Mikseri.net

#2 kirjoitettu 29.04.2004 10:07

Miks kysyt muiden mielipidettä, jos se on sun mielestä hyvä ostos?
Ite käytän nimenomaan m-audion delta sarjan korttia(audiophile 2496), enkä vaihtas enää takas, mihinkään creativen korttiin..

Kannattaa muuten lueskella tätä topikkia: http://www.mikseri.net...

#3 kirjoitettu 29.04.2004 10:14

Es2 kirjoitti:
Miks kysyt muiden mielipidettä, jos se on sun mielestä hyvä ostos?
Ite käytän nimenomaan m-audion delta sarjan korttia(audiophile 2496), enkä vaihtas enää takas, mihinkään creativen korttiin..

Kannattaa muuten lueskella tätä topikkia: http://www.mikseri.net...




Tuo topiikki on luettu jo moneen kertaan Ajattelin vain, ettei tämä minun uusi tuleva "lahja-creative" menisi hukkaan vaan siitä olisi minulle hyötyä. Ystäväni saattaisi käyttää rahansa siis aivan turhaan tähän korttiin mutta niin ei taida olla.

#4 kirjoitettu 29.04.2004 11:46

Di-VISION kirjoitti:
Ystäväni päätti ostaa minulle lahjaksi uuden äänikortin. Käytän uutta korttia n. 90 %:sti musiikkiharrastukseen. Oliko tämä päätös mielestänne typerä vai kannattava? Ottaen huomioon vanhan äänikorttini, jonka pian siirrän muuhun hyötykäyttöön. Tiedän toki, että on olemassa myös "pelkästään" musiikintekijöille suunnattuja hintavamipia kortteja kuten M-Audion Delta sarja ym...

Aiemmin käytössä: Creative Sound Blaster Live! Value

Käyttöön tuleva: Creative Sound Blaster Audigy 2 ZS

Mielestäni tästä uudesta kortista on minulle enemmän hyötyä kuin haittaa

Di-VISION muokkasi viestiä 09:57 29.04.2004



Nykyään vähänkin paremmista korteista pitäisi löytyä asio-ajurit ja 24bit/96khz äänentaso jollei peräti 192khz (tuossa näyttää olevan).

Ei voi korttia haukkua, vaikkei se täysiverinen musiikintekokortti olekaan. Aika vankka all-rounder paketti.

#5 kirjoitettu 29.04.2004 16:33

tiistai kirjoitti:
Nykyään vähänkin paremmista korteista pitäisi löytyä asio-ajurit ja 24bit/96khz äänentaso jollei peräti 192khz (tuossa näyttää olevan).


No noihin näytteenottotaajuus/näytesyvyys -spekseihin ei kannata turhan paljon tuijotella. Laatu on paljon muutakin kuin valmistajan ilmoittamat luvut.

Ja loppujenlopuksi paljon hyvää musiikkia on äänitetty vehkeillä joissa näytteenottotaajuus jää alle 192kHz:n.

#6 kirjoitettu 29.04.2004 16:36

Elektrojänis kirjoitti:

Ja loppujenlopuksi paljon hyvää musiikkia on äänitetty vehkeillä joissa näytteenottotaajuus jää alle 192kHz:n.


Tai jos vieläpä tarkennetaan, niin tuollakaaan ei tee käytännössä mitään äänenlaadun kannalta, ellei sitten ihan hirveästi harrasta sen äänen soittamista huomattavasti hitaammalla nopeudella kuin mitä sitä tuli nauhoitettua.

#7 kirjoitettu 29.04.2004 16:54

Haava kirjoitti:
Tai jos vieläpä tarkennetaan, niin tuollakaaan ei tee käytännössä mitään äänenlaadun kannalta, ellei sitten ihan hirveästi harrasta sen äänen soittamista huomattavasti hitaammalla nopeudella kuin mitä sitä tuli nauhoitettua.


No joo... 96kHz nyt on esifiltteröinnin (siis ennen näytteistystä tapahtuvan) kannalta perusteltua... Ainakin periaatteessa. 192kHz alkaa menemään jo sinne "no kun se on mahdollista niin tehdään" -alueelle. Käytännössähän noilla isommilla näytteenottotaajuuksilla saa ainakin käytettyä paljon prosessoritehoa ja äänittäessä kovalevytilaa.

#8 kirjoitettu 29.04.2004 16:57

Elektrojänis kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Tai jos vieläpä tarkennetaan, niin tuollakaaan ei tee käytännössä mitään äänenlaadun kannalta, ellei sitten ihan hirveästi harrasta sen äänen soittamista huomattavasti hitaammalla nopeudella kuin mitä sitä tuli nauhoitettua.


