Mikseri.net

#2 kirjoitettu 21.02.2014 00:06

Aika samantyyppisellä meiningillä vetelen, siihen vielä mausteeksi paikoitellen neuroottiseksi menevä highpass-filtterin käyttö. Mistähän mahtaa tulla tuo raitajärjestys, en itse koskaan muista katsoneeni mistään mitään ohjetta, missä järjestyksessä raidat kannattaisi olla (tosi ohjeen arvoinen juttu muutenkin joo).

#3 kirjoitettu 21.02.2014 00:37

Laupias Tolppanen kirjoitti:
Aika samantyyppisellä meiningillä vetelen, siihen vielä mausteeksi paikoitellen neuroottiseksi menevä highpass-filtterin käyttö.

Toi on ehkä juuri niitä dogmia. Eipä silti, kyllä mä itsekin vetelen aika kylmästi jostain 200-300 hertsin alta kaikki pois muualta paitsi basarista ja bassosta ja eipä tuosta nyt haittakaan oo ollut. Basarissakin tulee haettua enemmän yleensä sitä napsua ja hyvässä bassosoundissa on mun mielestä enemmän alamiddleä kuin botnea. Eri asia tietysti jos pelataan sellaisissa genreissä, missä joku sub-basso on tyylille olennainen juttu mutta mä en juurikaan sitä osastoa harrasta.

Mistähän mahtaa tulla tuo raitajärjestys, en itse koskaan muista katsoneeni mistään mitään ohjetta, missä järjestyksessä raidat kannattaisi olla (tosi ohjeen arvoinen juttu muutenkin joo).


Vähän sovellettuna livepuolelta. Jos ajatellaan, että pyritään sijoittumaan keskelle tiskiä niin siihen keskelle on hyvä laittaa se kama, jota todennäköisimmin joutuu ruuvamaan. Tosin mulla on laulut tuolla perällä sen takia, että ne on kuitenkin tavallaan omana elementtinään siinä kaikkien soittimien päällä.

#4 kirjoitettu 21.02.2014 07:33

Jeah, tosiaan livepuoleltahan nuo tulee, mitenpä ei ole tullukkaan mieleen sitten tuo 300-400 hertzin notch pass- filtterillä raplaillukin on jäänyt käteen aika hyvin, muuten oikeastaan ei mitään suurempia dogmia oo itellä ainakaan huomannut.

#5 kirjoitettu 21.02.2014 07:59

omien projektien suhteen olen sen verran natsi, etten harrasta juurikaan editointia. ottoja vaan niin paljon, että kaikki on täydellistä. toisinaan editointi kävisi nopeammin, mutta minkäs teet kun on hieman autistinen tämän asian suhteen. jos nauhoitettavana on joku muu kuin itse, niin onhan se toisinaan hieman epäkohteliastakin vaatia moista täydellisyyttä, mutta vielä ei oo mennyt fyysiseksi ajatustenvaihtamiseksi kenenkään kanssa - eikä tuo johdu edes siitä, että editointi vaan on niin vittumaista nysväämistä, vaan enemmänkin fiilispuolen juttuja. Ja pakko tähdentää, että jos raidalla nyt on joku pieni moka, mutta muuten aivan timanttinen veto - niin jos se moka ei hyppää silmille, niin se saa jäädä. mut jos moka on sen luontoinen, että siitä tulee sellainen wtf-stop-the-press tunne, niin uusiksi menee. Jos flow on mokasta huolimatta hyvä, niin se voi jäädä - esim. jos kitara lähtee kiertämään mutta se sopii just siihen kohtaan niin antaa sit kiertää (esim. soolossa). Anteeksiantamattomia virheitä on lähinnä väärät äänet, ja timingiin liittyvät oksat.

ja mahdollisimman pitkiä ottoja että luomufiilis säilyy. (ellen sit tee jotain elektronisempaa settiä)

#6 kirjoitettu 21.02.2014 10:38

ekaksi toki raidat dawiin ja biisin läpikuuntelu pariin kertaan. siinä samalla saatan solottaa joitain yksittäisiä raitoja ja tutkia mitä erilaisia elementtejä biisissä on. kaikkein todennäköisimpiä raitaehdokkaita tällaiseen alkusyyniin on esimerkiksi useammat päällekkäiset bassoraidat tai raidat joiden mutettamisella ei tunnu olevan mitään merkitystä.

nopeasti sen jälkeen raitojen taimaukseen tulee kiinnitettyä huomiota, ja niitä lähdetäänkin sit korjailemaan. etenkin räppihommissa pikkutarkka editointi napsujen ja muiden juttujen varalta tulee yleensä hoidettua samalla taimausnysväämisen ohessa. kun ne jutut on kunnossa, voi keskittyä biisin soundiin ja raitatasapainoon.

