytymällä, on puistattava. Valitettavasti suurin osa ihmisistä tuntuu edelleen ajattelevan niin.

Uskoisin että tuon pointti on lähinnä siinä toiminnassa ennenkun masennustila kehittyy. Et sillon pitäs jo osata asennoitua tavalla X joka estää sen ettei jää ne surujutut mylläämään.

Tuon voi kyllä käsittää aika monella tavalla tuon sananlaskun.

#18 kirjoitettu 04.03.2012 17:42

BVR kirjoitti:
Mielen heikkoutta moiset masennukset.

BVR muokkasi viestiä 12:04 04.03.2012

"Snif, elämä potkii vähän päähän, mie oon nyt masentunu"


Kaveri ei taida tietää masennuksesta yhtään mitään

#19 kirjoitettu 04.03.2012 17:44 Muok:04.03.2012 17:46

Söin jonkun aikaa sertralinia siihen kun KUSI SAIRASTELU oli puristanu mielenterveyteni littuun kuin rekka oravan. Ihan perseestä oli kyseinen aine ittelleni, oli helvetin sekava olo ja mielialan heittelyä ja unettomuutta ja sellasta.

sit vaihettiin moclobemidiin. se on silleen jees.

urologi hommat kans nytkähti eteenpäin aika isosti tuos perjantain ja silleen et kattoo nyt josko totakaan tarttee enää kovin pitkää syyä.

MKDELTA muokkasi viestiä 17:44 04.03.2012
Omassa tapauksessa on kyllä silleen, en tiedä vittu, helvetinmoista lääkäribyrokratiaa kun melkeen kaks vuotta kärsiny KUSI VAMMOISTA ennenku pääsin kunnon urologille ja sit vaa o hoidettu ei ees ensisijaisia oireita vaan toissijaisia.

#20 kirjoitettu 04.03.2012 17:47

HW kirjoitti:

Sanoivat miulle lääkärissä, että vasta vuoden käytön jälkeen ko. lääkkeen vaikutus muuttuu pysyväksi.


Tarkoitat tuolla, että masennus poistuisi vaikka lääkkeen lopettaisikin?

SIis noi SSRI lääkket tosiaan tutkitusti vaikuttaa siihen lääkkieden lopettamisen jälkeiseen elämään vasta kun niitä on syönyt pidempään. Puolivuotta on ihan minimi ja vähintän vuotta suositellaan.

#21 kirjoitettu 04.03.2012 17:48

Eikös toi sananlasku liity lähinnä suruun, ja epäonneen, ja siihen suhtautumiseen? Masennus on vähän eri asia.

#22 kirjoitettu 04.03.2012 17:49

Susimies kirjoitti:

MUTTA. reilu viikko sitten loppu lääkkeet ja huomasin että respa on kateissa enkä oo vieläkään jaksanu lähtee hoitaa asiaa terveyskeskukseen... joten.. nyt ku viekkarit on jo ohi ja lääkkeen vaikutus lakannu, pakko sanoa että mun olo on paljon pahempi ku ennen lääkityksen alotusta. Vihaan tätä oloa enemmän ku mitään.


Ihan ylipäänsä noin toki ei kannattaisi toimia vaan lääkkeen lopetuksesta kannattaisi aina keskutella lääkärin kanssa. Myös jos on ikäviä sivuoireita, niin siitäkin kannattaa jutella lääkärin kanssa, että mitä tehdään eikä van lopettaa.

#23 kirjoitettu 04.03.2012 17:57

Haava kirjoitti:
SIis noi SSRI lääkket tosiaan tutkitusti vaikuttaa siihen lääkkieden lopettamisen jälkeiseen elämään vasta kun niitä on syönyt pidempään. Puolivuotta on ihan minimi ja vähintän vuotta suositellaan.