No joo... 96kHz nyt on esifiltteröinnin (siis ennen näytteistystä tapahtuvan) kannalta perusteltua... Ainakin periaatteessa.


Joo... Siitä on tutkitusti hyötyä. Tosin jos tekee kaman lopullisesti 44100 formaattiin, niin kannataa näytteistää 88200 ratella. Tutkitusti parempaa.

[laianus]
192kHz alkaa menemään jo sinne "no kun se on mahdollista niin tehdään" -alueelle.


Se menee sinne "markkinointikikka"-alueelle.

#9 kirjoitettu 29.04.2004 17:16

Haava kirjoitti:
Joo... Siitä on tutkitusti hyötyä. Tosin jos tekee kaman lopullisesti 44100 formaattiin, niin kannataa näytteistää 88200 ratella. Tutkitusti parempaa.


Kas... Itse en ole tutkinut, mutta olen pitänyt sitä aina kuitenkin teoreettisesti parempana vaihtoehtona (ihan ilmeisistä syistä).

[laianus]
Se menee sinne "markkinointikikka"-alueelle.


No joo... Ajaattelin lähinnä käyttäjän kannalta, että voi tulla käytettyä kun on mahdollista.

Onhan noita hienoja lukuja kiva painaa siihen laatikon kylkeen isoin värikkäin kirjaimin... Tai laittaa tarra hopeisella pohjalla. Eriasia on sitten kuinka moni potentiaalisista ostajista ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa...

No joo... Aika ohi aiheen jo.

#10 kirjoitettu 29.04.2004 17:22

Elektrojänis kirjoitti:

No joo... Ajaattelin lähinnä käyttäjän kannalta, että voi tulla käytettyä kun on mahdollista.


Itse en kyllä käyttäisi tuota 192khz optiota, mikäli sellainen olisi (tai tule käyttämään, kun näkyvillä olevassa kortissa sellainen näköjään on).. jooh... Ei paranna ääntä yhtään ja kuluttaa turhaan tehoja ja tilaa. Paitsi tosisaan, jos siinä on niitä diskantteja reippaasti siinä äänityksessä, joiden haluaa vielä kuuluvan über laadulla, jos soittaa sitä ääntä jollain nejäsosanopeudella... Hmm.. Aika turhaa... Sitten jos soittaa sitä ääntä todella hitaasti, niin yläpää ei laikkaannu... vaan harvoimpa siellä on mitään ihan hirveän kiintoisaa siellä 190khz taajuuksilla... joita nyt tahtoisi kuulla...

#11 kirjoitettu 29.04.2004 23:40

Haava kirjoitti:
vaan harvoimpa siellä on mitään ihan hirveän kiintoisaa siellä 190khz taajuuksilla... joita nyt tahtoisi kuulla...


Niinpä... Ja aika harva normaaliin audiokäyttöön tarkoitettu mikkikään nappaa ääntä kunnolla kiinni yli 30kHz:n. Eikähän se näytteennottotaajuus edes tarkoita sitä, että se kortti muuten päästää läpi koko kaistan sinne Nyquistin taajuudelle asti. (hmmm... kirjotin tuon nimen varmaan taas väärin...)

#12 kirjoitettu 30.04.2004 06:18

Ok. Miehiltä näytti mielipiteitä irtoavan. Kiitokset Teille kaikille jo tässä vaiheessa. Niin tosiaan, tuolla uudella kyseisellä äänikortillani minun kannattaa todennäköisesti käyttää tuota 24bit/96khz vaihtoehtoa, käytettäessä esim. FL Studiota ym. musantekosoftia?

Vai onko kannattavampaa renderöidä biisi miksauksen jälkeen, tuohon muotoon ennen viimeistä käsittelyä eli masterointia? Vaikuttaako itse miksaukseen tuo esim. tuo 24bit/96khz vaihtoehto, kun käyttämäni samplet ovat muodossa 16-bit/44100 hz + softan omat pluginit? Onko tuolla korkeammalla bittimäärällä ja näytteenottotaajuudella merkitystä noihin 16-bit/44100 hz -muodossa oleviin wav-sampleihin?

Ois kiva oppia tietämään mitä vaihtoehtoja kannattaa käyttää näitä musantekosoftia kuten FL Studiota käytettäessä...



Olen kyllä lueskellut forumia liittyen bitteihin & näytteenottotaajuuksiin.

