|
IT
IT Resurrected
13694 viestiä
|
#1 kirjoitettu
06.11.2022 17:18
Kuka Sinä olet? Tunnetko itsesi?
Eli avataanpa tällainen aihe, jossa voi pohdiskella ihmisen minuutta ja identiteettiä... Kuka Sinä oikeasti olet ja tunnetko itsesi?
Jos lähdetään siitä, että Minä (Self) määrittyy kolmen tekijän kautta:
- Minä tietoisena kokijana, joka ajattelee ja elää tässä hetkessä...
- Minä sosiaalisena identiteettinä, eli niiden sosiaalisten roolien ja positioiden summana, jotka yksilöä määrittävät...
- Persoonallinen minä identiteettinä, joka koostuu omista asenteista, ajatuksista, siitä mistä tykkää ja mistä ei, omista harrastuksista, jne...
Ensinnäkin voi kysyä, että kuka on tuo tietoinen kokija? Tiede katsoo, että tietoisuus on aivojen toimintaa... Me havaitsemme koko ajan sekä sisäisen että ulkoisen ympäristömme aistiemme kautta, ja olemme tietoisia maailmasta...
Tämän lisäksi mielemme toimii konseptien tasolla... Kun ajattelemme asioita sanoin taikka intuition kautta, niin me ymmärrämme todellisuutemme niiden konseptien kautta, joita meillä on maailmasta...
Eli kuka Sinä olet? Loppujen lopuksi taitaa olla niin, että meillä on hyvin hatara kuva itsestämme, joka realisoituu mieleemme tilannekohtaisesti, kun tarve niin vaatii, mutta kenellä meistä oikeastaan on sellainen tarkka katalogi kaikista ominaisuuksistamme? Ei varmaan kellään...
Minä sosiaalisena ja persoonallisena identiteettinä on siis epätäydellinen kuva itsestämme, jonka luomme muistimme ja konseptien avulla... Aivan kuten ulkoinen objektien maailma, niin samalla tavoin Minä eli sisäinen maailmamme on konseptien avulla luotu todellisuus...
Ja kun ottaa huomioon sosiaaliset suhteemme, ja sosiaalisen minämme, niin mahdollisten minäkuvien määrä kasvaa huomattavasti...
Meillä saattaa olla tietty kuva itsestämme, mutta naapurin Pertti ja työtoverimme Jaska saattavat nähdä meidät eri tavalla kuin miten me itse näemme itsemme?
Kuka on oikeassa? Vai onko sillä mitään merkitystä? Onko kaikki suhteellista?
Loppupeleissä hyvään minätuntemukseen taitaa kuulua se, että ymmärtää sen kuinka itse ymmärtää oman Minänsä, ja kuinka toiset ihmiset ymmärtävät sosiaalisen minämme...
Silti, tällainen ymmärtäminen tapahtuu siis luomiemme konseptien eli käsitteiden avulla, ja on siten aina epätäydellistä... Me emme koskaan näe itseämme "sellaisena kuin olemme" vaan sellaisena kuin itse omakuvamme olemme luoneet, ja sellaisena kuin muut näkevät meidät, eli millainen konsepti muilla on meistä...
Silti, muiden konsepti meistä vaikuttaa siihen kuinka muut meitä kohtelevat, ja jos se on pahassa ristiriidassa oman Minäkonseptimme kanssa, niin tämä nyt vähintäänkin aiheuttaa helposti konflikteja ihmissuhteissa, jos ihmiset eivät esim. kohtele meitä odottamallamme tavalla...
Mutta pointti siis tässä koko hommassa, että loppupeleissä kukaan meistä ei tunne oman Minänsä kaikkia ulottuvuuksia, ja koskapa konseptit ovat se väline jolla tulkitsemme itseämme ja maailmaa, niin nämä tulkinnat eivät ole koskaan absoluuttisesti oikeassa...
Se Minä tietoisena kokijana kokee siis maailman sekä aistien että konseptien kautta, ja kummatkin tarjoavat eri tavoin "tulkittua todellisuutta"... Me emme koskaan tunne itseämme suoraan, vaan vain oman historiamme ja itseemme liittämiemme konseptien kautta...
Silti uskaltaisin väittää, että toisilla meistä on realistisempi Minäkuva kuin toisilla, vaikkei se täydellinen olisikaan... Itselle epämieluisat Minäkonseptit on aivan liian helppo tunkea syrjään ja unohtaa... Ehkäpä onnellisimpia meistä ovat ne, jotka pystyvät kusettamaan itseänsä sopivassa suhteessa, ja näkemään itsensä positiivisessa valossa kaikista virheistään huolimatta... 
|
|
geeli
3763 viestiä
|
#2 kirjoitettu
07.11.2022 13:05
Tietotekniikassa voidaan mallintaa jokin objekti ja antaa sille ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Mutta, kuka pystyisi hahmottamaan jonkun henkilön kaikki mahdolliset ominaisuudet? Ei varmaan kukaan.