Tässä on nyt vähä tietysti monitulkintainen tuo 'pysyvä vaikutus'. Masennuksesta parantuu SSRI lääkkeillä ilmeisesti joka seitsemäs. Siis parantuu niin ettei masennuksen oireita enää ole eikä lääkityksen tarvetta. Eikä masennus uusi. Se miten pitkän lääkityksen se vaatii niin on vähän monimutkainen juttu periaatteessa sekin, kun on erilaisia masennuksia. Jos kyse on jonkun rankan elämäntilanteen laukasemasta masennusoireistosta niin elämäntilanteen muuttuessa voi olla että parantuminen on suht nopeaa eikä masennus uusi eikä lääkityksen tarvetta ole.

#24 kirjoitettu 04.03.2012 18:20 Muok:04.03.2012 18:21

Sunt1o kirjoitti:

Tässä on nyt vähä tietysti monitulkintainen tuo 'pysyvä vaikutus'.


Jeps. Siksi vähän sanavalintaa kyselinkin kunen sitä ihan ymmärtänyt.

Masennuksesta parantuu SSRI lääkkeillä ilmeisesti joka seitsemäs. Siis parantuu niin ettei masennuksen oireita enää ole eikä lääkityksen tarvetta. Eikä masennus uusi.


Joo. Ja toki tutkimukset näkevät niitä välimuotojakin osat. Mutta joo. Punnitsin sanani tarkasti viestissäni ja tarkoitin juuri sitä mitä sanoin. Pitkäaikaiset lääkkeen oton jälkeiset vaikutukset tulevat vasta pidemmän käytön jälkeen.

Ylipäänsä lääkkeistä pitää sanoa masennusken yhteydessä, että mitä pahempi masennus niin sitä enemmän tutkimus näkee hyltyjä lääkehoidossa. Lääkehoito EI SSRI lääkkeiden yhteydessä heikennä mahdollisia terapiahoitoja, vaan perätipäinvastoin niiden yhteuisvaikutuksen on todettu olevan parempi kuin kummankaan yksin. Ja siis ääkkeiden osalla toki edelleen siinäkin kohtaa mitä pahempi masennus, niin sitä enemmän ne lääkkeet auttavat.

Se miten pitkän lääkityksen se vaatii niin on vähän monimutkainen juttu periaatteessa sekin, kun on erilaisia masennuksia.


Jeps. Kaikki mihin viittaan ovat vain tilastoja.

#25 kirjoitettu 04.03.2012 18:21

Haava kirjoitti:
"Et voi estää surun lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi." - Kiinalainen sananlasku

Pitääkö sananlasku paikkaansa?


Ainakin kaljujen ihmisten kohdalla pitää.

#26 kirjoitettu 04.03.2012 19:08

Haava kirjoitti:
Tarkoitat tuolla, että masennus poistuisi vaikka lääkkeen lopettaisikin?
En ymmärrä mitä oletat miun tarkoittavan.

Eihän lääke vaikuta jos sitä ei ota. Tietenkään. Miulle asia muotoiltiin niin, että jotta aivojen kemiallinen tasapaino muuttuisi ja, miun tapauksessa, paniikkihäiriö kokisi itsensä ylimääräiseksi, olisi lääkettä käytettävä vähintään vuoden verran. Näin pitkällä lääkityksellä em. aivokemiahommeli jäisi pysyväksi tilaksi mistä parhaassa tapauksessa koituisi ns. paraneminen.

Suntiohan selvittikin jo tämän jutun, ja uskon, että tietää tästäkin aiheesta enemmän kuin miä.

#27 kirjoitettu 04.03.2012 19:10

HW kirjoitti:

Miulle asia muotoiltiin niin, että jotta aivojen kemiallinen tasapaino muuttuisi ja, miun tapauksessa, paniikkihäiriö kokisi itsensä ylimääräiseksi, olisi lääkettä käytettävä vähintään vuoden verran. Näin pitkällä lääkityksellä em. aivokemiahommeli jäisi pysyväksi tilaksi mistä parhaassa tapauksessa koituisi ns. paraneminen.


Ok. Nyt ymmärrän mitä tarkoitit. Kyllä tuohon pitkillä kuureilla juuri noiden lääkkeiden kohdalla pyritään.

#28 kirjoitettu 04.03.2012 23:28

masennus ei tod oo leikin asia..

