Mikseri.net

#2 kirjoitettu 26.07.2013 19:12 Muok:26.07.2013 19:13

Primer


erityisen vaikeeta ilman tekstityksiä, kiitos leffan käsittämättömän hiljaisen ja tuhnun ääniraidan.

Aina ei jaksa näitä 2deep4everybody leffoja mutta joskus jaksaa.

#3 kirjoitettu 26.07.2013 22:21

Haava kirjoitti:
Mitkä ovat hankalimmin ymmärrettävät elokuvat joita tiedät, jotka ovat kuitenkin mielestäsi oikeasti hyviä?

Pahoittelen että mainitsen vain vanhahkoja mainstream-esimerkkejä.

Koyaanisqatsi lienee hankalimpia, vaikka verrattuna kaikenlaisiin indiesekoiluihin onkin aika selkeä. Sikäli kompavastaus, että hankalaa ei ole itse elokuvan ymmärtäminen vaan sen, mitä kuvat jättävät kertomatta.

2001: Avaruusseikkailu. Suuren osan ajastaan kuvitettu kirja, ilman kirjaa.

David Lynchin tuotokset joissa tekijä ei anna ymmärtämisen rajoittaa ideoitaan, eivätkä ne sitten ymmärtämällä välttämättä aukeakaan. Vaikkapa Mulholland Drive.

Jotkut animetuotoksista, kuten Ponyo rantakalliolla. Näissäkin yritys ymmärtää tapaa olla väärä lähestymistapa.




Onka hankalasti ymmärrettävyys elokuvissa hyvä vai huono asia?

Hyvä, kunhan tuotoksen tekijöillä on edes jonkinlainen pyrkimys tehdä siitä toimiva teos.

Mielenkiintoinen kysymys on, voiko edes täysin johtolangaton, sekalainen kuvakokoelma epäonnistua täysin elokuvana, jos katsoo sitä "kuvamusiikkina". Silloinkin lienee laatukriteerit tavallansa olemassa, pohjautuen katsojaan vaikuttaviin muodollisuuksiin… kuvarytmi, kuvasävellys, kuvasisällön oma merkitys jos sillä sellaista on, ja niin edelleen.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on, missä menevät ymmärtämisen rajat. Voisi esittää näkemyksen, että tiettyjen raja-alueiden ulkopuolella liikuttaessa yritys ymmärtää on yhtä turhaa kuin avaruusmatkan yrittäminen puisella purjelaivalla.

#4 kirjoitettu 26.07.2013 23:43 Muok:26.07.2013 23:48

Ilmestys kirja. Nyt.

Papillon

Pelkoa Ja Inhoa Las Vegasissa

Marttyyrit

Lost Highway

Begotten

Mustat Donkkaa Tykimmin
On kyseen alaista että onko tämä hyvä elokuva , mutta vaikeata on ymmärtää

American History X
En ymmärrä elokuvan "loppu huipennusta" , ei mene jakeluun saatana sellainen toiminta ! Lisäksi , tässä elokuvassa ainakaan mustat eivät donkanneet tykimmin

Black Blooded Brides of Satan
Perkeleen hyvä elokuva mutta en ymmärrä ruotsia

#5 kirjoitettu 27.07.2013 08:36

Haava kirjoitti:
Mitkä ovat hankalimmin ymmärrettävät elokuvat joita tiedät, jotka ovat kuitenkin mielestäsi oikeasti hyviä?


Tarkovskin Stalker ja Solaris ovat ehkä ykkösiä. Hankalia elokuvia ja syystä. Sitten Lynchin Inland Empire tulee myös mieleen. Kaikki ovat vaatineet itsellä aivojen käymistä ylikierroksilla, että pysyy edes mukana ja ovat silti palkinneet hienosti.

Onka hankalasti ymmärrettävyys elokuvissa hyvä vai huono asia?