Silti voidaan luoda käyttökelpoisia malleja henkilöistä ja heidän erilaisista ominaisuuksistaan. Tällä tavoin, tietääkseni/ilmeisesti, tehdään psykologisissa persoonallisuus- /soveltuvuustesteissä. Eli voidaan määrittää ne tietyt mitattavat ominaisuudet, joilla on merkitystä esim. siihen kuka valitaan johonkin työpaikkaan.
Kuinka luotettavia vastaukset ovat? Sehän riippuu tietysti myös vastaajasta ja miten hän suoriutuu vastaamisesta. Onkin selvästi eroa, tekeekö testin ihminen vai täyttääkö vastaaja lomakkeen.
|
|
IT
IT Resurrected
13694 viestiä
|
#3 kirjoitettu
07.11.2022 13:59
geeli kirjoitti:
Tietotekniikassa voidaan mallintaa jokin objekti ja antaa sille ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Mutta, kuka pystyisi hahmottamaan jonkun henkilön kaikki mahdolliset ominaisuudet? Ei varmaan kukaan.
Silti voidaan luoda käyttökelpoisia malleja henkilöistä ja heidän erilaisista ominaisuuksistaan. Tällä tavoin, tietääkseni/ilmeisesti, tehdään psykologisissa persoonallisuus- /soveltuvuustesteissä. Eli voidaan määrittää ne tietyt mitattavat ominaisuudet, joilla on merkitystä esim. siihen kuka valitaan johonkin työpaikkaan.
Kuinka luotettavia vastaukset ovat? Sehän riippuu tietysti myös vastaajasta ja miten hän suoriutuu vastaamisesta. Onkin selvästi eroa, tekeekö testin ihminen vai täyttääkö vastaaja lomakkeen.
Hyviä pointteja sulla... Tästä herää mieleen kysymys, että onko psykologisen testaajan tietyssä mielessä helpompi määrittää jonkun henkilön soveltuvuus johonkin tehtävään kuin henkilön itsensä?
Psykologiset testit voivat nostaa esiin sellaisia piirteitä meistä, joista emme ole olleet ollenkaan tietoisia, vaikka toisaalta objektiiviset psykologiset testit ei koskaan voi hahmottaa sitä kuinka henkilö itse kokee maailmansa...
Ja sitten tosta tietotekniikasta ja mallintamisesta sekä ominaisuuksien antamisesta objekteille... Tässähän oikeastaan yksi muuttuja on se, että kuinka abstraktilla tasolla ne ominaisuudet muodostetaan?
On hieman eri asia sanoa, että henkilö pyrkii tavoittelemaan positiivisia kokemuksia ja välttelemään negatiivisia kokemuksia, kuin sanoa että henkilö pyrkii ostamaan jäätelöä helteellä ja välttelemään myöhästymistä töistä...
Jos siis tiedämme, että henkilö arvostaa täsmällisyyttä, ja pyrkii välttelemään negatiivisia kokemuksia, voimme ennustaa että henkilö välttelee töistä myöhästymistä, jos hän toimii edes jotenkin rationaalisesti...
Eli kun tiedämme henkilön preferenssit, ja yleisen motivaation, niin voimme myös ennustaa jossakin määrin hänen käyttäytymistään mikäli henkilö on edes jossakin määrin rationaalinen ajattelutavaltaan...
Tuo rationaalisuusoletus on tärkeä, koska muutoin tuo ennustaminen ei toimi... Toisaalta reaalimaailmassa ihmiset eivät ole täysin rationaalisia, vaan heillä on varsinkin kognitiivisia puutteita informaation tulkinnassa...
Silti, taloustiede käyttää rationaalisuusoletusta, koska on havaittu että ne ennusteet jotka sisältävät rationaalisuusoletuksen, ovat parempia kuin ne jotka eivät tätä oletusta tee tai jotka sisältävät monimutkaisia oletuksia motivaatiosta...
Tuo on muuten yksi hyvä esimerkki siitä kuinka tiede hyötyy joskus siitä, että ne teoriat sekä niiden sisältämät konseptit eivät täysin vastaa todellisuutta, vaan toimivat abstraktimmalla tasolla...
|
Ladataan