#29 kirjoitettu 04.03.2012 23:57

Kysymys/pohdinta aiheesta:

Eli onko masennus jotenkin kasvanut väestön keskuudessa radikaalisti vuosien myötä vai onko sitä vain ruvettu tilastoimaan ja hoitamaan? Tuntuu että se on noussut tapetille melko rajusti viime vuosien aikoina. Mitä olette mieltä asiasta?

#30 kirjoitettu 05.03.2012 00:03

Ville Tuppurainen kirjoitti:
Kysymys/pohdinta aiheesta:

Eli onko masennus jotenkin kasvanut väestön keskuudessa radikaalisti vuosien myötä vai onko sitä vain ruvettu tilastoimaan ja hoitamaan? Tuntuu että se on noussut tapetille melko rajusti viime vuosien aikoina. Mitä olette mieltä asiasta?


No ainakin sen diagnosointi ja hoito on selvästi parantunut. Siitä onko se varsinaisesti lisääntynyt niin en osaa sanoa. Mutta se että miksi se on ollu jossain kohtaa niin paljon esillä on varmasti näitä uutistrendejä mitä aina on. Minusta se on nyt jo niinkun mennyt ohi, tai ainakin menemässä.

#31 kirjoitettu 05.03.2012 01:25

Ville Tuppurainen kirjoitti:
Kysymys/pohdinta aiheesta:

Eli onko masennus jotenkin kasvanut väestön keskuudessa radikaalisti vuosien myötä vai onko sitä vain ruvettu tilastoimaan ja hoitamaan? Tuntuu että se on noussut tapetille melko rajusti viime vuosien aikoina. Mitä olette mieltä asiasta?


No ei syöpäänkään kukaan kuollut ennen kuin se keksittiin.

#32 kirjoitettu 05.03.2012 12:10

Susimies taisi mainita noista "sähköiskuista" lääkityksen lopetuksen jälkeen. Ite lopetin noin puoli vuotta sitten ja saan vieläkin noita saatanan "sähköiskuja". Masennus ilmenee jokaisella eri tavoin. Itsellä se ilmenee lähinnä siten että makaan vaan velttona himassa ja katon telkkaria. Ajatus ei kulje ja on sellainen "Blaah..whatever"-fiilis. Vittumainen olotila. Mistään ei oikein saa kiinni. Itelläni meni pahimmillaan siihen etten nukkunut tai syönyt ja sen seurauksena menetin lähes kokonaan toimintakykyni. Rupesin näkemään ja kuulemaan olemattomia. Sain tasan YHDEN yön nukuttua kunnolla ja pystyin jopa poistumaan kämpästäni...siitä se pikkuhiljaa taas lähti rullaamaan. Pahinta on se että antaa masennuksen viedä todella syvälle. Asioiden itkeminen ja vatvominen yöt läpeensä ei auta mutta ei tollaisia masentuneena paljoa tule miettineeksi. En tiedä...vaikea aihe.

#33 kirjoitettu 05.03.2012 12:17

HW kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Tarkoitat tuolla, että masennus poistuisi vaikka lääkkeen lopettaisikin?
En ymmärrä mitä oletat miun tarkoittavan.

Eihän lääke vaikuta jos sitä ei ota. Tietenkään. Miulle asia muotoiltiin niin, että jotta aivojen kemiallinen tasapaino muuttuisi ja, miun tapauksessa, paniikkihäiriö kokisi itsensä ylimääräiseksi, olisi lääkettä käytettävä vähintään vuoden verran. Näin pitkällä lääkityksellä em. aivokemiahommeli jäisi pysyväksi tilaksi mistä parhaassa tapauksessa koituisi ns. paraneminen.

Suntiohan selvittikin jo tämän jutun, ja uskon, että tietää tästäkin aiheesta enemmän kuin miä.


Mullekin tilitti lääkäri että vuoden ajan kokeillaan kun se kuulemma on keskimääränen aika mitä menee et alkaa ilman lääkettä pää pelaamaan yhtä hyvin ku lääkkeen kanssa. Ja jos ei niin sit kuulemma katotaan jotain muuta seuraavaks. Psykedeelistä.