Koko tämä ketju syntyi siitä kun aloin pohtia, että itselläni se on hyvä asia. Perusten tätä sillä, että paskakin elokuva joka on vaikea on mielenkiintoisempi kuin paska elokuva joka on itsestään selvä. Hyvissäkin elokuvissa olen aina pitänyt siitä, että ne eivät ole itsestäänselviä, vaan vaativat pohtimista. Ei se toki tarkoita että viiden tähden elokuvan täytyisi olla kamalan hankalasti ymmärrettävä.

☿ kirjoitti:

Tähänhän pitää vastata jotain, että ei voi sanoa ja riippuu kuinka hyvin se palvelee elokuvaa, mutta en jaksa vastata noin, ku tässä vaikuttaa olevan forumyhteisön ennaltahyväksymä valmiiks käsikirjoitettu "oikea" vastaus.


Höh

Miun henkilökohtanen vastaus oli sitte heti väärä

Pilkkaako Forum-yhteisö minua nyt?

#6 kirjoitettu 27.07.2013 09:54

Roy Anderssonin elokuvat Toisen kerroksen lauluja ja Sinä elävä.

Eihän niissä ole mitään ymmärrettävää edes, nehän ovat vain kuvauksia arkielämästä. Mutta niissä on aina jotain yllättävää ja niitä voi katsoa aina vain uudestaan ymmärtääkseen taas jotain uutta, mitä ei aiemmin nähnyt. Sarjakuvia oikeastaan. Pirun hienoja ja hauskoja molemmat, ahdistavia tosin myös.

#7 kirjoitettu 27.07.2013 09:57

Pitää tähän väliin lainata bänditoveria:

"Eraserhead on varmasti kaikessa syvällisyydessään ihan hieno elokuva, mut en mie tajuu minkä vitun takia melkein puolet elokuvasta pitää kuvata jotain vitun lämpöpatteria."

- Olli Meronen

#8 kirjoitettu 27.07.2013 10:05

Heijala kirjoitti:
Pitää tähän väliin lainata bänditoveria:

"Eraserhead on varmasti kaikessa syvällisyydessään ihan hieno elokuva, mut en mie tajuu minkä vitun takia melkein puolet elokuvasta pitää kuvata jotain vitun lämpöpatteria."

- Olli Meronen

#9 kirjoitettu 27.07.2013 11:36

☿ kirjoitti:

Tää tuli itellenikin mieleen eka, mutta sit päätin olla vastaamatta, koska ymmärsin sen esimmäisellä katsomiskerralla suhteellisen ongelmattomasti [...] Inland Empire on enkryptattu lastensatu, joka lopulta jättää aika vähän tulkinnanvaraa.


Joo. Itselle se teki vaikeuksia kyllä sisäistää ensimmäisellä kerralla. Vaati kovaa keskittymistä yms..

Sen sijaan aiemmin mainittu 2001 taas oli minusta hyvinkin selkeä ja helppo tajuta.

#10 kirjoitettu 27.07.2013 11:58

☿ kirjoitti:

Vastaako tulkintasi lopetuksesta alkuperästä käsikirjoitusta, jossa oli tarkoitus olla selostaja lopun tapahtumille?

It turns out that the mysterious monoliths were actually machines built by super-advanced aliens to help speed up evolution. That's why the apes who encounter the one on Earth suddenly become aware of what tools and weapons are. So when Dave gets sucked into a monolith at the end of the movie and then turns into a gigantic baby? He's just become a super-evolved life form, just like the aliens who made life on Earth.


No toi vika kävi siilleen mielessä, että totakin sen vois olla. Toi alkuosa oli taas oli sellane mitä pidin selkeänä tulkintana. Tai siis että en aatellu, että se ois niiku välttämättä niiku ne alienit siinä lopussa mutta että se on evolvoitunu.

#11 kirjoitettu 27.07.2013 12:34 Muok:27.07.2013 12:34

☿ kirjoitti:

Monoliitin voi tulkita myös varhaiseksi uskonnolliseksi symboliksi.


No joo.. Ehkä. En oo aatellu, ku minusta se oli niin selvä. Silleen siinä koko jututssa on järkeä ja muuten kyseessä on vaan symbolisekamelska. Ei etteikäö se ois voinu olla jälkimmäinen, mutta se eka tekee niin paljo enempi järkeä kuiteski.