#13 kirjoitettu 30.04.2004 08:16

Di-VISION kirjoitti:
Ok. Miehiltä näytti mielipiteitä irtoavan. Kiitokset Teille kaikille jo tässä vaiheessa. Niin tosiaan, tuolla uudella kyseisellä äänikortillani minun kannattaa todennäköisesti käyttää tuota 24bit/96khz vaihtoehtoa, käytettäessä esim. FL Studiota ym. musantekosoftia?


No ei todella kannata. Kokeiles tehdä pientä vertailua. Todennäköisesti et huomaan eroa edes 44.1kHz ja 48kHz välillä, puhumattakaan 96kHz. Enkä tällä yritä pilkata kuuloasi, vaan ihmisillä kuuloalueen yläraja on siinä ~20kHz kohdalla ja jo 44.1kHz pystyy toistamaan ääniä 22.05kHz asti (siis yli kuuloalueen). Lisäksi 96kHz vie huomattavasti enemmän prosessoritehojakin.

Käytä esim. 24Bit/44.1kHz niin saat hyvän hyötysuhteen.

#14 kirjoitettu 30.04.2004 08:45

Chronosis kirjoitti:
Di-VISION kirjoitti:
Ok. Miehiltä näytti mielipiteitä irtoavan. Kiitokset Teille kaikille jo tässä vaiheessa. Niin tosiaan, tuolla uudella kyseisellä äänikortillani minun kannattaa todennäköisesti käyttää tuota 24bit/96khz vaihtoehtoa, käytettäessä esim. FL Studiota ym. musantekosoftia?


No ei todella kannata. Kokeiles tehdä pientä vertailua. Todennäköisesti et huomaan eroa edes 44.1kHz ja 48kHz välillä, puhumattakaan 96kHz. Enkä tällä yritä pilkata kuuloasi, vaan ihmisillä kuuloalueen yläraja on siinä ~20kHz kohdalla ja jo 44.1kHz pystyy toistamaan ääniä 22.05kHz asti (siis yli kuuloalueen). Lisäksi 96kHz vie huomattavasti enemmän prosessoritehojakin.

Käytä esim. 24Bit/44.1kHz niin saat hyvän hyötysuhteen.


Just Ihmisen kuuloalue on mulle jo tuttu asia, samoin taajuuksien päälle ymmärrän perusjutut ja nykyisin tajuan jo jotain taajuuskaistan jakamisen päällekin....en ole mikn guru joten on hyvä kuulla muiden mielipiteitäkin. Sitä mä just aloin jo aikoja sitten ihmettelemään, että miksi käyttää tarpeettoman suuria näytteenottotaajuuksia ihmisen kuuloalueen ylärajan takia? Tosin näytteenottotaajuuden käyttö kannattaa mielestäni valitaan tarpeiden/mieltymyksen ja konetehojen mukaan. Tuo 24-bittiinen vaihtoehto...vaikuttaako se sitten 16-bittisten samplejen (wav-muoto) äänenlaatuun tai sävyyn? Entäs VST/DX Generaattoreihin (plug-init)?

#15 kirjoitettu 30.04.2004 15:04

Di-VISION kirjoitti:
Tuo 24-bittiinen vaihtoehto...vaikuttaako se sitten 16-bittisten samplejen (wav-muoto) äänenlaatuun tai sävyyn? Entäs VST/DX Generaattoreihin (plug-init)?


No eipä se itse alkup. sampleja muuta mitenkään ja nuo pluginitkin käyttävät omaa bittisyvyyttään (mikä useimmiten nykyään on jo 24Bit tai jopa 32Bit). Mutta miksaukseen se antaa lisää dynamiikkaa ja erottelevuutta.

#16 kirjoitettu 01.05.2004 06:21

Thanks for you guys!

#17 kirjoitettu 02.05.2004 02:58

gerry kirjoitti:

Onks mitään "järkevää" selitystä niin korkealle näytönottotaajuudelle vai onks se vain "myyntikikka" jonka nykytekniikka mahdollistaa sen suuremppa hyödyä kuitenkaan saavuttamatta....??


Jos kortilla haluataan tehdä jotain tajuus-analyysejä tai sitten sitä näytettä aiotaan soittaa merkittävästi hitaammin kuin alkuperäistä.

Kokeiles tehdä pientä vertailua. Todennäköisesti et huomaan eroa edes 44.1kHz ja 48kHz välillä, puhumattakaan 96kHz. Enkä tällä yritä pilkata kuuloasi, vaan ihmisillä kuuloalueen yläraja on siinä ~20kHz kohdalla ja jo 44.1kHz pystyy toistamaan ääniä 22.05kHz asti (siis yli kuuloalueen). Lisäksi 96kHz vie huomattavasti enemmän prosessoritehojakin.


