Tämmöisen takia jaksaa rinkiä kahlata läpi "kneedeep in suomi-taidepop"..Toteutusmetodeja tuntemattomana on hankala hirveän tarkasti eritellä yksittäisiä asioita, mutta kitaran ääni on hetkittäin yököttävän kamala - särö ilman mureutta sopii ainoastaan industrialiin, joksi tätä kappaletta ennemminkin kutsuisin. Paljon tässä on asiaa tapahtumahorisontissa, mutta valitettavasti se punainen, kaiken koossapitävä lanka katkesi jo reilusti ennen puoltaväliä. Jos kaikesta surinasta editoisi n. 3-4 minuuttia pitkän kappaleen, niin sen viihdearvo riittäisi pitämään minutkin kuunteluvireessä loppuun asti. Nyt alkaa vituttamaan liikaa kuunnella päämäärätöntä efektipulputusta..
Alku oli raju, sit tapahtu jotain heikkoa - jota riitti ja riitti..

Aika moista muljuutusta on koko kappale. Ei oikein ole tarttumapintaa. Itse en syty tällaiselle musiikille, on vähän liian progea, mutta jos joku tykkään, niin hyvä.

Joo tämmönen häröily ei iske meikäläiseen oikeen. En anna tota arvosanaa, koska en lukisi tällaista kamaa musiikiksi, taiteeksi ennemminkin. Ja taidehan ei ole meikäläisen laji. sori ku en osaa arvostella tämän enempää...jatkakaa...

Mitäs tässä, progerokkia etten sanois puhtaimmillaan! Jälleen kerran kauhistuin melkein 17 minuutin pituudesta, mutta tämä ei tunnu menoa haittaavan, näin kylmän valkoisen talven keskelle tarvitaankin hieman psykedeliaa ettei mene kaiken pehmeän valkoisen keskellä hulluksi!

Kosmisuutta, mies. Sitä sinulla on.

Mielenkiintoiset rumpusoundit. Ylipäätään soundit ovat piristävän omaperäiset. Suhteellisen perinteinen bassosoundi alussa luo tasapainoa äänimaisemaan. Seuraava osa, jossa ei ole rumpuja, on erikoisen kuuloinen. Siinä on tavanomaisesta poikkeavaa harmoniaa. Viiden minuutin kieppeillä alkava "mölinä" kuulostaa pelottavalta. Kymmenen minuutin molemmin puolin oleva osa kuulostaa välillä luolamaiselta. Hiljaisuutta on käytetty hienosti tehokeinona osien välissä. Lopun moderni jazz kuulostaa hienolta. Se tuntuu kappaleen parhaalta osalta. Viimeinen minuutti on hyvällä tavalla ahdistavan kuuloinen.

Tässä kappaleessa on sen verran erikoisia elementtejä, että mielestäni olisi kannattanut maustaa kappaletta enemmän myös keskivertokuulijalle tutummilla soundeilla ja elementeillä. Näin kokonaisuuden hahmottaminen olisi helpompaa. Alku ja loppu olivatkin helpoiten kuunneltavia basson ja rumpujen ansiosta. En löydä biisistä järkevää kaarta. Osat tuntuvat irtonaisilta. Pisteitä rohkeasta, kokeilevasta asenteesta. Olin aika hukassa tätä kuunnellessani. Toivottavasti osasin sanoa edes jotain rakentavaa.

Hyvin voimakkaat, jykevät soundit alussa! Mielenkiintoisia soundeja löytyy, mutta se 60-luvun särökitara flangerilla vahvistettunakin kuulostaa vähän ärsyttävältä ja mielenkiinnottomalta, myös se taustakitara (?) ... Alku oli aika lupaavaa, kitaraosuus melko turha tai siinä olisi voinut olla huomattavasti enemmän jotain mielenkiintoisempaa kehittelyä, erikoista melodiaa... Tämän jälkeinen hiljaisuus tuntui lopettavan koko biisin aivan kesken, mutta sitten tulikin aika psykedeliaa! Valaita meressä...??? Sukellusvene...??? Sitten taas hieman liian pitkä keskeyttävä hiljaisuus, jonka jälkeen vedenalaisteemaa jatkava hieman erilainen kehittely, joka jäi valitettavasti hieman keskeneräisen oloiseksi... Genremääritys ei osu aivan kohdalleen? ;-D))) Loppuun asti jaksettiin sinnikkäästi kuitenkin kuunnella!!! Vielä soundillista ja musiikillista kehittelyä vaativa mielikuvamaalailu!

Alku on erittäin mielenkiintoinen, mutta biisi jotenkin lopahtaa. Kitarasaundi on aika sirkkeli, samoin konerummut ovat erittäin oudot. Minusta tässä nyt lähdetty hieman tarkoituksellisen vaikeata biisiä tekemään.

Alku oli lupaava, tykkäsin yleissoundeista, mut kitaralla kyllä pilataan fiilis lujasti. Vähän menee räpellykseksi ja kitarasoundit on luvalla sanoen karmeat. Kitararaidat uusiksi jonkun osaavan soittajan toimesta niin alkaa olemaan jees. Hyvää ideaa kyllä!

Kappaleen pituus on kuuntelijalle hyvin haastavaa, jonka vuoksi koukkuja pitää riittää koko biisin jännevälille. Alussa aika jännä tunnelma, sitten mennään kitarasoundien puolesta vahvasti "taiteellisen tai kokeilevan progen" puolelle.

Mukavilla mielikuvilla seikkailevaa ja sekoilevaa materiaalia. Tämä on taiteellista ja kokeilevaa, arvaamatonta, mystistä. Suorastaan erinomainen tuotos omassa skitsomaailmassa. Hommaai kuitenkaan ole improvisaatio vaa selkeä suunnitelmallisuus paistaa läpi.