Mutta siis monitulkintaine ei oo vielä ihan automaattisesti vaikea ja yksitukinatnen helppo,.

#12 kirjoitettu 27.07.2013 12:45

quafka kirjoitti:
Hohto
[...] tulkinnassa on vastakkain aaveet vs. mielen sekoaminen.


Tässä on hyvä esimerkki mistä puhuin edellisesä viestissäni, että eikö se leffa oli kuiteskin aika selkeä kummalla tahansa tulkintalinjalla?

#13 kirjoitettu 27.07.2013 13:04

quafka kirjoitti:

Huomattavan monen kanta on ollut, että "en älynnyt yhtään mistä siinä oli kysymys."


Hohdosta? Oikeasti? Ikinä en ainakaan itse ole mistään itse kuullut tälläistä näkemystä siitä elokuvasta. Mikä ei toki tarkoita etteikö se voisi olla yleinenkin.

#14 kirjoitettu 27.07.2013 13:09 Muok:27.07.2013 13:10

☿ kirjoitti:

Monoliitin voi tulkita myös varhaiseksi uskonnolliseksi symboliksi.


Heijala muokkasi viestiä 13:10 27.07.2013

Näin minä sen koin.

#15 kirjoitettu 27.07.2013 13:17 Muok:27.07.2013 13:22

☿ kirjoitti:

Kubrickin tarkoitus oli luultavasti jättää tuo avoimeksi kysymykseksi katsojalle. Muuten se selostus olisi voinut päätyä lopulliseen versioon.


Ehkä. Tai sitten se ei vaan tahtonu selittää sitä pakolla liikaa. Sellanen "metafyysinen kokemus" on miusta muutenki iso osa sitä elokuvaa tuon juonitulkinan ohella. Vähemmän selkeästi ja erilaisessa muodossa Inland Empiressä, mutta siinä minusta myös.

Itse tykkään enemmän siitä tulkinnasta, jossa elokuva lopussa irtaantuu perinteisen realistisen draaman säännöistä sen sijaan, että se yksinkertaisesti kuvaisi Dave'in muutosta tähtialieniksi.


Ok. Minusta se jotenki vaan on niin outo tapa tulkita sitä leffaa. Ehkä siksi kun tuo tuntui niin loogiselta sillo heti aikoinaan.

☿ kirjoitti:

Ja joo, siitä monoliitista suosin sitä tulkintaa, jossa se on varhainen uskonnollinen symboli. Silleen se leffa on parempi ja vähemmän [kuva]


Joo. Miusta se ei silleen vaan tee yhtä plajon järkeä noin tulkittuna. Tuntuu sellaselta pakolla ypätyltä tulkinnalta. Voi tosin johtua vaan siitä miten sen on ite tulkinnu joskus. Mutta vois yrittää kattoa sen leffan uudestaan ajatellen sen noin.

#16 kirjoitettu 27.07.2013 13:38

☿ kirjoitti:

Ootko muuten nähnyt Leos Caraxin Holy Motors -elokuvan? Siit ois kiva kuulla mielipiteitä tän ketjun kontekstissa.


Pistän listalle.

#17 kirjoitettu 27.07.2013 19:10 Muok:27.07.2013 19:12

Haava kirjoitti:
Tarkovskin Stalker ja Solaris ovat ehkä ykkösiä.


Solaris olisi joo, mutta spoilasin itteni kun olin lukenut Stanislaw Lemin alkuperäisen kirjan. Erittäin hyvä elokuvasovitus kyllä.

Stalkerille on itte oo koskaan lämmennyt...ehkä tosin johtuu siitä, että Strugatskin veljesten kirjaversio on miljööltään aika mielikuvitusta kiihoittava ja sitten elokuva on vaan harhailua jollain ratapihalla...itse kantava idea on toki ihan hyvä, mut jotenkin se miljöö on liiankin tavanomainen ja pelkistetty.

