Mikseri.net

Yhtyeen kolmas live-DVD Wagashikabane wo Koeteyuke on tallennettu joulukuussa 2004 Tokiossa Shibuya AX-nimisessä paikassa, ja julkaistu maaliskuussa 2005.
Setti alkaa intronomaisella kappaleella Mugen, josta siirytään pitemmittä puheitta kappaleeseen Ziyami no Hoyo - molemmat levyltä Mugen Hoyo. Laulajat duetoivat hienosti ja perään kitaristit duetoivat soolonsa alleviivaten yhtyeen vahvuudet heti alkuunsa.
Tämän jälkeen basisti-laulaja Matatabi toivottaa kaikki tervetulleeksi ja ilmoittaa DVD-tallennuksen olevan käynnissä. Liian pitkään mies ei kuitenkaan -tällä kertaa- puhu.
Seuraavana kuullaan Hyaku no Oni ga Yoru wo Yoku, jossa kitaristi Maneki osallistuu taustojen laulamiseen. Kappale on yhtyeen ensimmäiseltä levyltä Kikoku Tensho.
Sitten soi Oka no Kotowari kakkoslevyltä Hyakki Ryohran. Jälleen duetoidaan sekä laulajien, että kitaristien toimesta.
Mugen Hoyolta löytyvä Kodo tempaa yleisön mukaansa oikein tosissaan. Karukan lirputtaa harvinaisen tyylikkään kitarasoolon.
Taas kuulla lörpöttelyä, jotka on kansilehtiseen merkitty erillisiksi osioiksi MC-0, MC-1, jne.
Tästä setti jatkuu kappaleeseen Tanukibayashi joka löytyy Nemuri-sinkulta. Kappaleen välissä kuullaan selitystä, yleisön laulatusta ja nähdään jotain pieniä puhallettavia palloja.
Seuraavana yleisö tempautuu mukaan Dodomekin tahdissa. Esiintyminen on ammattimaista ja tästä jatketaan suoraan seuraavaan kappaleeseen.
Kirameki toimii. Yhtyeen livesuosikki on selvästi myös yleisön mieleen.
Seuraavana komediaduo Kuroneko & Karukan selittävät ilmeisesti jotain hauskaa.
Enenra seuraa. Mugen Hoyolta reväisty biisi rauhoittaa tunnelman. Maneki soittaa ES-335-mallisella kitaralla tavanomaisen SG:n sijaan.
Sitten Matatabi selittää jotain DVD:stä. Ja selittää... ja selittää... Kunnes Maneki esittelee seuraavan kappaleen:
Kagerou Ninpocho lähtee räväkästi ja nostaa taas tunnelman kattoon. Kappale löytyy levyltä Koujin Rasetsu.
Kugutsu Ninpocho jatkaa ninjatarinaa. Muma Enjo-singleltä löytyvä kappale wänkyttää hauskasti ja groovaa funkimmin kuin yhtyeen "normaali" tuotanto.
Seuraavana Onikiri Ninpocho yhtyeen ensilevyltä hevaa perinteisemmin. Kitaristit soittavat mielettömän tuplalirputuksen, joka ei kyllä mene ihan putkeen. Fiilis ei siitä kuitenkaan kärsi, vaan ammattimaiset soittajat jatkavat kuin ei mitään.
Selitysosion jälkeen kuullaan Sougenbi levyltä Hoyoku Rindou. Kappale sisältää jälleen kitaristien duetointia ja jopa slaavilaista sävyä Karukanin melodioissa.
Mezame löytyy ainoastaan samannimiseltä sinkulta. Kappaleesta on sittemmin tullut yksi yhtyeen live-suosikeista.
Nemuri on myös julkaistu sinkkuna, mutta löytyy lisäksi levyltä Mugen Hoyo. Rumpali Toralla tuntuu olevan hauskaa patterinsa takana kun mies virnuilee vähän väliä.
Lyhyen selityksen (MC-5) jälkeen ilmoille kajahtaa kolmiosaisen, sinkkuina julkaistun ja sittemmin Garyo Tensei-levyllä kuullun Kumikyoku Yoshitsune-eepoksen ensimmäinen osa Akki Hogan. Koko eeposta ei jostain syystä kuitenkaan soiteta.
Mutta ei hätää, biisejä riittää muutenkin. Koujin Rasetsulla ollut kappale Rasetsu sisältää Manekin hyvin japanilaisen kitarasoolon.
Kappa Odori esittelee taas groovaavampaa Onmyo-zaa. Kappale sisältää länsimaisen Erkin mielestä ehkä hieman lapsellista yleisön huudatusta joka muistuttaa erehdyttävästi silmä-silmä-nenä-suu-lastenlorua käsiliikkeineen kaikkineen. Kaikki yhtyeen jäsenet huudattavat oman osansa. Hauskaa tuntuu joka tatapauksessa olevan. Kitaristit revittelevät sooloissaan tavallista rennommin ja japanilaisia asteikoita kuullaan viljalti.
On vuorossa ensimmäinen encore.
Homura no Tori-intro tulee nauhalta (tai levyltä), ja sitä seuraa Hoyoku Tenshou, molemmat levyltä Hoyoku Rindou.
Encoren päättää Mai Agaru, saman levyn päätöskappale. Tämä yleisönlaulatuspoppikappale saa viuhkat esiin. Ja yleisöhän laulaa. Sitten kiitellän yleisö ja esitellään bändi.
Seuraa toinen encore.
Se alkaa kappaleella Orabinahai, levyltä Koujin Rasetsu. Tämä on taas viimeisen päälle vetävä ja groovaava menopala.
Matatabin Tune-merkkisessä bassossa on vibrakampi. Manekin kitarasoolossa on wahwah. Seuraa lisää selitystä ja lisää laulatusta.
Toinen encore päättyy Akurou-biisiin. Se on julkaistu Mezame-sinkulla. Tämä hevibiisi trashaa nopeammin ja rankemmin kuin yhtyeen kappaleet keskimäärin, ollen kuitenkin riittävän omaperäinen.
Tosi staroilla on tietysti vielä kolmaskin encore.
Illan viimeisenä kappaleena kuullaan Gainagateya, levyltä Hyakki Ryohran. Taas kyseessä on niinkutsuttu bailubiisi, joka alkaa yleisön huudatuksella. Sitä mahtuu myös väliin. Kuin myös selitystä. Lopuksi vielä kerran bändin esittely ja paljon muuta hölötystä.
Kaiken kaikkiaan esiintyminen on huomattavasti varmempaa kuin edellisillä DVD:illä. Bonuksia levylle ei ole eksynyt, muttei niitä nyt niin osaa kaivatakaan kun kestoa on muutenkin yli kaksi ja puoli tuntia. Levy on NTSC R0.