Vessajono kirjoitti:
Mulla on sellainen monessa yhteydessä vähintäänkin kyseenalaiseksi mainittu soolomiksaustyyli, eli kuuntelen ensin pelkkää basaria ja kun se on kohdallaan, siirryn kuuntelemaan pelkkää virveliä.

tuttua. yksittäiseen elementtiin keskittyminen helpottaa mua saamaan paremman fiiliksen niiden soundista ja mitä niille voisi tehdä (ei kovin yllättäen?). tossa samalla rämppään sololla muita raitoja mukaan ja pois, ja tarkistan ettei tuu mitään ylilyöntejä ja että tietynlainen yhtenäisyys ja tasapaino säilyy. jos tollaset merkittävät soundit kuten basari ja snare ei oo heti kunnossa, on jotenkin vaikea siirtyä eteenpäin miksauksessa.

alapään ekuttaminen on mulle lähinnä sellainen työvaihe, että jos raidassa ei oikeasti ole jotain kuultavaa ongelmaa, niin en lähe leikkelemään, ja sittenkään en yleensä käytä kovin suurta tai jyrkkää leikkausta ellei joku raita nyt oikeasti sitä vaadi. sellanen varmuuden vuoksi leikkaaminen on mulle vähän punainen (tai ainakin oranssi) vaate, ja taajuusanalyysin kanssa ekuttelussakin tulee helposti tehtyä ylilyöntejä, jos ei osaa lukea sitä käppyrää. vieläkin tulee välillä sellanen intuitiivinen inhoreaktio analyysia katsellessa että "huh tuolla on jotain 20hz muhjua noin kovalla" mut sit se muhju onkin jollain -30dB tasolla verrattuna kaikkeen olennaiseen siinä raidassa, niin se on suurin piirtein ihan sama.

kun miksaus on suurin piirtein kasassa, masteriin menee (ennen audioeditorissa masterointia) biisistä riippuen joko ei mitään, tai joku kompressori ja/tai rinnankompressori ja/tai rinnansärö (onko tälle olemassa mitään vakiintunutta järkevää termiä?). sen jälkeen exporttia ja audioeditorissa perinteinen alun ja lopun siivous, limitointi ja bittivähennys.

dogmista just toi ~300hz leikkely on tuttu ja usein käytössäkin, ja lisäksi sellanen "mitä matalampaa, sen kapeampi stereokuva" -ohjenuora.

Basarissakin tulee haettua enemmän yleensä sitä napsua ja hyvässä bassosoundissa on mun mielestä enemmän alamiddleä kuin botnea.

basson miksaamisessa mulla on (varmaan elektroniselta puolelta tullut) mielihalu korostaa sitä 40-60hz aluetta jos fundamentaalisista puuttuu selvästi puhtia. jos on käynyt niin kehnosti, että ekutuksella ei pärjää, niin syntesoin ne sinne itse. toki sähköbasson kohdalla se sounditasapaino ei oo läheskään niin alapäävoittoinen kuin elektronisissa jutuissa, mutta kyllä se alin E tuntuu aina paljon kivemmalta kun siellä on vähän sitä 41hz huminaakin.

basson ja basarin miksaaminen tiukaksi komboksi on aina "hauska" haaste, ja siihen saan tarvittaessa aikaa kulumaan helposti. bassojen timmiys on mulle yks merkittävä tekijä erityisesti rytmipainotteisessa musassa ja yritän aina saada siitä osastosta kaiken irti. siinä kaikenlaisten elaboraattien efektiketjujen ja ohjaussignaalireitityksien nysvääminen on oikein viihdyttävää ^_^.

Laupias Tolppanen kirjoitti:
300-400 hertzin notch pass- filtteri

heh.

#7 kirjoitettu 21.02.2014 18:04

toi on kyl totta, että alapään säätämiseen menee suhteessa varmaan eniten aikaa, mut toisaalta sitä tuntuu monet pro'tkin tähdentävän, ett biisi joko lähtee lentoon tai kaatuu noihin alapään juttuihin. Sieltähän se munakkuus tulee.

ja jäi tuo oma meriselitys vähän kesken, kun piti lähteä duuniin aamul; rummut ja basso, sieltähän sitä tulee itsekin aloitettua savotta. Sit se biisin melodinen/liidaava raita, oli se sit voksut tai jotain muuta - yleensä omissa proggiksissa jotain muuta. Lähinnä pitää tsekata, että se liidaava elementti ei jää harmonisten instrumenttien (komppikitarata/synat) jalkoihin. Omissa elektrojazz-projekteissa tuo onkin suht helppoa kauraa - mut sit kun joutuu työstämään lauluraitaa, ja laulajan rekisteri menee just sieltä missä olis ne maukkaimmalta kuulostavat kitara- tai synaraidat niin sit sitä joutuu nysväämään vähän enemmän, yleensä kaivelemaan soittimista vähän jotain veks. Oon huomannu että laulua ei kovin rankasti käsitellä, ilman ett alkaa kuulostamaankin käsitellyltä. Kevyttä equtusta korkeintaan. Onneks oon ollut siinä armoitetussa asemassa, että oon päässyt tekemään yhteistyötä vain helvetin hyvien laulajien kanssa. Ei oo tarvinu sen enempää hikoilla noiden kans.