Mitä tulee 96khz näytteenotto taajuuteen, niin siitä on hyötyy kyllä, sillä vaikka korva ei kuule sniitä korkeita ääni, joita 44.1khz vielä tuottaa, niin se kuulee sen siltterin vaikutuksen, joka poistaa tuota korkeammat äänet. Toiseksi se mitä ei kuule itse ei ole hyvä syy kayttää pinempää taajuutta. Jotkut kuulevat ja sillä on monille väliä vaikka he eivät sitä kuulisikaan. Miksi tinkiä äänenlaadusta, jos ei ole pakko.

24bit toistoa kannataa näuhottaessa ehdottomasti käyttää.

Mikäli haluat musiikin lopullisesti cd-levylle, niin on hyvä käyttää nauhoitettaessa 24-bit 44.1khz tai mielummin tehojen salliessa 24-bit 88.2khz vaihtoehtoja. Jos taas DVD tai Speraudio CD-formaattiin, niin ehdottomasti 24bit 96khz formaattia, koska jää yksi turha muunto pois välistä.

#18 kirjoitettu 02.05.2004 03:00

Chronosis kirjoitti:

No eipä se itse alkup. sampleja muuta mitenkään ja nuo pluginitkin käyttävät omaa bittisyvyyttään (mikä useimmiten nykyään on jo 24Bit tai jopa 32Bit). Mutta miksaukseen se antaa lisää dynamiikkaa ja erottelevuutta.


Se antaa dynamiikkaa ja erottelevuutta jo nauhoitukseen.

#19 kirjoitettu 02.05.2004 03:07

Haava kirjoitti:

24bit toistoa kannataa näuhottaessa ehdottomasti käyttää.

Mikäli haluat musiikin lopullisesti cd-levylle, niin on hyvä käyttää nauhoitettaessa 24-bit 44.1khz tai mielummin tehojen salliessa 24-bit 88.2khz vaihtoehtoja. Jos taas DVD tai Speraudio CD-formaattiin, niin ehdottomasti 24bit 96khz formaattia, koska jää yksi turha muunto pois välistä.


Vielä lisäys tuohon, että 24-bittisestä käännettäessä 16-bittiseen (CD-levy) kannattaa käyttää jonkunlaista ditherointia (tosin erittäin vaikeita käyttää oikein..) Muuten 24-bitin tuoma etu jää yleensä saavuttamatta..

#20 kirjoitettu 02.05.2004 06:15

- Haava ja Asgardian- Nyt olen aiempaa viisaampi. Ja mikä tärkeintä, myös teidän mielipiteenne eivät selvästikään perustu olettamuksiin tai veikkauksiin.

#21 kirjoitettu 03.05.2004 20:49

Chronosis kirjoitti:
ihmisillä kuuloalueen yläraja on siinä ~20kHz kohdalla ja jo 44.1kHz pystyy toistamaan ääniä 22.05kHz asti (siis yli kuuloalueen). Lisäksi 96kHz vie huomattavasti enemmän prosessoritehojakin.


Itseasiassa ei ihan tarkalleen näinkään. Näytteenottotaajuuden pitäisi olla n. 2,3 kertainen haluttuun taajuusvasteeseen nähden. Tämä siksi, että A/D-muunnokseen kuuluu yhtenä osana alipäästösuodatus, ja koska kyseinen alipäästösuodatin ei voi olla ideaalinen, pitää varata tilaa myös sen ylimenokaistalle (eli siis päästö- ja estokaistan väliin jäävälle siirtymäalueelle). Tästä johtuen on todennäköisesti aikanaan päädytty tuohon DAT-nauhurin 48 kHz:iin, joka on just sopivasti pikkuisen yli 2 kertaa ihmisen kuuloalueen taajuuskaista.

Eli jos CD:lle ollaan musaa tekemässä, tuo 88,2 kHz / 24 bit lienee aika kova sana, koska se riittää korkeampiin kihinöihinkin, ja toisaalta downsamplaantuu nätisti ottamalla joka toinen näyte mukaan, eikä tarvitse interpoloida, kuten esim. 96 kHz:ssä.

#22 kirjoitettu 03.05.2004 23:34

TomiS kirjoitti:
Eli jos CD:lle ollaan musaa tekemässä, tuo 88,2 kHz / 24 bit lienee aika kova sana, koska se riittää korkeampiin kihinöihinkin, ja toisaalta downsamplaantuu nätisti ottamalla joka toinen näyte mukaan, eikä tarvitse interpoloida, kuten esim. 96 kHz:ssä.


