Balladi Turun Weijosta

ELÄMÄ KUIN RUMA SATU

Kaikki on mennyt, synti toi tuskaa!
Syntiä katuu, tekojaan pelkää.
Suuri pyyntönsä nöyrtyneen kohoaa:
saako anteeks milloinkaan enää?

Kulkien synkkää sivuisaa katua
ei enää mihinkään luottaen.
Elämä rumaa unta, kuin satua,
kaikille tuskia tuottaen.

Vankilan portista vapauteen astui
mies, joka kuoleman ansaitsi.
Synnin katkera palkkansa poistui
ansioon Jeesus sun ristisi!

Äiti sai nähdä, ett` Jeesus armahtaa!
Kurjimman nostaa ja uudistaa!
Yhteinen kiitos, ett` veri puhdistaa.
Valkeuteen Herra sai johdattaa!

Voi ihmettä tää, onko se tottakaan?
Miten Hengestä uusi syntyy.
Taivaassa enkelit iloon kutsutaan,
syntinen ihminen kun kääntyy!

Nousee ja kiittää, kätensä Taivaaseen
liittää itkien, oi onneain!
Kurja sai armon, uudestaan autuuden!
Ristinsä työ kestää painoain.

Vapauteen suureen ihanaan palataan.
Armo vei syntiä suurempaan!
Lahja tää pyhä liittyy Taivaan Herraan!
Kiitämme ain Hänen rakkauttaan!

(2010 / W.L.)