|
Kostiainen
P. M.
Kostiainen
Project
6778 viestiä
|
#1 kirjoitettu
14.07.2023 06:28
Huomasin juuri että lähes kaikkien vanhimpien, vuosina 2009-2012 julkaistujen biisien kansikuvat ovat mystisesti hävinneet.
Tämähän vituttaa suunnattomasti koska kyseisiä kuvia ei multa itseltäni enää löydy. Pala historiaa on tuhoutunut.
|
|
Salminen
Niko Salminen
I'm back!
2527 viestiä
Ylläpitäjä
|
#3 kirjoitettu
14.07.2023 09:16
Ongelma johtui siitä, että artistisivuilla siirryttiin käyttämään parempilaatuisia 200x200 -kokoisia versioita kansikuvista. Vanhemmista biiseistä näitä ei ollut olemassa, jonka vuoksi näkyivät tyhjinä. Ongelma on nyt korjattu käyttämällä 80x80 -versiota jos isompaa ei ole tarjolla. Pahoittelut häiriöstä.
|
|
katai
2089 viestiä
|
#4 kirjoitettu
14.07.2023 10:24
Tuli noin sivuhuomiona mieleen, että mihinkään verkko- tai pilvipalveluun ei kannata luottaa tietojen säilymisen tai eheyden suhteen.
Sen sijaan kannattaa varmuuskopioda kaikki tärkeänä pitämänsä tieto useille omassa hallussa oleville tallennusvälineille, ja ajoittain kopioida [se tieto] uusille laitteille, tarkistaen että mitään ei ole hävinnyt - siis että tiedostot ovat edelleen luettavissa, kuvat ja videot eivät sisällä vääristyneitä kohtia, musiikkitiedostot soivat kokonaisuudessaan sellaisina kuin pitää, ja niin edelleen.
Muuten data menee varmasti bittitaivaaseen nopeammin kuin omistajansa omaansa.
Eli jos ainoat kopiot biiseistä, kansikuvista yms. ovat nyt Mikserin palvelimella sijaitsevat, niin kannattaa ladata projektiensa kaikki data talteen nyt eikä heti - ja tehdä siitä kopio useille tallennusvälineille, joista ainakin yksi sijaitsee eri osoitteessa kuin muut (vaikkapa mökin kuivimmassa kaapissa jossa lämpö on aina tasaisesti plussalla).
***
Sekin tosiaan kannattaa pitää mielessä, että mikään tallennusmedia ei pidä nollia ja ykkösiä toisistaan erottuvina ikuisesti. SSD:t ja HDD:t, muistitikut, optiset levyt, magneettinauha jne. - ihan kaikki antautuvat entropialle joskus.
Halvimpien ja epäonnisimpien laitteiden kohdalla datan eheysaika lasketaan muutamissa kuukausissa (jos niissäkään), parhaimmillaan taas hyvälaatuinen tallenusmedia pitää bittinsä erottuvina useita vuosia.
Jos siis aikoo säilyttää digimuodossa olevia tietojansa varmasti vuosikymmeniä, ainoa keino on kopioida ne ajoittain uusille tallennusmedioille, tarkistaen sekä datan että median eheyttä. Tätä isot IT-yhtiöt tekevät datakeskuksissaan säännöllisesti, ja joillekin ns. pilvipalveluille voi maksaa verkkolevytilasta jonka ne lupaavat olevan luotettavaa.
Mutta omatkin kopiot kannattaa aina pitää, vaikka kuinka jonkin kuukausimaksua verkkolevytilasta perivän tahon mainoksessa lukisi "100% integrity & 99.99% uptime" tai muuta vastaavaa. Ja ilmaiseen verkkolevytilaan ei kannata luottaa ollenkaan - yleensä sellaisen palveluehdoissakin se todetaan, enemmän tai vähemmän kierrellen.
Jos sattuu olemaan erityisen huolestunut esimerkiksi maailmanpoliittisesta tilanteesta (tai poikkeuksellisista sään taikka lähiavaruuden ilmiöistä), kannattanee laittaa yksi tai useampi varmuuskopioistaan elektromagneettisen pulssin kestävään Faraday-häkkiin, eli yksinkertaisimmillaan metalliboksiin joka suojaa sisältöään kaikista suunnista. Tällöin on tosin oltava tarkkana sen suhteen ettei boksi itsessään ole jostain syystä magnetisoitunut sen verran että sotkisi esimerkiksi HDD-kiintolevyillä olevia varauksia.
(pahoittelut itsestäänselvyyksien kirjoittamisesta, mutta jos seurauksena yhdeltäkin digientropian aiheuttamalta hermoromahdukselta vältytään, niin mokoma saarnamainen postaus oli taaskin sen arvoinen)
|
Ladataan