No saahan sillä pelkällä joka toisen näytteen ottamisella jonkinlaisen tuloksen, mutta jos siellä yli 22050Hz:n menevällä osalla on jotain niin tulee sitten aliasointia. Eli jonkin sortin interpolaation tai digifiltterin siihen väliin tarttee ensiksi.

Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että tuo 88,2kHz on mainitsemassasi tilanteessa hyvä vaihtoehto. Tosin nuo näytetaajuuden muutos/interpolointi algoritmit ovat nykyjään käsittääkseni jo aika hyviä vaikka kyseessä olisikin tuollainen epämääräisempi muuntosuhde.

#23 kirjoitettu 03.05.2004 23:58

Elektrojänis kirjoitti:
No saahan sillä pelkällä joka toisen näytteen ottamisella jonkinlaisen tuloksen, mutta jos siellä yli 22050Hz:n menevällä osalla on jotain niin tulee sitten aliasointia. Eli jonkin sortin interpolaation tai digifiltterin siihen väliin tarttee ensiksi.

Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että tuo 88,2kHz on mainitsemassasi tilanteessa hyvä vaihtoehto. Tosin nuo näytetaajuuden muutos/interpolointi algoritmit ovat nykyjään käsittääkseni jo aika hyviä vaikka kyseessä olisikin tuollainen epämääräisempi muuntosuhde.


Joo, myönnän että yksinkertaistin vähän liikaa. Eipähän sitä downsamplausta tietenkään hoideta pelkästään ottamalla joka toinen sample, mutta olettaisin kyllä noiden algoritmien toimivan sitä paremmin mitä nätimmin muunnettavan signaalin parametrit suhtautuvat tulossignaaliin nähden.

Ja tuskin kukaan meistä pystyy kuulemaan onko joku cd-levy muunnettu 96 kHz:sta vai 88 kHz:sta, joten loppupelissähän toi on vain levytilan viemiseen vaikuttava juttu, jos tarkoitus on siis kuitenkin tehdä lopuksi 44,1 kHz tavaraa.

Mun biiseissä ei ole muuten missään tuotantovaiheessa käytetty yli 44,1 kHz:a. Ei ole kukaan siihen kritiikissään puuttunut, että sillai

#24 kirjoitettu 04.05.2004 00:01

Di-VISION kirjoitti:
Ystäväni päätti ostaa minulle lahjaksi uuden äänikortin. Käytän uutta korttia n. 90 %:sti musiikkiharrastukseen. Oliko tämä päätös mielestänne typerä vai kannattava? Ottaen huomioon vanhan äänikorttini, jonka pian siirrän muuhun hyötykäyttöön. Tiedän toki, että on olemassa myös "pelkästään" musiikintekijöille suunnattuja hintavamipia kortteja kuten M-Audion Delta sarja ym...

Aiemmin käytössä: Creative Sound Blaster Live! Value

Käyttöön tuleva: Creative Sound Blaster Audigy 2 ZS

Mielestäni tästä uudesta kortista on minulle enemmän hyötyä kuin haittaa

Di-VISION muokkasi viestiä 09:57 29.04.2004



Itselläni on käytössä juuri tuo Creative SB Audigy 2 ZS, käytän korttia sekä musiikki- että peliharrastukseen, ja olen erittäin tyytyväinen korttiin molemmissa käytöissä

#25 kirjoitettu 04.05.2004 05:18

Pointtihan on esimerkiksi 48 khz samplauksessa se että a/d muuntimissa käytetään lp filtteriä joka filteroi käänet yli 24 Khz.

Jos kuvitellaan että samplataan 48 khz sini aaltoa.. on se merkitys että tällöinhän näytteenottotaajuuden ollessa sama kuin samplatun materiaalin taajuus syntyypi siniaallosta saha-aaltoa tai pelkkää hiljaisuutta.. riippuen näytteenotto kohdasta... eli turhat hälyäänet täytyy suodattaa poijes.

Ja kyllä.. korvalla ei erota 44.1 <-> 48 <-> 96 eroa. sisään nauhotuksessakaan tällä khz määrällä ei ole merkitystä äänenlaadun kannalla.. bittisyydellä on. silläkin vain sisäännauhoituksessa. lopputulos (konvertoituna matalammaksi esim nauhotetaan 24 bit ja konvertoidaan 16 bit) kuulostaa korvaan täsmälleen yhtä hyvältä 16 bit ja 24 bit saatikka sitten 32 bit.
Kun samplaa sisään 24bit/32bit saadaan 16 mit muunnettaessa tarkempi jälki originaalin paremman dynamiikan vuoksi.. lisäksi korkeampi bittistä audiomateriaalia on parempi efektoida ja miksatakkin.. kun on enemmän dynamiikkaskaalaa käytössä.. vrt 8bit ja 16 bit sample hiljaisissa kohdissa.

