aurinko nousee mä jään sänkyy
vedän peiton korville kylkeni kääntyy
nää seinät välil kaatuu omaa niskaa
on pyykit ja pölyt ja välil pitäs tiskaa
oon yksin ja vastuu omal itellää
omaa henki riepuu ilman vakuutusta pidetään
vaikeet välil mut koitan pärjää
faktahan se on et vittu välil näkee nälkää
rahaa kuluu enemmän ku varaa
ja ulosoton laput ne kertyy samaa kasaa
mä en valita on asiat reilas
vaik nuoruus ja lapsuus normaalist feidas
aina valitukset kuuluu huulipielist
mut joku vitun raha on meidän huolista pienin
mä koitan pitää negatiivisuuden pois mun elämäst
ja positiivisuudel kantaa elämäni tehtävät

Kiipeilly oon monen aidan yli en oo ikinä nähny sitä vihreetä ruohoo
kuitenki oon pärjänny aivan hyvin vaikka välillä on ollutki onnea huonoo
jokainen elämänsä muokkaa siihen muotoon
kuin itse haluaa......

mun aamu alkaa napil ja se päättyy neljäntee
eikä ei oo luksust nii fucking selänteen
vaatii duunii täs yhteiskunnas elää
eikä koulu taikka duuni oo ilmiselvää sekää "enää"
mitä meilt tääl vaaditaan...
ku valvontakameroil meit rikollisin vahditaan....
et oo vapaana missään
ja vaikka luulet tietäväs et tiedä mitää mistää
mä tiedän että meiltä totuut pimitetään
ja pentagonis numeroilla meitä nimitetää
ja se saattaa kuulostaa teist sairaalt
ei jääny aamulääkkeet vaan realismi maailmast
mikä vittu meitä ihmisiä vaivaa
ku vanhukset lenkillä saa päähä pesis mailast
lopulta me tuhotaan tää galaksi
ku kehitys kehittyy muuttuu elämämme rahaksi

Kiipeilly oon monen aidan yli en oo ikinä nähny sitä vihreetä ruohoo
kuitenki oon pärjänny aivan hyvin vaikka välillä on ollutki onnea huonoo
jokainen elämänsä muokkaa siihen muotoon
kuin itse haluaa......

ei oo saatu me helppoo tai normaali arkee
mut rohkeutta tarpeeksi peittämään arvet
ei kultasta nuoruut tai selviä päivii
vaan oravanpyörässä äijii sekopäisii
-
nii suurin osa meistä elää ilmakuplan sisäl
mis valhe peittää totuuden ja pelko sitä lisää
eikä yhteiskunta meitä auta
se pakottaa meit kestämään aivan liian kauan
-
maan korvessa kulkevi lapsosen tie
mutta onko kukaan kysyny mihin vittuun se vie
kun ei meitä tarinat kuljeta
ne harhauttaa meit väkisinki silmämme sulkemaan
-
mä pyydän rauhaa ja ihmisii kuulemaan
-
jospa joku opettaisi kaikki tuntemaan

Kiipeilly oon monen aidan yli en oo ikinä nähny sitä vihreetä ruohoo
kuitenki oon pärjänny aivan hyvin vaikka välillä on ollutki onnea huonoo
jokainen elämänsä muokkaa siihen muotoon
kuin itse haluaa......

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu