Mikseri.net

#2 kirjoitettu 22.08.2020 12:57

aRt074 kirjoitti:

entä jos on työtön ja aviopuoliso on niin kovatuloinen että itse ei saa mitään työttömyyskorvauksia tai muutakaan tukea yhteiskunnalta? Onko tämä puoliso silloin tilastoitu köyhiin vaikka pariskunta asuisi hulppeasti, molemmilla omat autot, ja vinguttavat kortteja kaupoissa molemmat yhtälailla?

Enkä todellakaan puhu omasta elämästä tuossa

En tosin tiedä onko lakia muutettu, mutta ennen ainakin jo muutaman tonnin kuukausiansiot söivät puolison työttömyysetuudet kokonaan, ja luulisin ettei tarvi kovin kummoiset tulot olla että puolison turva jää joka tapauksessa köyhyysrajan alle.


Niin... Siis ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen puolison tulot ei tietenkään ole ennenkään vaikuttaneet...

Lisäksi googlettamalla selvisi, että vuoden 2013 alusta puolison tulot eivät enää vaikuta peruspäivärahaan taikka työmarkkinatukeen... Nuorten kohdalla, jotka vielä asuvat vanhempiensa luona, niin vanhempien tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen...

Ja toki puolison tulot vaikuttaa esim. asumistukeen ja toimeentulotukeen...

¤¤¤
Tässä köyhyys asiassa mun käsittääkseni silloin kun on kyse useammasta kuin yhdestä henkilöstä, niin pyritään arvioimaan ruokakunnan kokonaistuloja ja menoja...

Ajattelisin näin, että tuo uudistus työttömyyskorvausten osalta, ettei puolison tulot vaikuta siihen, on mun mielestä tervetullut uudistus... Vähentää varmaankin osaltaan niitä avioeroja, jotka johtuvat siitä että toinen puolisoista jää työttömäksi...

¤¤¤
Ja sitten tässä köyhyysasiassa pitäisi mun mielestä katsoa kokonaisuutta, eikä tuijottaa pelkästään tuota virallista köyhyysrajaa, joka sekin tosin on tärkeä mittari arvioitaessa yksittäisten henkilöiden köyhyyttä...

En itse asiassa tiedä miten tuo tilastointi on järjestetty muiden kuin yksin asuvien kohdalla Euroopan laajuisesti, mutta siis Euroopassa reilu 110 miljoonaa ihmistä eli reilu 20% EU:n väestöstä elää virallisen köyhyysrajan alapuolella... Tämä raja vaihtelee maittain, ja on kussakin maassa 60% mediaanitulosta...

Veikkaisin, että useamman henkilön ruokakunnissa tuo yhden henkilön köyhyysraja kerrotaan jollakin luvulla... Se ei siis välttämättä ole kahden puolison kohdalla tasan kaksi kertaa yhden henkilön köyhyysraja... Miksi?

Siksi että jos ajatellaan asumiskustannuksia, niin kahden henkilön ruokakunnissa ne jakautuvat kahtia... Jos yksi ihminen elää köyhyysrajalla (1200 eur/kk) ja maksaa yksiöstä 600 euron vuokran, jää hänelle 600 euroa muihin menoihin....

Jos kaksi ihmistä elää kumpikin köyhyysrajalla, ja vuokra on 900 eur/kk, niin kummallekin jää vuokran jälkeen 750 euroa muihin menoihin, eli 150 euroa enemmän kuin sille yksinasuvalle jää...

Köyhyyden mittaaminen onkin siis aina hiukan epätarkkaa ja suhteellista, mutta mun mielestä tossa on juurikin oleellista, että mitä ihmisille jää käteen asumismenojen jälkeen...

#3 kirjoitettu 22.08.2020 14:11 Muok:22.08.2020 14:14

Kysyn kun en tiedä:

Jos miehen tulot ovat 10.000 €/kk mutta perheenemäntänä koko ikänsä toimineen avio- tai avopuolison tulot ovat 0 €, niin onko tämä puoliso tilastoissa köyhä?

Jos ihminen joutuu lopullisesti yhteiskunnan hoidettavaksi ja vastuulle, niin eikös hoitomaksu määräydy ihan erilaiseksi henkilön tuloista/eläkkeestä riippuen? Onkohan siinä omaisuutta mukana? Joka tapauksessa omaa rahaa jää käytettäväksi ymmärtääkseni vain muutama satanen kuussa. Ovatkohan nämä henkilöt köyhiä käteenjäävän rahan perusteella?

Enkä tiedä sitäkään mihin ulkomailta tulleet vähemmän varakkaat on tilastoitu.

-----------------------

Sitten muutama kipupiste asian tiimoilta:

Paljonhan on puhuttu juurikin siitä, että ihmisen pitäisi ensin realisoida omaisuuttaan ennen kuin voi saada yhteiskunnan tukea. Ainakaan omistusasunnon realisoinnissa ei välttämättä olisi mitään järkeä ellei se satu olemaan joku valtava lukaali. Mutta olisihan se perin kummallista, että esim. arvopaperiomistuksia voisi olla henkilöllä joka nostaa tukea; ei se kesämökkikään tai villa Espanjassa tietysti mikään välttämättämyyshyödyke ole.

Yksi asia tässä sosiaaliturvassa olisi otettava huomioon: jo nyt jonkinmoinen määrä erilaisia elämäntapaintiaaneja on valinnut tietoisesti elämänurakseen yhteiskunnan tuen varassa elämisen .. ja kehtaavat vielä julkisesti kehuskella asialla. Koulu jätetään kesken eivätkä rehelliset työt kiinnosta pätkän vertaa vaikka niitä olisikin. Kuinkahan paljon tällainen käyttäytyminen yleistyisi jos tukia nostettaisiin? Niin tai näin, niin tuollaisen tarkoituksellisen uravalinnan ei pitäisi kuitenkaan olla mahdollista nykyisinkään.

Sekin on paha miina, että lainsäädännössä ei juurikaan taida olla poikkeuksia siitä kenelle tuet jaetaan. Mitä korkeammat tuet ovat, sitä enemmän tänne alkaa tunkea rajojen ulkopuolelta herra ties ketä ja mistä. Ei hyvä ... tästähän on paha esimerkki ne Albaniasta tulleet nuorehkot miehet, jotka onneksi saatiin hoidettua pois. Lainsäädäntöä olisi ensin pakko muuttaa sellaiseksi, ettei tällaista ilmiötä synny. Suomen huoltosuhde heikkenee koko ajan ilman lisäkuormaakin.

Sitäkään en osaa sanoa, miten lainsäädännössä pystyttäisiin huomioimaan alueelliset erot; nythän niitä ei taida hirveästi olla. Summa, jolla pärjää Kotkassa, ei välttämättä riitä mihinkään pääkaunpunkiseudulla. Tässä on iso kysymys joka pitäisi pystyä hoitamaan; talous ei tule kestämään sitä että mitoitus tehdään suurimmassa tarpeessa olevien mukaan.

Onhan tässä nyt vielä sekin, että koronan torjumiseen ja hallituksen uusiin päänavauksiin pitää varata ainakin 20 Mrd€ lähivuosina; ja kuka tietää kuinka paljon velkaa joudutaan ottamaan "Etelän vetelien" talouksien kuntoonsaattamiseen (eihän nyt jaettava raha mitään koronatukea ole; tällä kertaa ollaan kai pelastamassa ainakin ranskalaisia pankkeja). Taitaa siis tukien rukkaus ylöspäin jäädä tekemättä. Jos pitäisi veikata niin arvelen että suunta voi kohta olla jopa toinen.

------------------

Positiiviseksi lopuksi ratkaisu niille ketkä siihen pystyvät:

Luin joitakin vuosia sitten lehtijutun kulttuuripersoonasta, joka asua kituutti Helsingissä asuntolainan kanssa. Joku ystävistä oli kehottanut ko. henkilöä miettimään, onko hänen pakko asua Helsingissä. Pieni pohdinta johtii siihen, että kämppä meni myyntiin ja uusi osoite löytyi Porista (asuntojen hinnat Porissa olivat siihen aikaan todella pohjalla) . Lopputulema oli se, että henkilö huomasi asuvansa omakotitalossa jopa väljemmin kuin aiemmin, velkaa ei ollut Euroakaan ja pankkitilillä oli yli 100t€ rahaa. Köyhyys katosi kertalaakista. Valitettavasti kaikilla ei ole arvoaan kasvattavaa pesämunaa eivätkä kaikki pysty muuttamaan, mutta onneksi sentään joku. Harmi etten enää jaksa muistaa kenestä kirjailijasta tai taiteilijasta oli kysymys, muuta sillä nyt ei ole tässä väliäkään.

#4 kirjoitettu 22.08.2020 14:16

aRt074 kirjoitti:

Kiinnostaisi kyllä myös tietää paljonko tuossa 650K:ssa on pienituloisia henkilöitä, joilla kuitenkin on huomattavia säästöjä ja/tai varallisuutta.


Googlettelinpa tossa aikani kuluksi tästäkin aiheesta tilastoja...

Tuossa on IL:n artikkeli muutaman vuoden takaa: https://www.iltalehti....

¤ Tuon artikkelin mukaan:
- Kotitalouksien nettovarallisuuden keskiarvo oli vuonna 2016 noin 200 000 eur
- Mediaani varallisuus oli reilu 107 000 euroa
- Oma asunto on yleisin varallisuuserä
- Neljäsosalla kotitalouksista oli nettovarallisuutta alle 10 700 euroa
- Rikkain 10% omisti 47% koko kansakunnan nettovarallisuudesta
- Köyhin 50% omisti 6% nettovarallisuudesta


Tossa Tilastokeskuksen katsaus aiheesta: https://www.stat.fi/ti...

Tuolta selviää mm. että kotitalouksista köyhimmän 30% nettovarallisuus on käytännössä lähellä nollaa ellei jopa negatiivinen...

Vuonna 1987 varakkain kymmenys omisti 37% nettovarallisuudesta, mutta 2016 jo 47% kaikesta nettovarallisuudesta...

