|
jaakkohytonen
3 viestiä
|
#1 kirjoitettu
25.11.2015 19:00
Elikkä hakusessa soittoporukka, iskelmä, suomipop ja hiphop taittuu, jotakin näitten sekoitusta tai muuta älytöntä olis ajatus tehtailla. Kaikki yhteistyö kiinnostaa. Vain keskisuomen alueelta.
email jaska.hytonen@luukku.com
tässä tän päivän tuotos..hiphop ja jotain kevennystä tohon ni vois alkaa viilaamaan:
"Ilta röökil, huppu päässä, istun kylmäl penkil pää ja perse jäässä. Mietin mikä mut tähän toi, miks luoja tyhjän pelikäden mulle soi, en saanu täyskättä en värisuoraa,paskoil korteil on vaikee pelaa vaik bluffaa tai lyö all in pöytään suoraan. Mut vika ei oo jakajan vaan sen kuka kortit pelaa, jos ei sitä osaa ni silloin on parempi ajaa pysäkille ja aukoo solmut ennenku pää jäätyy niin että kelaa mun ois parempi delaa.
Mietin eloo, sen vaiheita monia, hyviä ja niitä todella kovia. Puskin vaan raivolla eteenpäin, moni katto vierestä, frendit sano Jaska et sä voi elää näin. Mut täys vauhti päällä, ei mitään järkee missään, niinku bambi liukkaalla jäällä, harha-asekeleita, välil liikaa vauhtii ja välil liukuu jäällä hädissään.
Oli haaveita, unelmii, suurin niistä se kliseinen, perhe, farkku, koira ja omakotitalo, mut sit tuli erhe,omista virheistä koitu se et ne unelmat sammu ja samalla myös elämäni palo. Cheek laulaa: miks sä sytytit sillat palaa, mä sitä samaa kelaan, muistan sen enkelisiipi riipuksen minkä ripustin sun kaulaan, itken ison kyyneleen hiljaa muilta salaa.
Virhearvioita, sekoiluu, kännistä egoiluu, ja vielä pahempää känni sekoiluu. Satalasissa, välil nollissa elämän soudi pahasti mollissa. Virhearvioita, sekoiluu, kännistä egoiluu, ja vielä pahempää känni sekoiluu, sekoiluu.
Nyt sairaalassa mulle ne syöttää kaikkii mahdollisii nappeja, keskusteluterapiaa, kuntoutusta ja tarjos mulle joku vaihtoehdoks myös sairaalapappia. Mä näistä koitan kauhoo itteleni avun parhaan, kyl nää solmut tästä vielä aukee kelaan, pystyn taas jotai tuntee, en mä tähän oikeesti delaa. Alkanu näkyy valoa, missä näkyy jotain ovia, pistäs uskaltaa mennä niitä aukoo mut pelkään et avaan väärän ja saan taas kokea liian kovia. Odotan vielä pysäkillä hetken, ehkä mä ehdin vielä tekee niiden ovien taakse vahvempana elämäni retken.
Laput korvilla, volumet kaakossa kuuntelen Kaija Koota, tyhjään päähän tulvii muistoja raskaita niis vaimo huuta mä en sua enää oota. Kaija laulaa jotai tinakenkätytöstä, rakkaudesta mut se ei toimi, se vaan satuttaa Hytöstä. Napit väsyttää, pitäs mennä kohta nukkuu, pelottaa mut se on jo ihan tuttuu, mielen tyhjennän, se on ihan jäissä, nukahdan, unissani olen kavereiden kanssa kaatokännissä pienissä häissä.
Virhearvioita, sekoiluu, kännistä egoiluu, ja vielä pahempää känni sekoiluu. Satalasissa, välil nollissa elämän soudi pahasti mollissa. Virhearvioita, sekoiluu, kännistä egoiluu, ja vielä pahempää känni sekoiluu, sekoiluu.
Pitäs viel jaksaa, taistella vääntää järjestelmää vastaan, mut voimat loppuu, oon nähny jo tarpeeksi sitä sairasta paskaa, mä jo tarpeeksi alivoima peliä väänsin, päätin hoidan pääni kuntoon ja järjestelmälle selkäni käänsin. Annan aikani, löydän paikkani, korjaan mieleni. Lyrikoilla näillä verrytän kieleni, teen paremmaks mun mieleni, meen peilin eteen irvistän, nauran ja näytän järjestelmälle keskisormeni ja kieleni.
Virhearvioita, sekoiluu, kännistä egoiluu, ja vielä pahempää känni sekoiluu. Satalasissa, välil nollissa elämän soudi pahasti mollissa. Virhearvioita, sekoiluu, kännistä egoiluu, ja vielä pahempää känni sekoiluu, sekoiluu.
Nyt mä aikani asioihin tärkeisiin käytän, nousen jaloilleni, elän elämääni ja paskanpuhujille näytän, mua ei myrskyt ja tuulet helposti kaada, mun juuret on vahvat, sellasii ei kukaan pintaliitäjä voi luojan korttijaosta saada. Mä kun korttini hain, aika heikon käden käteeni sain, mut siitä oon kiitollinen, luoja huomas toi jätkä tarvii muutakin kun etu ja sukunimen. Hän anto mulle ison sydämmen ja taidon tuntee elämää muutakin kun pinnasta, tiedän pystyn antaa muille lämpöö ja siitä en luopus mistään hinnasta. "
|
Ladataan