#34 kirjoitettu 05.03.2012 12:19

Susimies kirjoitti:

Psykedeelistä.


Ei kun toi johtuu ihan muusta ku niistä lääkkeistä.

#35 kirjoitettu 05.03.2012 12:19

Ville Tuppurainen kirjoitti:
Kysymys/pohdinta aiheesta:

Eli onko masennus jotenkin kasvanut väestön keskuudessa radikaalisti vuosien myötä vai onko sitä vain ruvettu tilastoimaan ja hoitamaan? Tuntuu että se on noussut tapetille melko rajusti viime vuosien aikoina. Mitä olette mieltä asiasta?


Suomihan on aina ollut surullisen kuuluisa masennustilastoistaan ja kaikenlaisista mielenterveysongelmista. Kai se liittyy jotenkin suomalaiseen yhteiskuntaan... mistä noita tietää.

#36 kirjoitettu 05.03.2012 12:19

Haava kirjoitti:
Susimies kirjoitti:

Psykedeelistä.


Ei kun toi johtuu ihan muusta ku niistä lääkkeistä.

#37 kirjoitettu 05.03.2012 12:22

Bad Dog kirjoitti:
Susimies taisi mainita noista "sähköiskuista" lääkityksen lopetuksen jälkeen. Ite lopetin noin puoli vuotta sitten ja saan vieläkin noita saatanan "sähköiskuja". Masennus ilmenee jokaisella eri tavoin. Itsellä se ilmenee lähinnä siten että makaan vaan velttona himassa ja katon telkkaria. Ajatus ei kulje ja on sellainen "Blaah..whatever"-fiilis. Vittumainen olotila. Mistään ei oikein saa kiinni. Itelläni meni pahimmillaan siihen etten nukkunut tai syönyt ja sen seurauksena menetin lähes kokonaan toimintakykyni. Rupesin näkemään ja kuulemaan olemattomia. Sain tasan YHDEN yön nukuttua kunnolla ja pystyin jopa poistumaan kämpästäni...siitä se pikkuhiljaa taas lähti rullaamaan. Pahinta on se että antaa masennuksen viedä todella syvälle. Asioiden itkeminen ja vatvominen yöt läpeensä ei auta mutta ei tollaisia masentuneena paljoa tule miettineeksi. En tiedä...vaikea aihe.


Mulla se vaikuttaa tosi hallitsevasti elämiseen yleensä. Monesti huomaan että asiat on päin helvettiä koska en vaan oo saanu hoidettua asioita nytkin tää et pitäs vierailla terveyskeskuksessa hoitaa lääkitys reilaan niin istun vaan tässä. Ja se että on vuokraa joku 700e rästissä niin en oo "kehdannut" mennä puhumaan isännöitsijän kanssa. Oli asia ihan mikä tahansa en vaan pysty toimimaan ennen ku on ihan pakko ja sit hätäsesti teen kaiken ja äkkiä kotiin mököttämään. "lol joku masennus"

#38 kirjoitettu 05.03.2012 12:44

Haava kirjoitti:
"Et voi estää surun lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi." - Kiinalainen sananlasku

Pitääkö sananlasku paikkaansa?


Minusta tuo on oivaltava sananlasku. Eli pitää mielestäni paikkansa joissakin tapauksissa.

#39 kirjoitettu 05.03.2012 12:56

joskus ajattelen olevani masentunut mutta sitten katson ympärilleni ja tajuan kuinka en ole suhteessa kaikkiin muihin ihmisiin.

#40 kirjoitettu 05.03.2012 13:20

taikina kirjoitti:
joskus ajattelen olevani masentunut mutta sitten katson ympärilleni ja tajuan kuinka en ole suhteessa kaikkiin muihin ihmisiin.


Joo monet masennustapauksista tuntuu olevan ihan turhaa kitinää. Ihmisellä on terveys tallella, katto pään päällä, vähän rahaa taskussa, siinä se. Siinä on jumankauta koko maailma avoinna. Täällä hyvinvointivaltiossa ei ole joillain mitään perspektiiviä asioihin.