¤¤¤
Tohon sun kysymykseen palatakseni, niin Suomessa on kotitalouksia noin 2,7 miljoonaa eli 10% on 270 000 kotitaloutta... Näistä vähävaraisimmalla 20% nettovarallisuus on käytännössä nolla taikka negatiivinen, mikä siis vastaa 540 000 kotitaloutta... Kotitalouden keskikoko puolestaan on noin 2 henkilöä...

Tuosta voi päätellä, että Suomessa on reilu miljoona henkilöä, joidenka nettovarallisuus on nolla taikka negatiivinen...

#5 kirjoitettu 22.08.2020 14:32

AnttiJ kirjoitti:

Kysyn kun en tiedä:

Jos miehen tulot ovat 10.000 €/kk mutta perheenemäntänä koko ikänsä toimineen avio- tai avopuolison tulot ovat 0 €, niin onko tämä puoliso tilastoissa köyhä?

Paljonhan on puhuttu juurikin siitä, että ihmisen pitäisi ensin realisoida omaisuuttaan ennen kuin voi saada yhteiskunnan tukea.


Itse asiassa en osaa sanoa kuinka tuon kotirouvan nollatulot virallisesti Tilastoidaan, mutta noissa köyhyystilastoissa ilmeisesti tarkastellaan "kotitalouksien" tuloja ja nettovarallisuutta... Tällöin esim. tuo sun esimerkin aviomiehen 10k kuukausitulot ovat sellaiset, että kotitalous ei ole köyhyysrajaa lähelläkään...

Ja kyllä, tuo omaisuuden realisointivaatimus on ollut ainakin 90-luvulta lähtien osa sosiaaliturvajärjestelmäämme... Omaisuus ei vaikuta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan eikä ainakaan peruspäivärahaan, mutta vaikuttaa kylläkin asumistukeen ja toimeentulotukeen....

Toki ihmisiltä ei viedä omistusasuntoja alta toimeentulotukipäätöksiä tehtäessä, mutta esim. kaikki arvopaperiomaisuus ja pankkitilisäästöt vaikuttavat tukiin... En tiedä miten on oman auton laita...

Jos siis olet pitkäaikaistyötön, niin kaikki tulot, jopa se että kaveri lainaa sulle 100 euroa sun tilelle, katsotaan tuloksi joka vähentää toimeentulotukea... Tämän takia köyhimmistä ihmisistä ei niitä osakesäästäjiä löydykään... Myös esim. perintö on sellaista tuloa, että kun sitä on tarpeeksi, niin asumistuet ja toimeentulotuet loppuvat siihen kuin seinään...

#6 kirjoitettu 22.08.2020 14:59

Jatkanpa vielä tätä suomalaisten varallisuuden analyysiä... Tossa aiemmin löysin tilastoja suomalaisten nettovarallisuudesta...

Mutta toisaalta nettovarallisuus pitää sisällään varallisuuden miinus velat... Yksi mielenkiintoinen vaihtoehtoinen tapa lähestyä tätä on bruttovarallisuuserot, jossa on siis vain omistukset ilman velkoja...

En löytänyt ihan tuoreita tilastoja, mutta tuossa tilastoa 15 vuoden takaa: https://www.tilastokes...

Tuolta löytyy kuvio, jossa bruttovarallisuutta on tarkasteltu kymmenyksittäin, ja niillä köyhimmillä 2 desiilillä eli 20% kotitalouksista on varallisuutta käytännössä nolla euroa...

¤¤¤
Elikkä johtopäätöksenä voi todeta että köyhimmillä suomalaisilla ei ole varallisuutta lainkaan, mitattiin sitä sitten netto- tai bruttovarallisuudella...

Suurella osalla suomalaisista oma asunto muodostaa suurimman osan varallisuudesta, ja rikkaimmalla 10% suuri varallisuuserä on rahoitusvarallisuus, eli sijoitukset....

#7 kirjoitettu 22.08.2020 15:03

Ja sitten tällainen pikagalluppi, aiheena "kannustinloukut"...


Kannustinloukku on sellainen, että työtön työllistyessään ei saa yhtään enempää nettopalkkaa tai jopa vähemmän kuin työttömänä ollessaan...

Mitä näille pitäisi tehdä? Nostaa pienimpiä palkkoja, vai laskea sosiaaliturvaa? Taikka jotakin muuta? Porrastaa sosiaaliturva?

Oma näkökantani on, ettei pienimpiä sosiaalietuuksia voi enää laskea kun ei niillä enää meinaa tulla toimeen... Toisaalta pienten palkkojenkin nostamisessa on omat vaikeutensa... Tämä on dilemma...

#8 kirjoitettu 22.08.2020 15:18

Ja toinen pikagalluppi, aiheena verotus ja ostovoima...


Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa yksi pyhä lehmä on niin kutsuttu "ostovoima"... Kaikki ainakin oikealla hokevat ostovoiman nimeen, ja se tuntuu olevan niin pyhä ettei edes ajoittaiset notkahdukset siinä lama-aikoina tunnu olevan mahdollisia, joten ansiotuloverotusta onkin 2000-luvulla laskettu toistakymmentä kertaa peräjälkeen...

Mutta ostovoimalla on kaksi puolta: palkansaajan ostovoima ja sosiaaliturvan saajien ostovoima...

Onko jompi kumpi näistä tärkeämpi? ja tuottaako jomman kumman lisääminen kansantaloudelle suhteessa enemmän hyötyä?

Itse veikkaisin, että pienituloisten ja minimi sosiaaliturvan varassa elävien ostovoiman turvaaminen ja lisääminen auttaa esim. kaupan sektoria enemmän kuin hyvätuloisten veroprosenttien keventäminen....

Toki nämä ovat arvovalintoja, mutta näillä on ihan reaalisiakin kansantaloudellisia seurauksia...

#9 kirjoitettu 22.08.2020 15:33

Ja sitten vielä nostan esiin verotuksesta pari pointtia... Aina sanotaan, että rikkaat maksavat Suomessa suurimman osan veroista (valtion tulovero + kunnallisvero + pääomavero)...

Tuossa verotietoja vuodelta 2017: https://www.taloustait...

- Suomalaiset maksoivat veroja tuloista yhteensä noin 30 miljardia euroa
- Kunnallisveroa 18,5 mrd eur
- Ansiotuloveroa 5,5 mrd eur
- Pääomatuloveroa 2,8 mrd eur


Tuossa dataa Tilastokeskuksen sivuilta: https://www.tilastokes...

¤ Vuonna 2018 Suomessa
- alle 30 000 euroa tienanneet maksoivat veroista vajaan viidenneksen
- 20 000 - 60 000 euroa tienanneet maksoivat veroista: 53%
- Yli 100 000 tienanneet maksoivat veroista: 20%

Toki noita yli 100k tienanneita oli vain 2% tulonsaajista, ja 20-60 k tienanneita 51% tulonsaajista... Eli kyllähän se progressio toimii, mutta toisaalta on harhaanjohtavaa sanoa, että rikkaat maksavat suurimman osan Suomen tuloveroista, koskapa suurimman osan veroista maksavat keskituloiset ja sitä hieman enemmän tienaavat...

Keskitulo Suomessa on noin 30 000 euroa ja 90% kansalaisista tulot ovat alle 60 000 euroa, elikkä 90% suomalaisista maksaa vajaat 60% kaikista veroista, kun kaikista pienituloisimmatkin lasketaan mukaan alle 60k vuodessa tienaaviin...

#10 kirjoitettu 22.08.2020 15:36

aRt074 kirjoitti:

Ja nuo pitkäaikaistyöttömät kyllä on oppineet vippaamaan kaverilta sen satasen ihan käteisenä, eli eipä ne tukiin vaikuta


Toki... Tuo on ollut itsellänikin tiedossa kun joskus aikoinaan joutui noiden kanssa vekslaamaan... Pointti oli lähinnä se, että kaikki raha mikä näkyy köyhän tilillä, vaikka se olisi 2 viikon mittainen vippi kaverilta, niin lasketaan tuloksi, mikä vähentää toimeentulotukea...

Tällaisen henkilön rahan käyttö on todella rajoitettua yhteiskunnan toimesta...

#11 kirjoitettu 22.08.2020 16:05 Muok:22.08.2020 16:08

Tosta köyhyydestä ja tulonsaajista vielä muutama sananen tuohon artikkeliin perustuen:

https://www.tilastokes...

¤ Vuosi 2018
- Suomessa on yhteensä 4,7 miljoonaa tulonsaajaa
- Alle 20 000 euroa vuodessa tienaavia on 1,9 miljoonaa henkilöä
- Prosentteina heitä on noin 40% kaikista tulonsaajista...
- Veroja nämä köyhimmät maksoivat vajaa 6% kaikista tuloveroista

Euroissa tuo tarkoittaa sitä, että 40% suomalaisista tienaa bruttona alle 1700 euroa kuussa...

Tuolta löytyy hieno taulukko, jossa on pienituloisuusrajoja eri tyyppisille kotitalouksille valmiiksi laskettuna: https://www.is.fi/talo...

¤ Pienituloisuusraja (Nettotulot kuukaudessa (2017))
- 1 aikuinen 1229 eur
- 1 aikuinen ja 2 lasta alle 14 v. 1967 eur
- 2 aikuista 1844 eur
- 2 aikuista ja 2 lasta alle 14 v. 2582 eur


Noista lukemista muuten on helppo päätellä, että köyhyys Suomessa koskettaa herkemmin yksinasuvia ja yksinhuoltajia...

Josta voikin kysyä, että kuinka suuri osuus köyhyyden kasvusta Suomessa on johtunut tuloerojen kasvusta, ja kuinka suuri osuus siitä, että yhden hengen kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista on ollut nousussa?

Findikaattori - Asuntokuntien koko

Yhden hengen asuntokuntia oli 80-luvun lopussa 500 000, mutta vuonna 2019 1,2 miljoonaa...