Kaipa näitkin (ja myös 2001stä) voinee tulkita aika laajasti, mut itselläni on kyllä aina kummitellut ne kirjat taustalla kun olen näitä katsonut.

#18 kirjoitettu 27.07.2013 19:21

MKDELTA kirjoitti:
[...] jotenkin se miljöö on liiankin tavanomainen ja pelkistetty.


Hassua. Se on minusta ehkä elokuvan yksi hienoimpia juttuja.

#19 kirjoitettu 27.07.2013 19:53

Stalker toimii hyvin jos sen katsoo nimenomaan harhailuna teollisuusalueilla. Sedät menevät retkelle outoihin paikkoihin, pohtivat siellä eksistentiaalisia ja saavat puhelinsoiton että lähtekääpäs tulemaan sieltä takaisin ihmisten ilmoille. Rumankauniit kuvat toimivat sellaisinaan, ja se mikä on epäselvää, voidaan selittää sillä että Stalker-sedällä on vilkas mielikuvitus ja/tai menneisyyden värittämä tunneside alueeseen.

#20 kirjoitettu 27.07.2013 23:46 Muok:27.07.2013 23:47

MKDELTA kirjoitti:
Solaris olisi joo, mutta spoilasin itteni kun olin lukenut Stanislaw Lemin alkuperäisen kirjan. Erittäin hyvä elokuvasovitus kyllä.


Mä kyl tykkäsin solariksesta kirjana huomattavan paljon enemmän kuin elokuvana. Katsoin siis ensin leffan ja sitten luin kirjan.

#21 kirjoitettu 28.07.2013 03:37 Muok:28.07.2013 03:38

☿ kirjoitti:
Mutta mutta kysytään yleisöltä: Onko joku muu jonka mieletä Memento oli erityisen vaikea elokuva?


Jos otan vertailukohdaksi vaikka tuon aiemmin mainitun 2001: Avaruusseikkailun, niin oli se minusta ainakin loppua kohden mentäessä huomattavasti vaikeammin ymmärrettävä kuin Memento. Pari viikkoa sitten taisin katsoa molemmat samana yönä.


Itse en ymmärrä vieläkään Gummoa, mutta en tosin pidä sitä mitenkään erityisen hyvänä elokuvanakaan. Useat silti taitavat sitä sellaisena jostain syystä pitää.

#22 kirjoitettu 28.07.2013 08:57

☿ kirjoitti:
Mutta mutta kysytään yleisöltä: Onko joku muu jonka mieletä Memento oli erityisen vaikea elokuva?


Sillä tavalla se oli miusta normaalia vaikeempi et piti pitää enemmä asioita mielessä ja korjata tulkintaa koko ajan. Koin tosin tajunneeni ekalla.

Tästä ketjusta tuli miulle muute ekana mielee memento. Sillei et "no mite vaikee pitäs olla... Varmaa ainaki vaikeempi ku memento".

Story of the eye voi olla tähä ketjuu mut se voi kyl olla myös paska

#23 kirjoitettu 28.07.2013 10:35

American psyco

En tiiä onko tää "vaikeasti ymmärrettävä" leffa mutta keskivertoa vähemmän pidetään katsojaa kädestä imo.

Ekalla katselulla jäin miettimään että tappoiko se Bateman oikeasti ketään. Toisella kerralla vasta hiffasin että lopun pointti olikin siinä, että se ei jää kiini niistä murhista. Tai näin minä tän lopun ymmärsin.

#24 kirjoitettu 28.07.2013 14:17

Goatsemencommando kirjoitti:
Itse en ymmärrä vieläkään Gummoa, mutta en tosin pidä sitä mitenkään erityisen hyvänä elokuvanakaan. Useat silti taitavat sitä sellaisena jostain syystä pitää.

Gummo on vähän niinku ambienttia elokuvaformaatissa. Sen ohjaajahan käytti samaa footagea johonki installaatioon kans.

Ei nyt miustakaan parhaiden joukkoon välttämät yllä, mut iha mielenkiintonen tunnelma kyl.