#8 kirjoitettu 21.02.2014 18:16 Muok:21.02.2014 18:17

> Koekuuntelu, raidat paikoilleen, raakataimaus, raakamiksaus ja panoroinnit. Tärkeä saada kuulostamaan yhtenäiseltä, että tietää sen fiiliksen, mitä lähdetään hakemaan.
> Itse miksaus
> Rummut yksitellen soimaan hyvin
> Rummut kokonaisuutena soimaan hyvin
> Basso soimaan hyvin ja eq:tus basaria silmällä pitäen
> Kitarasoundi kuntoon, eq:tus bassoa ja rumpuja silmälläpitäen
> Kitararaitojen leikkely ja kitaravallin tekeminen. (Labrarokkia)
> Matto kuntoon, keskiäänistä pois ja matalat huis helevettiin.
> Varmistus että koko shaiba soi nyt hyvin.
> Sooloinstrumentit kuosiin. Matalat svidduun ja keskiäänistä pois, riippuen toki soittimesta
> Laulusoundi kuntoon, laulun taimaus, de-esserit ja eq:t
> Ghettomasterointi
> Seuraavana päivänä koekuuntelu ja muutokset jne. kun kaikki on kunnossa niin Bounce
> Masterointi
> Dumppaus mikseri.nettiin ja biisin unohtaminen.

#9 kirjoitettu 21.02.2014 19:25 Muok:21.02.2014 19:34

En osaa erottaa miksausta muusta biisin tekemisestä. sovittelen elementiti yhteen miksauksellisesti sitä mukaa mitä niitä tulee.

Joskus deltsujen aikoihin tuli hinkattua ja runkattua miksausta kuin pirimunaa klo 4:20 aamuyöllä, mutta nykyään en ole niin natsi. Tein ihan vitun hirveitä juttuja, kaikki vitun hiljasella koska dynamix r cool ja sit jotai 20hz subbassoo ihan vitusti. Mating songs of whales. Equtin niin vitusti, ja deltsujen tekeleet kuulostaa omiin korviin ihan sietämättömän hirveältä paskalta nykyään.

Käytännössä nykyään säädän vaan äänen tasapainot, ei-bassoinstrumenteista bassot vittuun, kaikista instruista alle 20-30hz vittuun, jos on jotain piikkejä koetan tasotella jos häiritsevät, diskantteja vähän vähemmän instruihin jotka ei tartte. Rumpuihin tykkään tehdä semmosen yhteenliimauksen laittamalla niist kaikist menee vähän johonki sendikanavaan mis on pieni rapee särö tai joku nauhaemu. Yksi master reverbi, yks rumpureverbi, sit jos haluun tehä jotain eettericoresoundeja nii niihin omaa reverbii. Lopuksi usein aika konservaatiivinen pannailu.

Rumpujen pitää olla iha vitu koval

Heti eka asia mitä laitan on masteriin limitteri. Kykenen nykyään myöntämään että tykkään suht tiukasta ja modernista soundista. En kuitenkaan harrasta mitää järkyttäviä äänivallimiksauksia koska ne on vain vituttavan kuuloisia. Mut tiukkuus on jees. En jaksa enää musaa mikä kuulostaa joltain tuulennussiman hippiheinän suhinalta jollai puhkinussitulla kasetilla.

Kaiuttimeni on paskat maitopurkit joten käytännössä miksaan biisini semmoisiksi että kuulostavat mielestäni mahdollisimman hyvältä omissa Sennheisereissäni.

meno iha vitun pro bro

#10 kirjoitettu 18.07.2014 14:30 Muok:18.07.2014 14:32

Zerexon kirjoitti:
Sokerina pohjalla, ohi aihealueesta, pahoittelen: Mitä sillä ulkoisella äänikortilla tekee koneen ja rumpukoneen välissä?

jos haluat ääntä tietokoneelle, täytyy olla joku laite joka muuttaa sähköisen signaalin digitaaliseksi, jotta sitä voi käsitellä tietokoneessa. äänikortti on sellainen laite, ja nykyään usein ulkoinen. aiemmin äänikortit olivat koneeseen sisälle asennettavia laajennuskortteja (siitä nimi "äänikortti").

kaikissa koneissa on jo pitkään ollut peruskäyttöön riittävä äänipiiri, joka osaa muuttaa sähköisen äänisignaalin digitaaliseksi (esim. mikrofonisisääntulo) ja digitaalisen takaisin sähköiseksi (esim. kuulokeliitäntä). pöytäkoneissa on usein 5.1- tai 7.1-ääntä varten useampia ulostuloja, jotta koneen voi liittää esim. kotiteatterijärjestelmään.

ulkoiset äänikortit tarjoavat tällaisten äänipiirien vaihtoehdoksi musiikintekoon painottunutta toiminnallisuutta, kuten kondensaattorimikrofonien tarvitsemaa phantom-virtaa, useampia sisääntuloja ja yleensä hivenen laadukkaampaa ja häiriövapaampaa äänenlaatua.

lyhyt vastaus kysymykseesi: ei välttämättä mitään, jos sulla on koneessa joku sisääntuloreikä mihin voit työntää piuhan rumpukoneesi ulostuloista.

#11 kirjoitettu 18.07.2014 17:59

Aika monella tutulla tuntuu olevan tapana leikata bassoleikkurilla studiossakin nauhoitetuista kaikki muut paitsi basso ja bassorumpu. Itse leikkaan bassoja soittimista vain jos on pakko.

#12 kirjoitettu 18.07.2014 22:48

polonium kirjoitti:
Aika monella tutulla tuntuu olevan tapana leikata bassoleikkurilla studiossakin nauhoitetuista kaikki muut paitsi basso ja bassorumpu. Itse leikkaan bassoja soittimista vain jos on pakko.


se on vähän tapauskohtaista. jos alapäässä on ruuhkaa, se yleensä kans kuulosta vähän suttuiselta - lisäksi klippaa helpommin masterissa. mut soundikohtaista: jotkin alapäävoittoiset soundit saattaa sit toisaalta täydentää toisiaan, aina tulee ainakin kokeiltua, tarviiko siivota alapäätä vai ei. Joskus se tuhti möyrintä vaatii sinne alataajuuksille muutakin kilkettä kuin pelkän basson ja basarin.

#13 kirjoitettu 22.07.2014 13:15 Muok:22.07.2014 13:25

Mulla on hyvin pitkälti samanlainen metodi Deltan kanssa, en erota miksausta loppubiisin teosta mitenkään. Yleensä teen sen pääidean loppuun ensin ja hion siihen hyvän miksin ennen kuin mietin edes biisin rakennetta. Lopuksi tietenkin hion kaiken tarkemmin, mutta pääpiirteiltään koko miksaus syntyy siinä sivussa.

Nykyisin olen vienyt homman jo niin pitkälle, että käytän master-kanavalla suurpiirteistä kompuraa, stereo imageria yms. joita käytän välillä päällä (ja jätän päälle miksauksen loppuvaiheessa) saadakseni idean siitä, että miten muutokset toimii masteria ajatellen.

Asiakkaille soundtrackin työstämisessä etenkin on tärkeää, että ensimäisissä raakaversioissa kaikki kuulostaa suunnilleen miltä pitääkin, joten tapa on jäänyt pysyvästi omaan workflowhun.

Itselle ehkä tärkein on ensimäisen täysmasterin jälkeen pitää 2-3 päivän tauko koko biisistä ja sitten tehdä uudelleen samalla kiroten aiempaa kuuroutta kaikelle kuralle mitä biisistä löytyy. Tämä on aika yleinen tapa, ja jos joku ei näin tee, niin kannattaisi. Se ensimäinen "valmis" versio biisistä on aina paskaa.

#14 kirjoitettu 23.07.2014 19:02

karman hardon kirjoitti:
polonium kirjoitti:
Aika monella tutulla tuntuu olevan tapana leikata bassoleikkurilla studiossakin nauhoitetuista kaikki muut paitsi basso ja bassorumpu. Itse leikkaan bassoja soittimista vain jos on pakko.


se on vähän tapauskohtaista. jos alapäässä on ruuhkaa, se yleensä kans kuulosta vähän suttuiselta - lisäksi klippaa helpommin masterissa. mut soundikohtaista: jotkin alapäävoittoiset soundit saattaa sit toisaalta täydentää toisiaan, aina tulee ainakin kokeiltua, tarviiko siivota alapäätä vai ei. Joskus se tuhti möyrintä vaatii sinne alataajuuksille muutakin kilkettä kuin pelkän basson ja basarin.


Tyylisidonnainen juttu. Esim. jossain industrialissa joku massiivinen synasoundi saattaa hyvinkin tukea sitä kokonaisuutta mutta jos tekee jotain raitamääriltään suhteellisen kevyttä perusrokkailua niin kyllä mä väitän että bassoa ja basaria lukuunottamatta alle 200 hertsin ei tapahdu missään mitään oleellista.