#12 kirjoitettu 22.08.2020 16:32 Muok:22.08.2020 16:39

Tuo rikkaiden 20%:n osuus taitaa olla välittömistä veroista; välilliset verothan pruukkaavat olla kaikille samansuuruisia joten se tietysti muuttaa tilastoja siihen suuntaan että rikkaiden maksama osuus kaikista henkilöön liittyvistä veroista pienenee.

Pieni asiaan liittyvä kuriositeetti eli valtion ansiotuloverosta rikkaiden osuus on STTK:n mukaan seuraava: rikkain 10% maksaa 70% valtion tuloverosta. Kuten tunnettua, Suomen progressio on ihan maailman huippua ja näkyyhän se toimivankin.

Noita tilastoja "kuka maksaa mitäkin" muuttavat tietysti nuo puhutut tulonsiirrot. Jos ne otetaan huomioon, niin rikkaiden maksama osuus kokonaisuudesta taitaa kasvaa aika lailla koska heille ei suoranaisia tulonsiirtoja juurikaan tipu muutamaa poikkeusta (mm. lapsilisät) lukuun ottamatta. Eli jos tuloeroja verrataan, niin silloin kai pitäisi vertailla käytettävissä olevia nettotuloja eli karkeasti jotenkin tähän tyyliin:
- rikkaat ja parempituloiset: tulot ./. verot
- muut: tulot ./. verot + tulonsiirrot

Veikkaan, että joku on selvittänyt tuollaisenkin laskelman lopputuleman.

------------------------

Kokonaisveroaste Suomessa on joka tapauksessa ihan maailman huippua ... ja silti tuntuu että rahat ovat loppu koko ajan. Jotain matoja tähän Suomen systeemiin kyllä sisältyy.

Pohdiskelin asiaa tekemällä karkean ajatusvertailun Ruotsiin ja päädyin johtopäätökseen, että siellä samalle yhteiskunnan infraan liittyvälle investoinnille tai sen kunnossapidolle on karkeasti ottaen tuplamäärä maksajia. Oli kysesssä uusi pätkä moottoritietä, uusi lentokenttä, uusi satama, uusi raideyhteys tai noiden kunnossapito... kohteiden verorasitus on Ruotsissa merkittävästi matalampi/veronmaksaja kuin Suomessa, koska investoinnin arvo on suurin piirtein sama. Maapinta-alan kokoero on vain +25% Ruotsin hyväksi, joten investointi- ja kunnossapitotarve ei Ruotsissa ole lähelläkään tuplaa Suomeen verrattuna. Kun kokonaisveroasteet ovat aika lähellä toisiaan, se tarkoittaa sitä että Ruotsissa jää enemmän pelivaraa muihin kohteisiin. Vastaavia suurempaan kokoon liittyviä etuja löytyy varmasti muitakin.

Tuosta seuraakin ikävänoloinen johtopäätös: olemmeko jääneet kokomme puolesta huononevan huoltosuhteemme kanssa jo nyt jonkinmoisen kriittisen pisteen alapuolelle ja tasolle, jossa ei enää pystytä seuraamaan esim. Ruotsin elintasoa?

Jos olemme, niin tilannetta on todella vaikea korjata.

#13 kirjoitettu 22.08.2020 16:37

Talouden koon putoaminen sinkkutalouksiksi on kyllä yksi merkittävä tekijä siihen että köyhyys lisääntyy.

Samanlainen killeri on tietysti se aiemmin todettu kouluttamattomien työpaikkojen karmea väheneminen, josta tuntuu suurin osa johtuvan globalisaatiosta ja loppuosa teknisestä kehityksestä ja toimialamurroksista. Noista pudokkaista hyvin moni elää köyhyysrajan tuntumassa, jos pitäisi heittää arvaus kehiin.

#14 kirjoitettu 22.08.2020 17:13

Ostovoima se onkin vekkuli, ikään kuin kaksipuolenen asia joka sopii melkein kohtaan kuin kohtaan.

Kokoomus tosiaan perustelee veronalennuksia ostovoiman säilyttämisellä, ja sitähän alennus tietysti tekisi.

Mutta sitten kun mennään TES-kierroksille, niin mikäs onkaan se asia jonka varaan demarijohtoisten liittojen palkankorotusvaatimukset perustellaan? Ostovoiman säilymisellä, ja sitähän ne korotuksetkin tekevät.

Myös Vasemmistoliiton sydäntä lähellä olevien sosiaali- ja opintotukien korotusesityksiä perustellaan ihan samoin: korotukset parantaisivat ostovoimaa.

Hihasta löytyy sama ässä oli puolue mikä tahansa.

#15 kirjoitettu 22.08.2020 17:42

AnttiJ kirjoitti:

Tuo rikkaiden 20%:n osuus taitaa olla välittömistä veroista; välilliset verothan pruukkaavat olla kaikille samansuuruisia joten se tietysti muuttaa tilastoja siihen suuntaan että rikkaiden maksama osuus kaikista henkilöön liittyvistä veroista pienenee.

Pieni asiaan liittyvä kuriositeetti eli valtion ansiotuloverosta rikkaiden osuus on STTK:n mukaan seuraava: rikkain 10% maksaa 70% valtion tuloverosta. Kuten tunnettua, Suomen progressio on ihan maailman huippua ja näkyyhän se toimivankin.


Niin, tuo rikkaiden yli 100 000 eur vuodessa tienaavien osuus (20%) oli osuus kaikista tuloveroista (eli valtion tulovero + kunnallisvero + pääomatulovero)...

Ja mitä tulee tuohon sun kohtaan, että rikkain 10% maksaa 70% valtion tuloverosta, niin se varmastikin pitää paikkaansa, mutta oikeampi tapa mitata tuloverojen maksun osuutta on tuo, että mitataan verojen osuutta kaikista TULOVEROISTA... Näitä ovat valtion tuloveron lisäksi kunnallisvero ja pääomatulovero...

Tulonsaajat maksavat vuodessa 30 miljardia euroa tuloveroja:
- kunnallisveroa 18,5 mrd eur
- valtion ansiotuloveroa 5,5 mrd eur
- pääomatuloveroa 2,8 mrd eur

Tuo valtion ansiotulovero (5,5 mrd eur) josta siis hyvätuloisin 10% maksaa sen 70% on vain vajaa 20% kaikista maksetuista tuloveroista...

Lisäksi progressio kunnallisverotuksessa pitää huolen siitä, että valtion ansiotuloveroa maksetaan vasta yli 40 000 euron vuosituloista... Tämä aiheuttaa luonnollisesti sen, että valtion ansiotuloveroista suurimman osan maksavat hyvätuloiset... Alle 16 000 euron vuosituloilla ei myöskään makseta ollenkaan kunnallisveroa...

Jotenka tuota kunnallisveroa maksavat tasaverona kaikki karkeasti ottaen yli 3000 euroa kuussa tienaavat... Ja kunnallisvero kattaa 62% kaikista tuloveroista Suomessa... Köyhät ei sitä maksa, ja noin 40 000 euron vuositulojen jälkeen se on tasavero, mikä laskee hyvätuloisimman 10% osuutta kaikista tuloveroista...

Mutta joo, kyllähän tuo progressio noin tarkasteltuna on varsin jyrkkä...

Lähteet:
https://www.tilastokes...
https://www.taloustait...
https://www.taloustait...
https://www.veronmaksa...

#16 kirjoitettu 22.08.2020 17:46

AnttiJ kirjoitti:

Ostovoima se onkin vekkuli, ikään kuin kaksipuolenen asia joka sopii melkein kohtaan kuin kohtaan.

Hihasta löytyy sama ässä oli puolue mikä tahansa.


Hyvä huomio... Ostovoima on toki tärkeä asia, mutta asiaan vaikuttaa se kenen ostovoimasta puhutaan ja mistä vinkkelistä sitä katsotaan...

#17 kirjoitettu 22.08.2020 18:02

AnttiJ kirjoitti:

Kokonaisveroaste Suomessa on joka tapauksessa ihan maailman huippua ... ja silti tuntuu että rahat ovat loppu koko ajan. Jotain matoja tähän Suomen systeemiin kyllä sisältyy.


Tuolta löytyy tilastoja veroasteista Veronmaksajien sivuilta: https://www.veronmaksa...

Ranskassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Belgiassa on Suomea suurempi kokonaisveroaste... Itävallassa ja Italiassa verorasitus on samaa luokkaa...

Tosta voi päätellä, että veroaste ei ole kova vain Pohjoismaissa, vaan kaikissa niissä kontinentaalisissa EU-maissa, jotka ovat rikkaita ja hyvätuloisia...

Mutta miksi rahat ovat loppu koko ajan:
- Heikkenevä huoltosuhde nostaa eläkemenoja ja terveydenhoitomenoja kun työtä tekevä väestö pienenee suhteessa eläkeläisiin
- Teknologinen kehitys nostaa kustannuksia terveydenhuollossa, ja kouluiltakin vaaditaan lisäpanostuksia tietotekniikkaan
- Kasvavat työttömyydestä ja toimeentulovaikeuksista aiheutuvat sosiaaliturvamenot

Eli lyhyesti sanottuna eläkkeet, terveydenhuolto ja köyhien sosiaaliturva maksavat vuosi vuodelta enemmän, ja nämä menot nousevat nopeammin kuin valtioiden verotuotot...

Lisäksi monilla mailla, jotka ovat pahemmin velkaantuneet kuin Suomi, niin valtion lainoista maksettavat korkomenot syövät sitä rahaa, joka on käytettävissä muihin menoihin...

Ja julkisissa investoinneissa (tiet, muu infra) on sekin piirre, että uuden rakentaminen on helppoa, mutta ylläpito maksaa... Suomessakin on aika lailla korjausvelkaa kaikkialla...

#18 kirjoitettu 22.08.2020 18:12

IT kirjoitti:

Hyvä huomio... Ostovoima on toki tärkeä asia, mutta asiaan vaikuttaa se kenen ostovoimasta puhutaan ja mistä vinkkelistä sitä katsotaan...