#25 kirjoitettu 28.07.2013 18:41

Pohdittuani asiaa, totean (tulkiten kysymystä vapaasti kohdissa joissa tulkinnanvaraa on) että on huono asia jos elokuva on vaikeasti ymmärrettävä.

Tosin tää on kyl aika oiva kysymys semmoseen leffasnobeiluun että pääsee sanomaan että vittu ootte tyhmiä jos teil oli vaikeuksii tajuta kuudetta aistii tai inceptionii. Mut joo, sanosin subjektiivisena mielipiteenä et vaikeesti ymmärrettävyys on huono asia.

#26 kirjoitettu 28.07.2013 19:14

Sunt1o kirjoitti:

[...] että vittu ootte tyhmiä jos teil oli vaikeuksii tajuta kuudetta aistii tai inceptionii.


Inception oli sellaista pikkuista aivojumppaa välillä, mutta tietysti kun olin teininä jo lukenut älyttömästi Philip K. Dickiä ja nähny jo kaikki Matriksit ja muut perus skifipläjäykset, niin olihan se tosi selkeä jo ekalla katselukarralla.

Sen sijaan tämä kuva on paljon vaikeammin tajuttava kuin se leffa.

#27 kirjoitettu 28.07.2013 19:29 Muok:28.07.2013 19:31

☿ kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
Pohdittuani asiaa, totean (tulkiten kysymystä vapaasti kohdissa joissa tulkinnanvaraa on) että on huono asia jos elokuva on vaikeasti ymmärrettävä.


Oot ehkä oikeassa. Tavallaan. Itelle ainakin sellaset Inland Empire -tyyliset leffat on ihan kiva yrittää "ratkasta", mutta sepä sit jääkin siihen. Parhaat leffat on yleensä selkeästi tarinan ilmaisevia leffoja, jotka onnistuvat käsittelemään aihettaan hyvin. Omien lempileffojen Top-10:ssä on tuskin yhtäkään kovin vaikeaa leffaa. En myöskään usko, että sellainen leffa, jonka katsominen on eräänlainen puzzle pystyy koskaan välittämään yhtä hyvin mitään tunnetta kuin leffat kuten Melancholia. Enemmän sit just sitä ahaa-elämystä.


Mietin myös sitä et vaikeesti ymmärrettävä voi jonku mielestä tarkottaa sitä et se leffa on sekava eikä tapahtumista ota selvää tai jonku mielestä semmosta et sen leffan varsinaisesta viestistä ei ota selvää, siis et sil on joku syvälline kannanotto sil leffal minkä se vaik esittää niin kryptisillä metaforilla et sitä on vaikee tajuta.

Kyllä itteäkin joskus viihdyttää tommoset puzzle-leffat mitä sanoit, mut vähemmän niitä tulee varmaan katottua kun jotain muita. Eikä nekä oo hauskoja jos se menee liia vaikeeks. Esim. kirjanpitoon en lähe tai ees taas kelailemiseen tai uudelleen kattomiseen ellei oo ihan vitun hyvä leffa sit kans.

Prometheus on tosin semmone et siitä tein leffan kattomisen jälkee paljon taustatyötä. Mut se oli vaikeesti ymmärrettävä lähinnä siinä mieles et siin ei oikei ollu järkee eikä johdonmukasuutta.

Sunt1o muokkasi viestiä 19:30 28.07.2013

Se Liikkuva linnake oli muuten semmone mis muistan jossain kohtaa havahtuneeni siihe etten enää tajua siitä vittu yhtään mitään ja luovutin. En tiiä sit oliks miun huomiokyky ja jaksamine sil kohtaa jotenki erityisen heikko vai onks se oikeesti jotenki hankala. En oo jaksanu koittaa uudestaa.

#28 kirjoitettu 28.07.2013 19:35 Muok:28.07.2013 19:35

Haava kirjoitti:
Inception oli sellaista pikkuista aivojumppaa välillä, mutta tietysti kun olin teininä jo lukenut älyttömästi Philip K. Dickiä ja nähny jo kaikki Matriksit ja muut perus skifipläjäykset, niin olihan se tosi selkeä jo ekalla katselukarralla.

Joo, tää sillei vähä laimenti matrixia miulle ja monta muutakin leffaa kun oon ollu skifin ja fantasian suurkuluttaja jo pienestä lähtien ni ainaki yleisimmät skifileffojen mindfuck-asetelmat oli jo tuttuja. Oikeestaa ne toistaa aika paljon itteään.

#29 kirjoitettu 28.07.2013 19:41

☿ kirjoitti:

Itelle ainakin sellaset Inland Empire -tyyliset leffat on ihan kiva yrittää "ratkasta", mutta sepä sit jääkin siihen.


Mie oon silleen erimieltä. Tai siis ei se välttämättä jää siihen. Kuten nyt vaikkapa se Inland Empire, niin minusta siinä parasta ei ollut kun sitä yritti ratkaista. Ei myöskään Stalkerissa tai 2001:sessäkään. Kaikissa leffoissa joista tykkään paljon jotka ovat vaikeita se on se vaikeus korkeintaan sellanen "boonus".

En myöskään usko, että sellainen leffa, jonka katsominen on eräänlainen puzzle pystyy koskaan välittämään yhtä hyvin mitään tunnetta kuin leffat kuten Melancholia. Enemmän sit just sitä ahaa-elämystä.


En ole yhtään samaa mieltä. Minusta se "puzzleus" ei ole automaattisesti pois siltä tunteen välittämiseltä. Se on enemmänkin erilainen tunne. Vaikka 2001 ei olekkaan maailman vaikein elokuva, niin minusta se metafyysisen tunteen välittäminen olisi mennyt pilalle jos sitä olisi selitetty liikaa. Se olisi jopa kärsinyt juuri se tunne. Sama pätee siihen Inland Empireen, että sekään ei ollut vain puzzle, vaan osa sitä tunnetta mistä ainakin itse nautin elokuvasta juuri se vaati sen hankaluuden. Se olisi ollut eri tunne ilman sitä.

#30 kirjoitettu 29.07.2013 07:32

Mr. Nobody oli aluksi sekava, kun siinä hypellään rinnakkaistodellisuudesta toiseen välil aika turhankin nopsasti - toisaalta, mitä pidemmälle leffa etenee, sitä enemmän situ tuli vain sellainen fiilis, että "ok, lopussa nää stoorit nivotaan yhteen jollain yllättävällä twistillä" - kuten sitten kävikin.

Solaris oli kans aika jänskä, mikä jätti miettimään elokuvaa vielä pitkään sen loputtuakin. En nyt sanois "vaikea", mutta ajatuksia herättävä, mikä on nykyään elokuvalta jo aika paljon vaadittu. Hollywoodin perus-toimintapiereskelyt kun ovat aika valmiiksi pureskeltuja...tosin: jenkkiläiset sotasankaruuselokuvat kyllä jättävät ajatuksia päähän - veikkaanpa vain että ne tuumailut on justiinsa päinvastaisia kuin mitä elokuvantekijät on tarkoittaneet. ne vaan tuntuu Valkoisen Talon tilaustöiltä vähän liian usein

Semmoinen indiepläjäys kuin The Tracey Fragments oli kanssa melkoinen kokemus katsoa; Juoni oli kyllä ihan järkeenkäypä ja tekninen toteutus pilkkoa kuvaruutu ziljoonaksi erikokoiseksi ruuduksi kuvasi kyllä toisaalta hienosti mielen hajoamista palasiksi - katselukokemuksena ehkä vain hieman vaativa.

21 grammaa oli ekalla katselukerralla vähän kans sellainen, että häh? voiko elokuvan tehdä näinkin. tai sitten en vain jaksanut keskittyä - kun katsoin sen uudestaan, se olikin jo ihan selvää kauraa.

#31 kirjoitettu 29.07.2013 08:08

☿ kirjoitti:

Ok. Mä en ole kyllä niin hirveesti niitä puzzle-leffoja kattonu, joten saa suositella niitä puzzleleffoja, jotka on samaa tasoa kun toi Melancholia.


Mustavalkoistat liikaa.

Jos otetaan joku asteikko, jossa on selkeät elokuvat toisessa päässä ja todella vaikeasti ymmärrettävät elokuvat toisessa päässä ja laitetaan siihen kaikki maailman elokuvat, niin Melancholia on selkeästi keskimääräistä vaikeammin ymmärrettävä. Minusta siinäKIN elokuvassa on hyvä, että se ei ole liian selkeä ja selitetty vaan katsojalle jätetään tilaa. Se on yksi syy että se on niin hyvä elokuva, että se on suhteellisen (lue: keskimääräistä vaikeammin) vaikeasti ymmärrettävä.

Väitän, että jos sen hollywoodisoisi, niin se välittäisi sen tunteen paskemmin. Tuo elokuva nimenomaan on taas yksi hyvä perustelu siitä, miten vaikeasti ymmärrettävyys obn elokuvissa keskimäärin kuntekin enemmän hyvä kuin huono asia.

Mitä tulee tuohon puzzleen, niin se on toki vain vaikeasti ymmärrettävyyden äärimuoto. SIlloinkin se on minusta yleensä hyväasia. Sitä perustelen edeleen sillä, että paska elokuva joka helposti ymmärrettävä on paljon tylsempi kuin puzzlesti vaikeasti ymmärrettävä joka on paska.

#32 kirjoitettu 29.07.2013 09:40

☿ kirjoitti:
Et voi ensin väittää, että 2001 on helppo elokuva, ja sen jälkeen, että Melancholia on vaikea.


Luitko sen edellisen viestini? Erityyisesti sen ekan lauseen?

Kyse on suhteellisuudesta. 2001 ja Melancholia olivat minusta molemmat helppoja tajuta, mutta edellisen viestini toisen kappaleeni asteikolla ne ovat molemmat silti keskivertoon nähden sieltä vaikeammasta päästä.

#33 kirjoitettu 29.07.2013 09:45

☿ kirjoitti:

Joo. En ole samaa mieltä.


Hyvin perusteltu.

#34 kirjoitettu 29.07.2013 09:55

☿ kirjoitti:

Mikä vaatii perustelua? En koe Melancholia millään tasolla vaikeaksi elokuvaksi.


Juuri se vaatii sitä perustelua.

Edelleen mustavalkoistat. Joko elokuva a) on vaikea tai b) ei ole vaikea.

Olen kuullut useamman sanovan, että elokuvassa ei ole mitään järkevää tarinaa tai sillä alun hääkohtauksella ei ole mitään järjellistä yhteyttä siihen loppuosaan yms..

Se ei ole missään nimessä tavattoman vaikea elokuva, mutta modernissa hollywoofpainotteisessa katsannossa se on kuitenkin omituisine hidastukseen ja mitenkään masennusta selittämättä elokuva, joka vaatii vähän ihmistuntemusta auetakseen kokonaan.

Jos otetaan sata teiniä ja näytettään niille kymmenen keskivero hollywood blockbusteria ja Melancholai ja kysytään mikä niistä oli vaiken elokuva tajuat, niin väittäisin Melancholian vievän joukkoa melkoisella prosentilla.

#35 kirjoitettu 29.07.2013 10:18 Muok:29.07.2013 10:19

Luin läpi ihan vaan sivullisen Metacritikin käyttäjäarvioita ja heti tule heinoa ymmärrystä elokuvalle, jopa siitä pitäneiltä:

"Weird Weird Weird. Wonderful Wonderful Wonderful. It all begins to make sense towards the end so all the questions and confusion of the beginning makes sense. If you are patient enough and curious enough you will be greatly rewarded. Make time for the movie." - MorriBey Nov 12, 2011

"Rare movie did not understand the conecccion wedding with the rest frame of the movie, though was very good work" - wishmaster Nov 13, 2011

"Melancholia tells two slightly related stories, which mix drama, surrealism and sci-fi, the problem is that the only interesting part is the ending." - NedRyerson1 Mar 3, 2012

Sitten kriitiikko arvioita luin netistä viitisen kappaletta ja löysin jo niistä nämä ymmärryksen helmet:

"It’s a deeply moving piece, but in a way that requires the full use of one’s brain to understand the momentous implications of the film. It is very complex, very slow, and very beautiful." - Kieran Newton (Yliopiston käynyt elokuvakriitikko kirjoittaa).