Jokatapauksessa a/d muuntimissa käytetään lp filterin lisäksi oversamplausta.. tarkottanee sitä että jos näytepisteet sijaitsevat 48 khz välein niin 128xoversampling esim. meinaapi sitä että 48 taajuudella alkaa yhden (nyt en oo varma) hertsin tai kilohertsin välillä 128 näytteenottoprosessia jolloin tuotetaan 128 kertaa tarkempi jälki. nämä pisteet interpoloidaan eli tavallaan pyöristellään (arvotaan ) ääntä ja kokonaisuus ajetaan lp filterin läpi joka on säädetty puoleen näytteisyystaajuudesta.

Epäselvä teksti yliväsyneenä.. toivottavasti sai jotain selvää (jos meni offtopic niin sittenpähän meni)

Trilobiitti muokkasi viestiä 05:20 04.05.2004


Trilobiitti muokkasi lisää kummallisia lauserakenteita 05:26 04.05.2004

#26 kirjoitettu 04.05.2004 11:31

Trilobiitti kirjoitti:

Ja kyllä.. korvalla ei erota 44.1 <-> 48 <-> 96 eroa. sisään nauhotuksessakaan tällä khz määrällä ei ole merkitystä äänenlaadun kannalla.. bittisyydellä on.

Korvalla erottaa suoraan 96khz ja 441khz äänitetyt biisit. Lisäksi korvalla erottaa myös 96khz:sta 44.1 ja 88khz:sta 44.1:teen muunnetut äänet toisistaan. Myös 88khz ja 88khz:sta 44.1:teen muunnetut voi erottaa toisistaan. Sisään nauhoituksen määrällä on merkitystä.

Tämän lisäksi ei myöskään kannata luottaa plugarien oversamplauksiin vaan ihan reilusti työstää materiaali relummalla kilihertsimäärällä.

#27 kirjoitettu 11.05.2004 04:24

Haava kirjoitti:
Trilobiitti kirjoitti:

Ja kyllä.. korvalla ei erota 44.1 <-> 48 <-> 96 eroa. sisään nauhotuksessakaan tällä khz määrällä ei ole merkitystä äänenlaadun kannalla.. bittisyydellä on.

Korvalla erottaa suoraan 96khz ja 441khz äänitetyt biisit. Lisäksi korvalla erottaa myös 96khz:sta 44.1 ja 88khz:sta 44.1:teen muunnetut äänet toisistaan. Myös 88khz ja 88khz:sta 44.1:teen muunnetut voi erottaa toisistaan. Sisään nauhoituksen määrällä on merkitystä.

Tämän lisäksi ei myöskään kannata luottaa plugarien oversamplauksiin vaan ihan reilusti työstää materiaali relummalla kilihertsimäärällä.


oversamplauksessa puhuin lähinnä siitä kun analoginen ääni muuntuu digitaaliseksi eli samplataampi sisään kunnon raudalla. myöskin olis erittäin mielenkiintoista kuulla teoria siitä kuinka "Korvalla erottaa suoraan 96khz ja 441khz äänitetyt biisit." ihan käytännöntasolla tietäen mitä prosessissa tapahtuu tuntuu hieman väittämä yliluonnolliselta.

Sisäänsamplatessa 44.1 khz ylin kuultava taajuus on tuosta puolet.. reippaat parikymmentä khz, missä jo moni korva tippuu laskuista pois, 96 khz taas lpfilteri on säädetty 48 khz:iin. ihan vaan pienimpienkin äänen epämuodostumien filteroimiseksi
.. kun otetaan mukaan 128x oversamplaus mikä monissa protason systeemeissä (ja miksei huonommissakin) on mukana, hyvän interpoloinnin (ja vaikka huononkin) kanssa niin näin teoriassa on kyllä aika mahotonta eroa kuulla.. tosin sitten jos tekniikka pistää vastaan ja oversamplaus on matalasta matalin tai puuttuu tyystin ja interpolointia ei tehdä ollenkaan niin voipi olla että saundissa on eroa.

#28 kirjoitettu 11.05.2004 10:54

Mulla on ollu nyt jo kohta 2 vuotta Terratecin DMX6Fire joka ainakin minun käytössä on täyttänyt kaikki odotukset ja enemmänkin. Etupaneelin loistavat piuharöörit hakkaa kyllä tietokoneen takana möyrimisen, varsinkin kun äänilähteitä ja midipiuhoja pitää olla kokoajan virittelemässä uusiin reikiin eri lähteistä nauhotettaessa.