Joo, on se sikäli erittäin tärkeä että jos ostovoimaa ei ole, talouden kysyntä sakkaa alta aikayksikön ja rattaat pysähtyvät erittäin nopeasti.

Mutta sitä en oikein jaksa uskoa, että n. 1%-yksikön tuloveronkevennykset vaikuttaisivat rikkaiden kulutuskäyttäytymiseen sitä tai tätä; rahat löytyvät uuteen autoon ihan varmasti joka tapauksessa jos tarvis on. Kaiken lisäksi noita varsinaisia rikkaita on niin vähän, että vaikka ne söisivät yhden aterian päivässä lisää niin eipä siinä BKT-neula mihinkään pomppaisi. Ja sitäpaitsi todella rikkailla ei edes ole ansiotuloja.

Keskituloisille sillä voi olla joku vaikutus silloin kun ollaan vähän kahden vaiheilla jonkin hankinnan suhteen. Voi olla että porsassiivu vaihtuu kerran kuussa nautaan tai rohjetaan ostaa uusi kämppä kun päästään juuri ja juuri pankinjohtajan asettaman nettotulorajan yli.

Sen tiedän oikein hyvin, että veronpalautukset aiheuttavat lievää ryysistä kauppoihin, mutta verotaulukkorukkausryysiksestä en ole ikinä kuullut.

Itse en pidä veronkevennyksiä tässä kohtaa mitenkään tärkeinä. Saman vaikutuksen omaan talouteensa saa helposti kun säätää lattialämmityksen paria astetta matalammaksi pesutiloissa. Sitäpaitsi ei kannattaisi turhaan kärjistää tilannetta, sillä ennustan että leikkaukset tulevat eteen hyvin nopeasti. Siinä kohtaa tehty kevennys ei ainakaan helpota leikkauksien tekoa.

#19 kirjoitettu 22.08.2020 18:46

AnttiJ kirjoitti:

Joo, on se sikäli erittäin tärkeä että jos ostovoimaa ei ole, talouden kysyntä sakkaa alta aikayksikön ja rattaat pysähtyvät erittäin nopeasti.

Mutta sitä en oikein jaksa uskoa, että n. 1%-yksikön tuloveronkevennykset vaikuttaisivat rikkaiden kulutuskäyttäytymiseen sitä tai tätä; rahat löytyvät uuteen autoon ihan varmasti joka tapauksessa jos tarvis on.

Itse en pidä veronkevennyksiä tässä kohtaa mitenkään tärkeinä.


Toki... Veroja on kevennetty aika lailla 2000-luvulla, ja joitakin veroja poistettu kokonaan... Jostakin googlettelin, että eläkeläistenkin tuloveroprosentit on keskimäärin tuleet yli 5% alas tällä vuosituhannella...

Toisaalta kaikenlaisia tasaveroja (kulutusverot) on kiristetty, mukaan lukien kiinteistöverot... Tupakan ja alkoholin veronkorotukset nyt ymmärtää, mutta toisaalta voi kysyä onko kulutusverojen nosto ja tuloverojen lasku se oikea tie, varsinkin jos ajattelee tulonjakokysymyksiä...

Tossa muuten EVAn paketti verotuksen muutoksista Suomessa: https://www.eva.fi/wp-...

Lopun kansainvälisestä vertailusta sen verran tuossa julkaisussa, että verokantojen vertailu on tehty suhteessa Saksaan, Alankomaihin ja Iso-Britanniaan, joissa on kaikissa pienempi veroaste kuin Suomessa... Mitkä olisivat johtopäätökset, jos vertailun kohteena olisikin olleet Ranska, Belgia ja Tanska?

#20 kirjoitettu 22.08.2020 18:57

Eläkkeistä osa maksetaan muualta kuin valtion budjetista eli eläkeyhtiöistä, joten tämä luullakseni vähän loiventaa huoltosuhteen heikkenemistä, mutta se tiedetään että jatkossa vanhusten huoltoon ja hoitoon menee n. 500 m€/v lisää joka vuosi. Kovasti kummeksun tätä taustaa vasten sitä, että uudesta sote-virityksestä on pudotettu tuottavuus- ja säästötavoite kokonaan pois.

Veronmaksajain Keskusliiton tilastoista selviää että Suomi oli OECD-maista sijalla 5 vuonna 2018 kokonaisveroasteellaan 42,4%. OECD:n keskiarvo oli 34,3%. GB oli 33,5%, Kanada 33%, Uusi-Seelanti 32,7%, Japani 31,4%, Australia 28,5%, Sveitsi 27,9%, Irlanti 22,3% ... ihan länsimaitahan nuokin ovat vaikka veroaste onkin merkittävästi Suomea matalampi. Kyllä Suomi on huippuverottaja ehdottomasti.

Nyt en ollenkaan osaa sanoa kuinka monessa muussa maassa työeläkkeet on hoidettu samalla tavalla kuin Suomessa; sillä voi olla vaikutusta mm. noiden lukujen vertailukelpoisuuteen.

Infran korjausvelka on syntynyt siten, että kun budjetissa ei ole ollut rahaa niin ei korjata, vaikka jokainen ymmärtää että mitä kauemmin korjauksia siirtää, sen suurempi korjauksesta tulee. Tässäkin toimii tuo Ruotsi-ilmiö: maksajia melkein samanlaisen tieverkon ylläpidolle on puolet vähemmän kuin Ruotsissa.

Mistä tulikin mieleeni, että Suomella on "ristinään" suhteellisen suuri, mutta erittäin harvaan asuttu maa mikä nostaa kaikenlaisen logistiikan kuluja ihan erilaisiksi kuin vaikkapa Ranskassa tai Saksassa Hollannista puhumattakaan.

Nykyinen hallitus siirtelee koko ajan kaiken epämiellyttävältä vaikuttavan tulevaisuuteen, ja se on erittäin huono asia. Ei koronakaan estä sitä, etteikö hallituksella pitäisi olla valmiina selvä tiekartta siihen miten tavoitellut 60.000 uutta työpaikkaa saavutetaan. Kun kartta olisi valmiina, niin toiminta voitaisiin käynnistää heti kun koronasta päästään väljemmille vesille. Tuohan on aivan olennainen asia siltä kantilta, että budjettiinkin saadaan jotain pitoa ja tuloja menojen tilalle. Korona ei estä myöskään työelämään liittyvien pelisääntöjen uudistamista, jos puuhaan vain haluttaisiin ryhtyä. Mutta kun ei haluta.

Jos veropohjaa halutaan laajentaa, niin se kannattaa tehdä kerralla kuntoon sellaisella tavalla että se osuu vähän kaikkiin. Jos varallisuusveroa halutaan kiristää tavalla tai toisella, kannattaa samaan yhteyteen liittää AY-järjestöjen verovapauden poisto. Tuntuu kummalliselta, että tavallinen kansalainen maksaa pääomaveroa osinkotuotoista, mutta AY-järjestöt ja muutamat muut eivät mitään. Takavuosina poistettiin oman asunnon lainoilta korkovähennysoikeutta, miksei nyt poistettaisi vaikkapa AY-jäsenmaksujen vähennysoikeutta. Nuo kun tehdään, niin kaikkia (rikkaat sekä järjestöt) keljuttaa tasapuolisesti samalla kun veroja kertyy satoja miljoonia lisää, joten asiathan olisivat oikein hyvin.

#21 kirjoitettu 22.08.2020 20:21

AnttiJ kirjoitti:

Veronmaksajain Keskusliiton tilastoista selviää että Suomi oli OECD-maista sijalla 5 vuonna 2018 kokonaisveroasteellaan 42,4%. OECD:n keskiarvo oli 34,3%. GB oli 33,5%, Kanada 33%, Uusi-Seelanti 32,7%, Japani 31,4%, Australia 28,5%, Sveitsi 27,9%, Irlanti 22,3% ... ihan länsimaitahan nuokin ovat vaikka veroaste onkin merkittävästi Suomea matalampi. Kyllä Suomi on huippuverottaja ehdottomasti.


Joo... Tässä just nähdään tämä, että mikä on oikea viiteryhmä, koska jos asioita noin vertailee, niin toki Suomi on korkea verottaja... Mutta asioita voi tarkastella monelta kantilta...

Tarkastellaan eri maita kahden eri tunnusluvun avulla:
- Köyhyysrajan alla elävien määrä OECD maissa
- UNDP:n IHDI

Ja rankataan eri maat ryhmittäin:

¤ 1. maaryhmä:
- UK: köyhiä 12%, IHDI rank 15.
- Kanada: Köyhiä 12%, IHDI rank 17.
- Japani: Köyhiä 16%, IHDI rank 3.
- Australia: Köyhiä 12%, IHDI rank 10.
- USA: Köyhiä 18%, IHDI rank 28.
- Keskiarvot: 14% ja IHDI rank 15.

¤ 2. maaryhmä:
- Saksa: köyhiä 10%, IHDI rank 11.
- Ranska: köyhiä 8%, IHDI rank 24.
- Hollanti: köyhiä 8%, IHDI rank 9.
- Tanska: köyhiä 6%, IHDI rank 7.
- Ruotsi: köyhiä 9%, IHDI rank 6.
- Suomi: köyhiä 6%, IHDI rank 5.
- Keskiarvot: 8%, IHDI rank 9.


Tuo köyhien määrä on OECD:ssa laskettu 50% mediaanitulosta, ja mukaan on laskettu sosiaaliturva eli tulonsiirrot, ja katsottu köyhien määrää sen jälkeen...

IHDI rank puolestaan ottaa huomioon elinajanodotteen, koulutustason ja per capita tulot, mutta suhteuttaa ne niin että eriarvoisuus noissa elinajanodotteissa, koulutustasossa ja per capita tuloissa heikentää rankingia...

Kun noita maaryhmiä vertaa, niin 1. ryhmän köyhyystaso on melkein tuplasti korkeampi kuin 2. maaryhmän... Myös IHDI rankingit ovat selvästi huonommat ensimmäisessä viiteryhmässä...

