Kauhu tunnelmainen on tuo alku... Muistutta murhaajaa joka kiduttaa toisen kurkkua! Muutenkin Murha on ehkä tämän biisin asiasana!

Loistavaa

Tietyssä kierossa mielessä karnevaalimaisuus tulee mieleen tästä tosiaankin, kuten biisi-infossa luvataan, joskin lievällä kasarikauhuleffamaisella tavallaan. Rytmipuoli on tässä voimakkaasti esillä ja onkin biisin mielenkiintoisinta antia. Tähän kontekstiin voisi harkita hieman orgaanisempaa rytmitystä, melkoisen konemainen jälkimaku tästä jää. Kuulostaa, että äänimaailmaan on jonkin verran panostettu, reversoidut soundit sun muut erikoiset kilkatukset tekevät kokonaisuudesta mielenkiintoisen, joskin osa perinteisemmistä rumpusoundeista on mielestäni hieman laimeita. Kokonaisuutena sovituksesta jää epätyydyttävä fiilis - ehkäpä muidenkin ei-perkussiivisten intrumenttien kuin urkujen käyttäminen antaisi biisille lisää sisältöä.

Biisissä on varsin persoonallinen ote. Muhkea saundikokonaisuus herättää mieltymystä.

Mystistä meininkiä ainakin, en oikeen tiedä mitä tästä pitäisi ekana kirjottaa, tosin ekana tulee mieleen tylsyys mutta kuitenkin jotaina mielenkiintosta tässä samalla on. Paikoin tulee mieleen jostain syystä Tom Waitsin tuotanto (se musiikillinen osio) Psykedeelinen tunnelma on ainakin saatu aikaan

Kohtalaista biittipohjaista tunnelmointia. Hieman scifi-meininki. Jees, jees.

Tapahtuu liian vähän kantaakseen biisin, ja saundista puuttuu täysinäisyys. Tossa puolentoista minuutin kohalla tilanne paranee, mutta ei biisi lähe koskaan rullaamaan. Niinkun kuvauksessa lukee, biisi leikkii rytmeillä, mutta ei kappaleessa ole oikein selkärankaa tai mitään koukkua.

Mukavan hillitty ja ahdistava tunnelma. Jostain syystä istuu minuun tälläinen indufiilistelyhömppä mukavasti. Kaipaisin kyllä vähän vielä lisää syntiä tuonne taustaan, vaikka ihan oikein kitaraa murisemaan. Toki oikeasti soitettuna. Tai sitten tuohon bassoon säröä paljon. Mut näinkin menee. Keinuttaa vallan. Hyvä.

Varsin erikoinen pläjäys. Jos sanotaan suoraan, niin en minä tällaista oikein ymmärrä. Ehdottomasti parasta tässä on rauhallinen ja jotenkin etäisen haaveilevalta kuulostava soundimaailma. Elokuvamusiikkina tämä menisi varmasti erinomaisesti, mutta näin kuunnellessa rock-ihmisen on valitettavan hankala saada tästä mitään irti. Sorry.

Olisin kaivannut lisää melodioita ja vaihtelua. Biisi vain tuntui polkevan paikoillaan. Tosin en ole ehkä oikea henkilö kommentoimaan tätä genreä.

Tässä tulee sellainen fiilis tätä kuunneltaessa että oot vaan yrittänyt saada jotain tavaraa aikaiseksi ilman sen suurempia suunnitelmia. Se vain kuuluu läpi valitettavasti... Ei tää siltikään paskimmasta päästä ole mut aika tekotaiteellinen olo tuli, myönnettävä on.