Creativen äänikortteja pidän lähinnä pelikäyttöön jne suuniteltuina ja jotenkin liian "fruity loops/eJay"-äänikortteina. Hyviä äänikortteja löytyy muilta merkeiltä pilvin pimein, ei kannata aina sitä ostaa minkä saattuu pcsuperstoresta löytämään.

#29 kirjoitettu 11.05.2004 10:58

Kertokaapa hieman lisää tuosta oversamplauksesta. Miten se teknisesti tapahtuu elikkä miten niitä ylimääräisiä näytteitä lasketaan. Käsittääkseni oversamplaus ei tapahdu a/d muunnoksessa äänittäessä vaan valmiin samplauksen muuntamisessa uudelleen.

Kertokaa tarkkaa faktaa oversamplauksesta.

#30 kirjoitettu 11.05.2004 12:55

googlettamalla löytyy hyvinkin yksityiskohtaisesti. nyt on vaan hieman kiire niin en kerkeä nettissä surffaamaan (taisimpa jäädä kiinni). Joku vähemmän varattu ihminen voisi kysyjälle linkkejä nakella ellei itse löydä. Tai vaikka minä myöhemmin.

#31 kirjoitettu 11.05.2004 15:09

Trilobiitti kirjoitti:
Sisäänsamplatessa 44.1 khz ylin kuultava taajuus on tuosta puolet.. reippaat parikymmentä khz, missä jo moni korva tippuu laskuista pois, 96 khz taas lpfilteri on säädetty 48 khz:iin. ihan vaan pienimpienkin äänen epämuodostumien filteroimiseksi


Tässähän onkin jo asiasta keskusteltu, mutta täydellistä "tiiliseinä" (brickwall) -filtteriä ei varsinkaan analogisella puolella ole mahdollista toteuttaa. kuitenkin tuota samplausta varten pitää kaikki yli tuon näytteenottotaajuuden puolikkaan menevät taajuudet pitää suodattaa pois. jos sinne jotain jää niin se aiheuttaa aliasointia. Käytännössä siis joudutaan aina tekemään kompromissi aliasoinnin määrän ja korkeimman vaimentumatta toistuvan taajuuden välillä. Kaista jää siis alle nyquistin taajuuden määrittelemän maksimin. Lisäksi vaikka filtteri ei vaimentaisi signaalia kuuloalueella merkittävästi, niin se ei tarkoita ettei se siihen signaaliin millään tavalla vaikuttaisi (esim. vaihesiirtoa saattaa tulla.

Kun näytteenottotaajuutta nostetaan niin selvitään loivemmalla filtteröinnillä (ja vähemmillä filtteröinnin lieveilmiöillä) ja saadaan silti vähemmän aliasoitia, koska siinä päästökaistan (eli sen joka sisältää varsinaisen hyötysignaalin eli 20Hz - 20kHz tässä tapauksessa) ja estokaistan (eli sen nyquistin taajuudesta ylöspäin) välillä on enemmän tilaa.

Oversamplaushan äänittäessä tarkoittaa sitä, että näytteistetään korkeammalla taajuudella jolloin analogisen puolen filtterin ei tarvitse taas olla niin jyrkkä ja muutetaan sitten jollain digifiltterillä ja näytetaajuuden muutoksella materiaali sopivalle näytteenottotaajuudelle. Digifilttereillä vältetään joitain analogisten filsujen ongelmista, mutta enpä menisi sanomaan että nekään täysin ongelmattomia on.

Lisäksi materiaalin käsitteleminen hieman suuremmilla näytteenottotaajuuksilla auttaa digifiltterien (softa EQ:t, efekteissä olevat yms.) toiminnassa. Monet paremmista EQ-plugareista taitaakin käyttää jonkin sortin ylinäytteistystä (eli oversamplingia) eli ne muuttaa sen materiaalin korkeammalle näytteenottotaajuudelle ja tekee käsittelynsä ja muuttaa matskun takaisin alkuperäiselle taajuudelle. Titysti vähemmillä potentiaalisesti laatua heikentävillä muunnoksilla pääsee jos käyttäisi kokoajan sitä korkeampaa näytteenottotaajuutta.

No joo... Tämä nyt sisälsi varmasti kasan liiallisiakin yksinkertaistuksia.

Niin joo... Tuo "joku iso luku" x oversampling ei välttämättä aina kerro kaikkea. Siinä kun saatetaan käyttää kaiken maailman deltta tai delta-sigma muunnoksia yms. jossa näytteenottotaajuuden voidaan sanoa olevan korkea, mutta signaali onkin siinä vaiheessa vasta yksi (1) bittinen josta sitten se muunnetaan jollekkin muulle näytteenottotaajuuteen. Tuo delta-sigma moduloitu signaali taas ei ole ominaisuuksiltaan ihan niin verrainnollinen tuon normaalin lineaarisen PCM signaalin kanssa.

Näin siis minä olen asian käsittänyt noin teoreettisella tasolla. jos kiinnostaa niin esimerkiksi osoitteesta www.dspguide.com löytyvän kirjan kolmas kappale kertoo jotain.

Elektrojänis muokkasi viestiä 15:11 11.05.2004

Äh... WinXP:n notepad näköjään tallettaa tekemänsä rivinvaihdot jos laittaa automaagisen rivityksen päälle... Väkersin niitä pois ja nyt pitäs olla luettavampi teksti.

#32 kirjoitettu 11.05.2004 15:45

Tourette kirjoitti:
Nyquistin teoreeman mukaan ihmisen kuuloraja on 22050 hz korkea ääni.


Heeetkinen! Ei nyquistin teoreema minun tietääkseni varsinaisesti ihmisen kuuloa käsittele.

Eikös se oikeasti ole niin, että: Signaali voidaan näytteistää oikein vain jos korkein siinä oleva taajuus ei ole yli puolta näytteenottotaajuudesta. (Oma käännös. ks. DSP-guide s. 40)

Elektrojänis muokkasi viestiä 16:46 11.05.2004

Eli siis lisätään vielä, että Nyquistin taajuus on siis puolet näytteenottotaajuudesta (mikä se sitten milloinkin on).

#33 kirjoitettu 12.05.2004 15:46

Jahas, meikäläinen taas innostui kaivelemaan vanhoja kurssimatskuja, kun olis pitänyt lukea ihan toiseen tenttiin. Eli siis tässä nyt vielä kerran tuota näytteenottoshittiä niin havainnollisesti kuin osaan:

[img=http://www.hut.fi/~tes...]
Huomatkaa ensinnäkin että kuvan vaaka-akselilla on taajuus eikä aika, kuten esim. äänenkäsittlysoftien normaalissa näkymässä.

Ylemmässä kuvassa on siis selitetty, miksi näytteenottotaajuuden pitää olla yli tuplasti haluttu "kuultava" taajuus. Piirtelin kuvaan noita värillisiä lisämerkintöjä havainnollistamaan kuinka homma toimii kuuloalueessa.
Eli siis muutama peruspointti:
- Teoriassa on myös negatiivisia taajuksia, joka saadaan peilaamalla positiivinen (tavallinen, normaali) taajuuskäppyrä 0 Hz:n pystyakselin suhteen.
- Signaalispektri (eli siis toi ihan ylin musta käppyrä, sekä negatiivinen että positiivinen puoli) toistuu joka näytteenottotaajuuden monikerran kohdalla (jostain helvetin syystä, liittynee siihen Nyquistiin). Ylemmässä kuvassa on ajateltu näytteenottotaajuuden olevan 35 kHz ja sen ensimmäisen monikerran siis 70 kHz.
- Koska 35 kHz:n kohdalta alaspäin lähtee signaalispektrin negatiivinen puoli (uudestaan), peittää sen vasemmalle osoittava häntä osittain 20 kHz:iin ylettävän kuuloalueen. Tällöin korkeat taajuudet ns. laskostuvat.

Alemmassa kuvassa on vain näytetty kuinka ongelmaa voidaan poistaa alipäästösuodattimella. Tämän kuvan tapauksessa tietysti tuo suodin jouduttaisiin säätämään alle 20 kHz:iin, jolloin yläpää soundista menetettäisiin. Tässä siis osin on hyötyä korkeista näytteenottotaajuuksista.

Huh, selvittiköhän tää nyt enää mitään uutta...

#34 kirjoitettu 12.05.2004 16:04

TomiS kirjoitti:

- Signaalispektri (eli siis toi ihan ylin musta käppyrä, sekä negatiivinen että positiivinen puoli) toistuu joka näytteenottotaajuuden monikerran kohdalla (jostain helvetin syystä, liittynee siihen Nyquistiin).


Jokainen matematiikkaa ymmärtävä voi ovaltaa sen syyn kun pohtii esim. mitä tapahtuu kun laskee siniaaltoa nopeammalla taajuudella kuin mitä näytteenottotaajuus/2 oikein on. Huomaa yhden jänskän jutun, jonka avulla tuosta aliasoitumisesta voi oivaltaa yhtä sun toista.¨

[I]Ihan vain matematiikkaa.[I]