Summa summarum: Köyhyyden poisto ja hyvinvointi maksaa... Kysymys kuuluu, missä eri valtioiden viiteryhmässä me suomalaiset haluamme olla?

#22 kirjoitettu 23.08.2020 05:32 Muok:23.08.2020 05:48

En ole ehdottamassa verotuksen laskua tai muuttamista muutenkaan, mutta vastustan ehdottomasti sitä ajatusta että verotuksen korotus olisi ratkaisu köyhyysongelmaan, koska se johtuu aiemmin mainituista erittäin monesta muustakin asiasta (kuten vaikkapa järisyttävistä asumiskuluista tietyillä alueilla) joita voidaan korjata ilman rahaakin.

Veronkorotuksia tulee joka tapauksessa, mutta ne menevät vanhusten hoitoon ja vanhojen syntien (mm. korona) aiheuttamien lainojen maksamiseen puhumattakaan siitä ajankohdasta kun Suomen julkisen sektorin lainoista joudutaan maksamaan korkoa (jo vähän alle 1% korkotaso tarkoittaa korkokuluna n. 1 Mrd€/v.). Lisäksi erään itäisen valtion arvaamaton johto (enkä tarkoita Lukasenkaa) pakottaa meidät investointeihin, joiden on tarkoitus johtaa sellaiseen ajatuskulkuun että Suomen haltuunotto hyötyihin nähden kävisi liian kalliiksi.

Sitäpaitsi niin suuri veronkorotus, joka vaadittaisiin köyhyyden poistoon, tiputtaisi lisää ihmisiä köyhyysrajan alle mitä tuskin suin surminkaan kukaan haluaa.

Tuosta köyhyystilastosta pitää vetää valitettavasti se johtopäätös, että Suomessa asiat köyhyyden suhteen ovat hyvällä tolalla lähes kaikkiin muihin maihin verrattuna. Saattaa kuulostaa taas epäempaattiselle, mutta noinhan asia näyttää olevan. Yksilön kannalta tilanne voi olla hyvin huono, mutta koko yhteisön kannalta ei. Sitäpaitsi Suomen taloudelliset resurssit ovat merkittävästi huonommat kuin useassa asiassa mallivaltiona pidetyllä Ruotsilla, jonka köyhyysaste on meitä suurempi.

Onko meillä toimivia keinoja (muuta kuin suoranaista rahanjakoa) pudottaa köyhyyden määrä vieläkin alemmaksi? Varmasti on, mutta se vaatii myös sitä että köyhyysrajan alla olevat yksilöt haluavat aktiivisesti tilanteestaan eroon. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuuksia, mutta osalla on (kuten esim. kielitaidottamalla maahanmuuttajalla kielitaidon hankkiminen tai nuorella opintojensa loppuunsaattaminen). Olen sen verran kyynikko, että uskon ilmaisen rahan jakamisen passivoivaan vaikutukseen enkä siihen, että se jotenkin aktivoisi rahan saajaa.

Suomen suhteellisen hyvään asemaan vaikuttaa onneksemme mm. muun kuin työperäisen maahanmuuton vähäisyys. En usko ollenkaan, että esim. Ruotsiin saapuneet pakolaiset ja "pakolaiset" työllistyisivät yhtään Suomeen tulleita "virkaveljieään" paremmin.

Tämä köyhyystilasto on varmasti ollut yksi merkittävä syy siihen miksi Britannia halusi eroon EU:sta voidakseen tehokkaammin sulkea rajojaan liioilta tulijoilta, joista iso osa ajautuisi kuitenkin köyhyysrajan alle ja yhteiskunnan tukien varaan. On helpompaa ja ennen kaikkea halvempaa sulkea rajat kuin löytää lisää rahaa täysin ulkopuolisten tulijoiden sosiaaliturvaan.

Ja kuten aina, verovaroille löytyy jatkuvasti erittäin hyviä muitakin kohteita, kuten vaikkapa vanhusten hoidon kehnon tolan korjaaminen, joka uusine hoitajamitoituksineen ei suinkaan synny ilmaiseksi.

#23 kirjoitettu 23.08.2020 09:45

AnttiJ kirjoitti:

En ole ehdottamassa verotuksen laskua tai muuttamista muutenkaan, mutta vastustan ehdottomasti sitä ajatusta että verotuksen korotus olisi ratkaisu köyhyysongelmaan,


Joo... Itsekään en kannata tuloverotuksen korottamista tässä tilanteessa, mutta toisaalta laskupaineitakaan ei juuri nyt ole...

Mutta tosta verotuksen muuttamisesta, niin siitä mulla on tulevaisuusvisio...

Mitäpä jos yritysten maksamasta yhteisöverosta luovuttaisiin kokonaan?

Suomessa kerättiin vuonna 2019 veroja yhteensä noin 100 miljardia euroa, joista yritykset maksoivat yhteisöveroa noin 6 miljardia euroa...

Vertailun vuoksi pakolliset sosiaaliturvamaksut tuottivat 28 mrd eur, kotitalouksien tuloverot 29 mrd eur ja tavaroista ja palveluista maksetut verot 34 mrd eur...

Lähde: https://www.veronmaksa...


Jotenka heitän tällaisen koepallon ilmaan: Mitä jos pitkässä juoksussa yritysten maksamasta yhteisöverosta eli yhteisöjen tuloverosta luovuttaisiin kokonaan?

- Auttaisiko tämä kansainvälisessä kilpailussa houkuttelemaan yritystoimintaa Suomeen?
- Tekisikö tämä suomalaisyrityksistä kilpailukykyisempiä?
- Vähentäisikö tämä konsernien sisäistä kansainvälistä verokikkailua?
- Loisiko tämä uusia työpaikkoja Suomeen?
- Lisäisikö tämä yritysten investointihaluja Suomeen?

Jos ajatellaan, että yritykset olisivat tällä tavalla "veroneutraaleja" niin mitkä olisivat seuraukset?

Onko sulla mahdollisesti Antti kokemukseesi perustuvaa näkemystä siitä, kuinka tällainen veropolitiikka vaikuttaisi suomalaiseen yrityskenttään ja suomalaisten hyvinvointiin?

#24 kirjoitettu 23.08.2020 10:36 Muok:23.08.2020 10:39

Uskon, että tuo auttaisi periaatteessa sillä muutamat maat jopa EU:n sisällä pärjäävät juuri mainitulla tavalla (Irlanti, Luxemburg, Hollanti, Viro, Kypros ...). Tuo olisi sellainen keino, joka parantaisi työllisyysastetta ilman muuta vaikka veroa ei laskettaisi edes nollaan. Nuo maat ovat tehneet suurien kansainvälisten yritysten kanssa erikoisia sopimuksia hyvin matalasta verokannasta tai toimivat oikeastaan suoranaisina veroparatiiseina (erityisesti Kypros).

Virossa on muistaakseni ollut systeemi, jossa yhtiön perustamisen jälkeen oli tietty kausi verovapaata ja yhtiön tarvitsi maksaa veroja vasta sitten kun se ryhtyi voitonjakoon. En tiedä onko tuo enää voimassa.

Kypros taas sallii sekalaisten yhtiöiden rekisteröitymisen eikä niiden pääomaliikkeitä taideta juurikaan valvoa; tämä on se syy miksi Kyprokselle on rekisteröity hirveä määrä venäläisten omistamia yhtiöitä. Olen itsekin aikanaan osallistunut kaupankäyntiin Venäjällä jossa yksi osapuoli oli Kyprokselle rekisteröity yhtiö. Kuten arvata saattaa, katsoin parhaimmaksi varmistaa asiansa osaavalta juristilta, ettei järjestely ole Suomen eikä Venäjän lakien vastainen. Ei ollut, ja kaupat tehtiin. Tämä järjestely toimii niin, että venäläinen henkilö tai yhtiö myy omaisuutta saman tahon omistamalle kyproslaiselle yhtiölle alihintaan esim. 10 M€ ja kohta kyproslainen yhtiö myy saman omaisuuserän eteenpäin tai jopa takaisin Venäjälle hintaan 15 M€. Erotus eli 5 M€ siirtyy kätevästi ulkomaille turvaan kuin myös Venäjän verottajan ulottumattomiin.

Suomalaisyrityksiäkin on kovisteltu siitä, että ne siirtävät verotettavaa tulostaan mm. Hollantiin. Systeemi toimii niin, että konsernin sisäinen "Finanssikeskus Oy" on perustettu ja kirjattu Hollantiin ja sieltä lainataan rahaa konsernin sisällä kohtuullisen kovalla korolla, jolloin em. korkotuotot kirjautuvat finanssikeskuksena toimivan yhtiön tulokseksi matalammin verotettavaksi. Toiminta on yhtiön edun mukaista ja täysin laillista kunhan korkotaso on jotenkin selitettävällä tasolla; kovin isänmaallista se ei kuitenkaan ole. Konsernin sisäisillä siirtohinnoilla voidaan kikkailla samalla tavalla, vaikka verottaja onkin alkanut tarkastaa niiden perusteita aiempaa aktiivisemmin.

Ongelmaksi taitaisi muodostua EU, joka ei periaatteessa salli tuontapaista toimintaa mutta ei käytännössä ole tehnyt juuri mitään asian hyväksi. Suomi on kuitenkin niin kiltti EU:n mallioppilas, ettei se tuollaiseen toimintaan kuitenkaan uskalla tai kehtaa ryhtyä.

Jutta Urpilaisen hallitushan alensi kilpailusyistä verokantaa, mutta sen vaikutuksia on vähän vaikea arvoida kun asiaan vaikuttavat muutkin tekijät (mm. kulloinenkin suhdannevaihe).

--------------------

Loppukevennys tilanteesta jossa asiat olivat todella huonosti:

Takavuosina Venäjällä oli voimassa niihin oloihin kovalta tuntuva verojärjestelmä, joka johti siihen että varakkaat venäläiset tekivät kaikkensa välttääkseen veroja. Kun verokanta laskettiin 15 %:iin (vai olikohan se 13%) tasaveroksi muutettuna, niin valtion verotulot kasvoivat mm. siksi, että ns. uusrikkaat arvioivat verojen tason "sopivaksi" jolloin oma toimintakin kannatti muuttaa läpinäkyväksi ja riskittömäksi. Olkoon tämä esimerkkinä siitä, että joskus verokannan laskullakin voi kerätä enemmän veroja.

Venäläiset kyselivät aika usein Suomen verotuksesta ja kauhistelivat veroprogressiota. Naapurit menivät yleensä aika mietteliäisiksi kun kerroimme mitä veroilla tehdään ja mitä niillä saadaan. Joskus tuli iltaturinoissa sanottua aika suoraankin, ettei Venäjän asioita saada kuntoon jos kansalaiset eivät ala maksaa veroja ja lopettavat mm. sen käytännön että iso osa palkoista maksetaan pimeästi.

#25 kirjoitettu 23.08.2020 11:50

AnttiJ kirjoitti:

Uskon, että tuo auttaisi periaatteessa sillä muutamat maat jopa EU:n sisällä pärjäävät juuri mainitulla tavalla (Irlanti, Luxemburg, Hollanti, Viro, Kypros ...). Tuo olisi sellainen keino, joka parantaisi työllisyysastetta ilman muuta vaikka veroa ei laskettaisi edes nollaan. Nuo maat ovat tehneet suurien kansainvälisten yritysten kanssa erikoisia sopimuksia hyvin matalasta verokannasta tai toimivat oikeastaan suoranaisina veroparatiiseina (erityisesti Kypros).


Juuh... laitanpa lisää faktatietoa kehiin yrityksistä:

¤ Suomessa:
- Yritysten liikevaihto oli 420 miljardia euroa vuonna 2018 (poislukien rahoitussektori)
- Yritykset tekivät liikevoittoa 26 miljardia euroa
- Liikevoittoprosentti oli 6%
- Yhteisöveroa yritykset maksoivat voitoistaan 6 miljardia euroa
- Yritysten jalostusarvo oli 114 miljardia euroa
- Teollisuusyritykset tuottivat jalostusarvosta 37 miljardia euroa
- Palvelut (poislukien rahoitus) tuotti jalostusarvosta 49 mrd eur
- Teollisuusyritykset tuottivat eniten jalostusarvoa henkeä kohden: 108 000 euroa
- Muilla toimialoilla yhden työntekijän tuottama vuotuinen jalostusarvo oli noin 70 000 euroa
- Suomen yrityksistä 93% on alle 10 työntekijän yrityksiä (266 000 kappaletta)
- Suuryrityksiä on vain 655 kappaletta eli 0,2% kaikista yrityksistä
- Suuryritysten liikevaihto kaikista yrityksistä oli kuitenkin 42% kaikkien yritysten liikevaihdosta

Lähteet:
https://ek.fi/wp-conte...
https://www.yrittajat....
https://www.yrittajat....
https://www.stat.fi/ti...
https://www.stat.fi/ti...


Johtopäätökset:
- Ensinnäkin yritysten liikevoittoprosentti on aikas maatala (6%)... Itse odotin, että se olisi jotakin yli 10% luokkaa...
- Toisaalta palvelusektori tuottaa isoimman osan yritysten jalostusarvosta
- Mutta teollisuusyritykset tuottavat henkeä kohden suuremman jalostusarvon

Tästä voisi päätellä, että teollisuuden alasajo ja sen suhteellisen koon heikkeneminen koko kansantaloudessa laskee koko kansakunnan työntekijöiden henkeä kohden laskettua jalostusarvoa... Me siis tarvitsemme teollisuustyöpaikkoja...

Liikevaihdolla mitattuna vain 0,2% yrityksistä eli suuryritykset tuottavat yli 40% kaikkien yritysten liikevaihdosta, mutta pienet alle 10 hengen yritykset työllistävät yli 90% kaikesta yritysten työvoimasta...

Suomi tarvitsee strategian, jossa autetaan sekä pieniä että suuria yrityksiä... Lisäksi teollisuudesta on pidettävä kiinni, koska teollisuustyöntekijät tuottavat henkeä kohden huomattavasti enemmän jalostusarvoa (BKT) kuin muilla sektoreilla...

Ei voi olla niin, että teollisuuden suhteellinen kuihtuminen kuitataan vetoamalla palvelualojen merkityksen kasvuun "jälkiteollisissa yhteiskunnissa"... Veikkaan, että teollisuutta tarvitaan myös köyhyyden selättämisessä sen takia, että teollisuustyöpaikat ovat jalostusarvoltaan tuottavampia, ja toisaalta tarjoavat myös vähän koulutetuille kohtuu palkkaista työtä...

#26 kirjoitettu 23.08.2020 12:31

It: nyt olet asian todella kovassa ytimessä.

Karu fakta on se, ettei esim. peliteollisuus tule ikinä korvaamaan suuryritysten saneerausten ja ulkomaille siirtymisien aiheuttamia vaurioita. Piru meidät nokkii jos emme pysty pitämään teollisista työpaikoistamme paremmin kiinni.

Pakko olisi vähitellen myöntää, että ihmiset ovat erilaisia eikä kaikista tule koodareita vaikka päällämme hyppisimme. Tulee mieleen vanhan työkaverin kommentti eräästä kollegasta: siinä on koulutus pilannut hyvän kuokkamiehen. Jos ei ole riittäviä taipumuksia ja oikeaa hoksnokkaa, niin mikä tahansa homma ei vaan onnistu vaikka siihen kurssitettaisiin kymmenen vuotta.

Ja toisin päin: kattoremonttini tekivät niin pätevät ja nopeat suomalaisen perheyrityksen suomalaiset (!) nuoret kirvesmiehet ja peltisepät, ettei paremmasta väliä. Työstä ei jäänyt mitään huomautettavaa. MIksi meille pitää roudata juuri tällaista työvoimaa Virosta tai Venäjältä kun ainakin osalle heistä maksetaan suomalaisten sopimuksien mukaan?

#27 kirjoitettu 23.08.2020 12:50

AnttiJ kirjoitti:

Uskon, että tuo auttaisi periaatteessa sillä muutamat maat jopa EU:n sisällä pärjäävät juuri mainitulla tavalla (Irlanti, Luxemburg, Hollanti, Viro, Kypros ...). Tuo olisi sellainen keino, joka parantaisi työllisyysastetta ilman muuta vaikka veroa ei laskettaisi edes nollaan. Nuo maat ovat tehneet suurien kansainvälisten yritysten kanssa erikoisia sopimuksia hyvin matalasta verokannasta tai toimivat oikeastaan suoranaisina veroparatiiseina (erityisesti Kypros).


Otanpa vielä uuden näkökulman tähän... Euroopassa ja rapakon toisellakin puolella on ruvettu tuon isojen monikansallisten firmojen verosuunnittelun (tax evasion) yhteydessä juuri puhumaan yritysten yhteisöveron eli tuloveron poistosta... Argumentteja on puolesta ja vastaan:

Zero corporation tax: the arguments for and against

EU:ssa arvioidaan tuon artikkelin mukaan, että yritysten vuotuinen verojen välttely maksaa eurooppalaisille veronmaksajille 1 000 miljardia euroa vuosittain, ja tuo summa on suurempi kuin kaikkien 28 EU-maan vuotuinen budjettivaje... Jos yritykset maksaisivat veronsa, niin Euroopan maiden budjetit olisivat tasapainossa ja velkaantuminen loppuisi...


Tossa on lisäksi OECD:n raportti yritysverojen merkityksestä maailmalla: OECD: Corporate tax statistics

Tuolta löytyy sivulta 4 kuvio, jossa on listattu yritysverojen osuutta kaikista verotuotoista maittain... Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa yritysverojen tuotto on noin 15% kaikista veroista, kun OECD-maiden keskiarvo on noin 9%... Suomessa yritysverojen osuus kaikista veroista on alle 5%, eli olemme alle OECD-maiden keskiarvon ja siis kevyt yritysverottaja...

Sivulta 9 löytyy tietoa eri maiden yritysverokannoista, ja tässäkin vertailussa Suomi on kevyen yritysverotuksen maa... Afrikassa puolestaan on korkeita yritysveroprosentteja... Johtuisiko tuo siitä, että henkilöverotuksen kohdalla siellä on suuria haasteita?

Monissa maissa on lisäksi eri verokannat yritysten tuloveroille riippuen yrityksestä... Suuryrityksiä taikka ulkomaisia yrityksiä saatetaan suosia alhaisella taikka nollaverotuksella...

Tulisiko Suomessa pyrkiä siihen, että monikansalliset suuryritykset saisivat jonkinlaisen veroedun (esim. niin, että jos yrityksellä on tarpeeksi henkilöstä ja liiketoimintaa vähintään vaikkapa 3 eri maassa...) ???

Ja tuon raportin sivulla 28 on vertailtu valtioiden tukea R&D toiminnoille... Tässä suhteessa Suomi on EU-28 ja OECD -maita heikommassa asemassa... Myönnämme suoraa tukea R&D toimintoihin, mutta verohelpotuksia näille toiminnoille meillä ei ole... OECD-maissa verohelpotukset R&D toiminnoille ovat kuitenkin kasvava trendi...

¤¤¤
Johtopäätökset:
- Tulisiko meillä Suomessa pyrkiä laskemaan yritysten tuloverotusta (yhteisövero) pitkällä välillä nollan tuntumaan?
- Tulisiko tähän pyrkiä asteittain niin että a) monikansallisia suuryrityksiä tuettaisiin veroeduin, b) R&D -kustannuksia saisi vähentää yritysten tuloverotuksessa, ja c) investointeja koneisiin ja laitteisiin saisi tietyin edellytyksin vähentää yritysten tuloverotuksessa?
>>> Nämä siis sillä periaatteella, että nämä toiminnot kohdistuisivat tänne Suomeen...


Tuolla lisäksi asiaa investoinneista muiden asioiden ohella: EK: Tuotanto ja investoinnit

#28 kirjoitettu 23.08.2020 13:03

AnttiJ kirjoitti:

Karu fakta on se, ettei esim. peliteollisuus tule ikinä korvaamaan suuryritysten saneerausten ja ulkomaille siirtymisien aiheuttamia vaurioita. Piru meidät nokkii jos emme pysty pitämään teollisista työpaikoistamme paremmin kiinni.

Pakko olisi vähitellen myöntää, että ihmiset ovat erilaisia eikä kaikista tule koodareita vaikka päällämme hyppisimme. Tulee mieleen vanhan työkaverin kommentti eräästä kollegasta: siinä on koulutus pilannut hyvän kuokkamiehen. Jos ei ole riittäviä taipumuksia ja oikeaa hoksnokkaa, niin mikä tahansa homma ei vaan onnistu vaikka siihen kurssitettaisiin kymmenen vuotta.


Joo... Ei peliteollisuudesta ole teollisuustyöpaikkojen korvaajaksi... Silti, palveluiden vienti on moninkertaistunut Suomesta 2000-luvulla, mikä auttaa pitämään Suomen vaihtotasetta tasapainossa, kun yhä suurempi osa tavaroista tuodaan meille ulkomailta...

Ja toki, kaikista ei koskaan tule koodareita, ja osalla jää koulut kesken... Suomen hallitukset tavoitteena on nostaa suomalaisten nuorten koulutustasoa, mutta ihmisten älykkyystaso ei ole noussut minnekään... Niiltä nuorilta joilta vaaditaan liikaa, niin nuo epärealistiset tavoitteet johtavat mielenterveysongelmiin...

Älykkyystestit on standardoitu siten, että keskimäärin väestö saa arvosanan 100... Välille 85-115 mahtuu 68% prosenttia ihmisistä, eli älykkyys noudattaa normaalijakaumaa...

Yli 115 arvon älykkyydessä saa siis noin 16% väestöstä, ja alle 85 jota jo voi pitää lievänä kehitysvammaisuutena 16% väestöstä...

Loppupeleissä ammatteihin, joihin tarvitaan korkeaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja luovuutta, pystyy vain alle 20% väestöstä...

Tämä ei tarkoita sitä, että esim. kaikissa amk-opinnoissa tarvittaisiin yli 115 älykkyys, mutta se tarkoittaa sitä, että hallituksen tavoitteet kuuluvat luokkaan "wishful thinking"...

#29 kirjoitettu 23.08.2020 13:30

"Tuolta löytyy sivulta 4 kuvio, jossa on listattu yritysverojen osuutta kaikista verotuotoista maittain... Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa yritysverojen tuotto on noin 15% kaikista veroista, kun OECD-maiden keskiarvo on noin 9%... Suomessa yritysverojen osuus kaikista veroista on alle 5%, eli olemme alle OECD-maiden keskiarvon ja siis kevyt yritysverottaja..."

Onkohan tuo yksiselitteisesti ihan noin? Tuo prosentti ei minusta kerro hirveän paljon siitä olemmeko kevyt yritysverottaja vai emme. Taitaisi olla oikeampaa vertailla eri maiden yritysverokantoja ja mm. verohuojennuksia.

Vähän epäilen (vaan en tiedä varmasti) että:

- kyse on Suomen yrityksien vaatimattomasta koosta, vähäisestä määrästä, kenties vähemmän tehokkaasta toiminnasta (eli tulostasosta) ja vientiyritysten ulkomaantoimintojen suuresta osuudesta (jotka siis verotetaan pääosin muualla).

- Suomen yritysverokanta eli 20% ei ole mitenkään erityisen matala. WP:n taulukosta selviää verokannoista seuraavaa:
Islanti 20
Ruotsi 22
Saksa 29,58
Tanska 24,5
Viro 0
- Ranskassa verokanta on 33 % mutta sitä suunnitellaan alennettavaksi v. 2022 26%:iin
- Unkarissa yritysverokanta on 6%
- yritysverokantojen suunta on yleisesti aleneva.
- sitten ovat vielä nämä Eurooppalaiset veroparatiisit omine sopimuksineen ja pöytälaatikkoyhtiöineen, jotka ihan varmasti alittavat Suomen yritysverotason, mutta kasvattavat kuitenkin lähes "ilmaiseksi" ko. maiden yrityksistä saamaa veropottia. Ja tuo näkyy tietysti ao. maiden yritysverokertymää lisäävänä tekijänä.

- Suomessa on kovempi henkilöverotus kuin muualla (eli se 5. sija) joten matematiikastakin johtuen se ilman muuta pienentää yritysverojen osuutta verrattuna niihin maihin jossa palkkaverotus on meitä kevyempää.

- erilaiset yritysten verohuojennuksetkin vaikuttavat asiaan pelkkien verokantojen lisäksi, joten nekin pitäisi tietää jos haluaisi tehdä tarkan vertailun.

Tämä kokonaisuus on minusta lopunperin aika monimutkainen eikä taida kyllä selvitä ihan helposti.

Eu puuhastelee yhteisen verokannan aikaansamiseksi, mutta ei tule siinä onnistumaan. Häviäjät (eli nuo halpamaat) eivät ikinä tule äänestämään tuollaisen ratkaisun puolesta.

#30 kirjoitettu 23.08.2020 13:35

IT kirjoitti:

Johtopäätökset:
- Tulisiko meillä Suomessa pyrkiä laskemaan yritysten tuloverotusta (yhteisövero) pitkällä välillä nollan tuntumaan?
- Tulisiko tähän pyrkiä asteittain niin että a) monikansallisia suuryrityksiä tuettaisiin veroeduin, b) R&D -kustannuksia saisi vähentää yritysten tuloverotuksessa, ja c) investointeja koneisiin ja laitteisiin saisi tietyin edellytyksin vähentää yritysten tuloverotuksessa?
>>> Nämä siis sillä periaatteella, että nämä toiminnot kohdistuisivat tänne Suomeen...


Tuolla lisäksi asiaa investoinneista muiden asioiden ohella: EK: Tuotanto ja investoinnit


Jatkanpa tätä ajattelua vielä hieman... Tossa pari mielenkiintoista lähdettä:

https://ek.fi/ajankoht...
https://teknologiateol...


Yritykset maksavat Suomessa (2018) 6 miljardia euroa yhteisöveroa, ja teollisuus tekee vuosittain noin 3 miljardin euron R&D investoinnit (tutkimus- ja kehitysinvestoinnit)...

Jos näistä edes 50% saisi vähentää verotuksessa, niin uskoisin että se lisäisi yritysten halua näihin R&D investointeihin...

Mitä tulee muihin investointeihin, niin niiden arvo euroissa on sen verran suuri, ettei laajamittaista verovähennystä voi käytännössä toteuttaa...

Mutta esim. ympäristöystävälliseen tuotantoteknologiaan liittyviä investointeja varmaan voisi edistää veroeduin...

Pointti siis, että näitä menoja saisi vähentää yrityksen tuloverotuksessa, jolloin esim. yhteisöveroprosentti voisi pysyä suht samana taikka laskea maltillisesti, mutta nämä vähennyserät käytännössä laskisivat sitä...

Tarkoitus olisi suojella suomalaista teollisuustuotantoa ja lisätä sen kilpailukykyä, eli viime kädessä luoda niitä työpaikkoja...

#31 kirjoitettu 23.08.2020 13:53

AnttiJ kirjoitti:


Onkohan tuo yksiselitteisesti ihan noin? Tuo prosentti ei minusta kerro hirveän paljon siitä olemmeko kevyt yritysverottaja vai emme. Taitaisi olla oikeampaa vertailla eri maiden yritysverokantoja ja mm. verohuojennuksia.

- erilaiset yritysten verohuojennuksetkin vaikuttavat asiaan pelkkien verokantojen lisäksi, joten nekin pitäisi tietää jos haluaisi tehdä tarkan vertailun.

Eu puuhastelee yhteisen verokannan aikaansamiseksi, mutta ei tule siinä onnistumaan. Häviäjät (eli nuo halpamaat) eivät ikinä tule äänestämään tuollaisen ratkaisun puolesta.


Toki asiat ei ole niin yksinkertaisia, mutta kirjoitin kommentissani noista asioista jotka nostit esiin... Ja jos tutustut lähteeseen, niin se ottaa kantaa juurikin noihin: https://www.oecd.org/t...

Tuolla on nimenomaan OECD:n toimesta vertailtu eri maiden yritysverokantoja ja erilaisia verohuojennuksia (esim. R&D menot ja investoinnit)...

Ja tuolta selviää, että yritysverokanta on Suomessa kansainvälisessä vertailussa itse asiassa keskitasoa tai vähän sen alapuolella, jos verrataan niitä 94 eri maan kesken eri mantereilla... Näistä 18 maassa yritysverokanta on yli 30% ja 12 maassa 0%... Suurimmalla osalla maita tuo yritysverotuksen taso on nykyään 20-30% välillä...

Mitä tulee tuohon EU:n pyrkimykseen saada yhteinen yritysverokanta EU:n alueella, niin pidän sitä utopistisena, ellei se ole 0% taikka hyvin alhainen...

#32 kirjoitettu 23.08.2020 14:30 Muok:23.08.2020 14:32

Minun pointtini olikin tuossa se, ettei yritys- ja muiden verojen keskinäisellä vertailulla saada oikeaa tulosta jos haetaan sitä miten vähän tai paljon yrityksiä verotetaan missäkin maassa. Noilla kahdella asialla ei ole keskinäistä riippuvuussuhdetta ja se kuuluu mielestäni lähinnä "nice to know"-kategoriaan.

Vaikka Suomen yritysverojen osuus on tuo 5% eli lähes kaikkein matalin, niin silti jo pelkkä yritysverokantamme verrattuna muihin osoittaa lähempänä keskiarvoa olevaa arvoa.

Sitten kun huomioidaan se, että yritysten saamat verovähennyksetkin vaikuttavat merkittävästi yritysten verorasitukseen (ja ne eivät ilmene yritysten verokannasta) ollaan jo lähempänä totuutta.

Pelkkä yritysverokantavertailukaan ei siis kerro koko totuutta yritysten verorasituksesta eri maissa.

#33 kirjoitettu 23.08.2020 15:20

IT kirjoitti:

Johtopäätökset:
- Tulisiko meillä Suomessa pyrkiä laskemaan yritysten tuloverotusta (yhteisövero) pitkällä välillä nollan tuntumaan?
- Tulisiko tähän pyrkiä asteittain niin että a) monikansallisia suuryrityksiä tuettaisiin veroeduin, b) R&D -kustannuksia saisi vähentää yritysten tuloverotuksessa, ja c) investointeja koneisiin ja laitteisiin saisi tietyin edellytyksin vähentää yritysten tuloverotuksessa?
>>> Nämä siis sillä periaatteella, että nämä toiminnot kohdistuisivat tänne Suomeen...

AnttiJ kirjoitti:

Minun pointtini olikin tuossa se, ettei yritys- ja muiden verojen keskinäisellä vertailulla saada oikeaa tulosta jos haetaan sitä miten vähän tai paljon yrityksiä verotetaan missäkin maassa. Noilla kahdella asialla ei ole keskinäistä riippuvuussuhdetta ja se kuuluu mielestäni lähinnä "nice to know"-kategoriaan.

Sitten kun huomioidaan se, että yritysten saamat verovähennyksetkin vaikuttavat merkittävästi yritysten verorasitukseen (ja ne eivät ilmene yritysten verokannasta) ollaan jo lähempänä totuutta.


Toki... Ja itse asiassa hain tuossa mun kommentissani hieman samaa asiaa, elikkä pitäisikö Suomessa tuota yritysten maksamaa tuloveroa (yhteisövero) pyrkiä myös alentamaan siten, että nimenomaan yritysten saamia verovähennyksiä lisättäisiin, jotta verorasitusta saataisiin matalammaksi, ja kilpailukykyä ylläpidettyä, jotta isotkin monikansalliset teollisuusfirmat investoisivat Suomeen ja loisivat niitä työpaikkoja...

Tämä voisi tapahtua esim. R&D kustannusten taikka puhtaaseen teknologiaan liittyvien laiteinvestointien osittaisena verovähennysoikeutena...

Ja kokonaan toinen asia on se, että kuinka monikansallisia suuryhtiöitä sitoutetaan Suomeen, ja vielä niin että maksavat veronsa tänne... Tällöin jonkinasteiset yhteisöveron kevennykset saattaisivat tulla kyseeseen monikansallisten teknologiafirmojen kohdalla...

Tämä koskisi tietty myös kotimaisia monikansallisia yhtiöitä, joita kannustettaisiin pitämään tuotantoa ja tuotekehitystä täällä koti Suomessa, ja maksamaan veronsa tänne verokikkailun sijaan...

#34 kirjoitettu 23.08.2020 15:46 Muok:23.08.2020 15:50

Juuri tuosta tässä on kysymys: miten saadaan isot pelurit sitoutumaan Suomeen ja ennen kaikkea maksamaan myös veronsa tänne?

Otetaan esim. Google jolla on palvelinkeskus Haminassa. Google maksaa kiinteistöveron ja ymmärtääkseni huojennetun sähköveron Suomeen. Pahoin pelkään että mainosmyynnistä kertyvä liikevaihto ja voitot tuloutetaan Irlannissa tms. paikassa jossa on neuvoteltu esim. 2 %:n verot tuloksesta; Suomeen noita veroja ei ainakaan makseta. Eli Irlanti (tai joku muu vastaava verokeidasvaltio) saa Googlen Suomen toiminnoista kertyvää verotuottoa tekemättä asian hyväksi muuta kuin huippuedullisen verosopimuksen.

Täällä on mainio taulukko siitä miten digijätit (pl. apple) maksavat olemattomasti yhtiöveroja Suomeen: https://yle.fi/uutiset...

Tässä on nyt vain yksi siihen miksi yhtiöverotuottomme absoluuttisena summana tuntuvat pieniltä. Googlen "syntilistaa" rasittaa myös se, että se on vuosikaudet häpeämättä käyttänyt muiden sisältöjä ilmaiseksi sivuillaan. Ja kun mediayhtiöiden tuotot putoavat, laskevat myös niiden tulokset ja veroja jää saamatta siitäkin päästä.

Tätä EU pyrkii muuttamaan niin, että verot on maksettava sinne missä ovat verovelvollisen asiakkaatkin. Jutussa on ihan oikein todettu, että siinä tapauksessa tulisi aika pitkä miinus Supercellin Suomeen maksamissa veroissa; sen asiakkaat kun ovat hyvin pitkälti muualla kuin Suomessa.

Tietysti pitää muistaa sekin, että Googlen työvoimalle maksamista palkoista syntyy pitkä penni muita kuin yhtiöverotuloja.

Suomessa on takavuosina ollut käytössä ns. kehitysaluepoisto-oikeus, jolloin em. alueille tehdyt investoinnit sai poistaa merkittävästi nopeammin kuin normaalisti. Tätähän esim. Sanoma Osakeyhtiö hyödynsi rakentaessaan painolaitoksen Varkauteen Enson paperitehtaan viereen. Tarkoituksena oli tietysti houkutella investointeja maakuntiin jotta ihmisten elinmahdollisuudet saatiin säilymään. Muistaakseni Sipiläkin taisi tarjota tällaista vaihtoehtoa jossain kohtaa.

#35 kirjoitettu 23.08.2020 17:11

AnttiJ kirjoitti:

Juuri tuosta tässä on kysymys: miten saadaan isot pelurit sitoutumaan Suomeen ja ennen kaikkea maksamaan myös veronsa tänne?

Täällä on mainio taulukko siitä miten digijätit (pl. apple) maksavat olemattomasti yhtiöveroja Suomeen: https://yle.fi/uutiset...

Tässä on nyt vain yksi siihen miksi yhtiöverotuottomme absoluuttisena summana tuntuvat pieniltä.

Tätä EU pyrkii muuttamaan niin, että verot on maksettava sinne missä ovat verovelvollisen asiakkaatkin.


Juu... Hyvää analyysiä sulta, ja kiitos linkistä...

Tuossa artikkelissa oli maininta, että OECD ajaa tätä uudistusta, että verot maksettaisiin sinne missä ovat asiakkaatkin, mutta artikkelissa nähtiin myös haittoja tässä mallissa...

Ensinnäkin se on hemmetin monimutkainen järjestely, jos suomalaisella firmalla on toimintaa vaikka 50 maassa... Ja toisaalta tossa veikattiin, että Suomi saattaisi olla tässä häviäjä...

Mitä tulee noihin absoluuttisiin yhtiöverotuottoihin, niin juuri sen takia nostin esiin tuon summan pienuuden suhteessa Suomen koko verokertymään, että se on niin pieni prosentti että siitä voisi pikkuhiljaa pyrkiä eroon kokonaan...

Ja toisaalta jos isoja pelureita ei meinaa saada maksamaan verojaan tänne, niin sitten olisi painotettava tuota että miten heidät saa sitoutettua Suomeen...

Koska näkisin, että yhteisöveron muutaman miljardin euron tuottoa tärkeämpää on vaalia sitä, että Suomessa on teollisuutta ja teollisuustyöpaikkoja jatkossakin, ja että vientimme avulla pystymme kustantamaan tuontimme...

#36 kirjoitettu 25.08.2020 07:35 Muok:25.08.2020 07:42

Eihän se parempi ole, mutta aina helpottaa kun osaa hahmottaa itselleen miksi joku asia on viturallaan. Sondeeraus ja fundeeraus ovat siinä keskeisiä elementtejä.

Sitä ikään kuin toteaa (toisin kuin Jopet-showssa) perustellusti että "se ei oo miun syy"!

#37 kirjoitettu 25.08.2020 09:01

AnttiJ kirjoitti:

Eihän se parempi ole, mutta aina helpottaa kun osaa hahmottaa itselleen miksi joku asia on viturallaan.


Juurikin näin... Ja tuohan on aika yksinkertaista ja stereotyyppistä ajattelua, että keskustelu yhteiskunnallisista asioista olisi "maailman parantamista"... Useimmitenhan asioista keskustellaan vain sen keskustelun ilosta, oli kyse sitten politiikasta taikka urheilusta...

Joskus kuulin myös hyvän esimerkin siitä mikä erottaa ihmisen eläimestä, viisaan tyhmästä:

Kun heität pallon eteisestä olohuoneeseen, niin kissa juoksee pallon perään... Sen sijaan ihminen katsoo mistä pallo tuli... Tässä on viisauden ja tyhmyyden ero...

Keskustelu esim. köyhyydestä ja epätasa-arvosta sekä niiden syistä on juuri sitä, että katsotaan mistä se pallo tuli...

Sen sijaan tuollaisten kommenttien taustalla, että "parannetaan maailmaa" on useimmiten se, että oma tietämättömyys asioista puetaan stereotyyppisten ennakkoluulojen muotoon... Se on sen pallon perässä juoksemista...

#38 kirjoitettu 25.08.2020 20:19

Popkorni kirjoitti:

Rikas on myös se jolla on varaa olla köyhä?


Köyhä on se jolla olisi varaa olla rikas, mutta kun ei ole...

#39 kirjoitettu 25.08.2020 20:21

Filius|B kirjoitti:

Juoksen sen perässä jotta saisin sen kiinni.
Sitten on minun vuoroni heittää...


Ei, kun tosiasiassa juokset sen perässä jotta saisit sen kiinni...

Sitten tuot pallon kiltisti minulle...

#40 kirjoitettu 25.08.2020 20:33

Popkorni kirjoitti:


Pointti tuossa siis se että kaikki joille se suurten mammonien mahdollisuus avautuu...ei tartu siihen. Se on todellista rikkautta.


Ei vaan hukkaan heitetty mahdollisuus...

Jos mulle esim. annettaisiin mahdollisuus voittaa Juuröjäckpotissa 90 miljoonaa, niin tekisin pääosalla rahoista jotakin hyvää kun musta aika jättää...