Todellakin, korkeataajuuksinen äänimaailma on jännittävä oikein käytettynä, silloin ei välttämättä tarvitse muuta.
Väliajan jälkeen alkava nariseva basariääni sopii hyvin sotkuisen rumpukompin keskelle, samoin puhtaammat leadikuviot taukoihin.
Tämä biisi on raskas hengitettäväksi, mutta kevyt kuunneltavaksi.

Tämäpä oli jännän letkeä viisu. Soundit sellaiset tehdasmaiset ja rytmiikka rentoa!!

Aika erikoista triphoppailua. Rumpujen dynamiikat ovat tosiaan vähän olemattomat kuten bze mainitsee, mutta rumpusoundit ovat niin hyvät että annan kaiken tuollaisen anteeksi. Hauskoja pörinöitä ja efektointeja taustalla, tosin nuo bze:n myöskin mainitsemat pitchbendaillut synat eivät sovi tämän soundimaailmaan sitten yhtään.

Kiinnostavaa soundia joka tapauksessa, tällaisenaan vielä aika puolivalmista mutta voisin väittää kiinnostuneeni siinä määrin että uudempaakin tuotantoa mieluusti kuulisin.

Alku on diskanttihäröineen vähän mitäänsanomaton ja padit tuntuvat tekotaiteelliselta paskalta kunnes ne kuullaan toisen kerran ja toi sun outo padivääntö-riitasointu astuu voimaan. Sitten ton biitinkin ottaa huomioon aivan eri tavalla.

PAD-o-philia.

Ikävää lähteä tästä mutta rumpujen dynamiikka on mitä sattuu mikä on ikävää kun on matkahypystä kyse. Joku yksinkertainen bassolinja olisi piristänyt biisiä olennaisesti tai bassorummun ja vaikkapa sinibasson naittaminen yhteen mutta toimiihan tämä näinkin. Biitti on huonosta dynamiikasta huolimatta hyvin prosessoitu ja elävä. Basson puute ei sinänsä haittaa kun äänimaailmat tuntuvat olevan suuremmassa osassa kuin läskin grooven luominen.

Äänimaisemat noin muuten ovat mukavan hajonneita ja lahonneita. Erottelu toimii ihan hyvin mutta korkea alue on hieman hukassa, suurin osa äänimassasta tuntuu sijoittuvan aika keskelle. Padit nostavat biisin uusiin ulottuvuuksiin. Keskivaiheilla kuvioon ilmestyvä 'analoginen pitch-bendailu' kuulostaa hieman päälleliimatulta mutta tuo silti kiinnostavan lisätason äänimaisemaan. Rakenteen kanssa on kiirehditty hieman liikaa, biisin olisi varmasti saanut toimimaan hieman verkkaisemmin ja suuremmin vedoin. Alle neljän minuutin rakenne tosin takaa sen että biisiin ei vahingossakaan ehdi kyllästyä yhden kuuntelukerran aikana.

Hieman keskeneräisestä ja hajanaisesta yleiskuvasta huolimatta paketti pysyy kasassa loppuun asti, omaperäiset ratkaisut ja yksityiskohtainen, elävä äänimaailma pitävät mielenkiintoa yllä. Biisin nimi on hieman omituinen sillä tämä tuo todella luonnonläheisiä mielikuvia päähäni.