"Nobody would believe Kristen Dunst and Charlotte Gainsbourg as sisters even if their cradles were switched at birth. It’s just one of the mysteries in Melancholia. Allegory in which the planet and Justine’s mental breakdown are paralleled? Apocalyptic vision? A crazy director’s plummet to deranged surrealism? What, exactly, is the point? Only the director of a pile of crap that includes Dogma, Dancer in the Dark and Antichrist knows for sure, and even that is severely doubtful." - Rex Reed (newyork observerin ammattikriitikko)

#36 kirjoitettu 29.07.2013 10:31 Muok:29.07.2013 10:32

☿ kirjoitti:

Jos otetaan 11 helppoa leffaa, niin vaikein niistä on yhä helppo.


Minsuat tämä ei vaan pidä paikkaansa.

Vielä yleisesti se mikä siinä on vaikeinta tulee hyvin esiin tässä:

"Nearly everyone in this film is unlikeable, their actions inexplicable." - Claudia Puig (ammattikriitikko USA today)

Tuo sama ongelma on todella monilla joiden kanssa olen elokuvasta puhunut. He eivät vain käsitä Justinea eikä sitä heille elokuvassa selitetä.

Mitä tulee lähipiiriini, niin todella monet eivät ole ymmärtäneet elokuvaan laisinkaan aivan samoin kun tulee ilmi kun vähänkin kaivoin jopa elokuvakriitikkojen arvioita elokuvasta samoin kuin noita käyttäjäarvioitakin.

#37 kirjoitettu 29.07.2013 10:44

☿ kirjoitti:

En voi sanoa pitäväni Melancholiassa sen vaikeudesta, koska en pidä sitä vaikeana.


Minä luulen, että jos siitä olisi tehty helppo siten, että se olisi noidenkin ihmisten mielestä selkeämpi jotka sitä eivät tajunneet, niin sinä ja minä olisimme pitäneet siitä vähemmän.

Minäkin ymmärsin elokuvan helposti, mutta ymmärrän kyllä miksi jotkut pitävät sitä vaikeana. Luulisi, että sinäkin fiksuna ihmisenä näkisit sen?

#38 kirjoitettu 29.07.2013 10:51

quafka kirjoitti:

Monet ovat valittaneet sen sijaan, että eivät ymmärtäneet kaikkien päähenkilöiden toimintaa [...]


En minäkään ymmärtänyt aina. Tosin olen sitämieltä että se johtui paskata käsikirjoitukseta.

#39 kirjoitettu 29.07.2013 10:56

quafka kirjoitti:
Mielestäni ainut keino keskustella elokuvan x vaikeudesta, on juurikin selvittää kuinka moni katsoja on kokenut sen vaikeaksi, koska "vaikeus" ei ole mikään elokuvaan sinällään sisäänrakennettu ominaisuus. Tai sitten keskustellaan puhtaasti "lempiväri" -tyylisestä makuasiasta.


Minusta se on sisäänrakennettu ominaisuus aivan kuin "hyvyys", "synkkyys", "surullisuus" tai mikä tahansa tuollainen. Makuasioita kaikki, joita voidaan toki mitata joko yksilöllisesti tai tilastollisesti.

#40 kirjoitettu 29.07.2013 11:00 Muok:29.07.2013 11:01

quafka kirjoitti:

Oliko näiden joukossa se, miksi David-androidi laittaa miehistön jäsenen juomaan sitä mustaa mönjää?


Ei varsinaisesti. En muista kohtauksia enää, mutta ihmisiä olivat.