Tässäkin biisissä tuntui olevan alussa samaa meininkiä kuin monessa muussakin raadin biisissä. Ei tapahdu yhtään mitään. Lopussa tuo onneksi hellitti ja saatiin jotain muutakin kuin yhtä sointua. Jotenkin silti jäi vähän ontto olo. Tässä tapauksessa en kyllä ole varma, että oliko se sitten jopa tarkoitus kun menin lukemaan tuon kuvauksen biisin alta. Koska en tiedä, onko tämä nerokasta vai jotain muuta, annan kasin (8).

Bing, bang ja bong tekevät kakkapää-huumoria monoliitin kustannuksella valellen sitä palavalla verellä.

Hieno tunnelma tässä. Rummut on aika kivat, nykivät ja hypnoottiset, mutta jotenkin ne on liian pinnassa ja alkavat loppua kohden hallita päässä liikaa yleistunnelman kustannuksella. Tunnelmamaalailuna tykkäsin tästä enemmän kuin rytminakutteluna. Miellyttävä kokemus joka tapauksessa.

Tunnelmallista rumpubassontapaista. Rentouttavaa taustamusaa, mutta semmoiset suuret koukut puuttuu kuitenkin puuttuu. 2.25 jälkeen tulikin tommonen siisti juttu. Kyllä tämä sittenkin ysiin pyöristyy genressään.

Nyt ollaan taas sillä osastolla, että pitää heittää jotain alkoholia vahvempaa hattuun, että saa biisistä kaiken irti. Katuvaloja välähdyksinä silmissä ja tuulilasissa kunnes tienvarsi kutsuu fiilis. Muistoista 8 pistettä. Biisikin on hyvä omassa genressään.

Kivoja soundeja kuuluu tässä, ja toi rumpukomppi on tosi hyvä, joskin siitä olis mun mielestä saanu vielä paremman jos olis käyttäny vähän useampia rumpusampleja (tai rumpusyna-asetuksia), siten että äänissä olis ollu pikkasen enemmän variaatiota - mun mielestä tollanen breakbeat-tyylinen komppi toimii parhaiten kun snareja on useampaa laatua, sillä tavoin niillä voi sitten reippaasti pärskyttää sitten ilman, että kuulostaa monotoniselta rynkytykseltä. Ei sillä että tässä biisissä olisi sitä ongelmaa, mutta tässä ei liiemmin ole noilla snareilla kikkailtukaan...

Nojoo, ei siitä sen enempää, ihan laadukas biisi, miksaus on tosi hyvin tehty ja kaikki natsaa hyvin yhteen. Silti jää kyllä vähän sellanen epämääränen fiilis ettei tää oikeen pääse kunnolla käyntiin. Vähän ehkä rikkaampia soundeja olis toivonu loppupuolella kuulevan. Silti kyllä selvästi kasin arvoista kamaa.

Rummut oli ihan kivat, mutta jo tuossa 1.30 jälkeen alkoi tylsistyttää. Muuta sitten ei ollutkaan... ... kunnes loppupuolen pädisysteemi yllätti positiivisesti. Miksauksellisesti varmaan ihan perustasoa. Ei erityisen huono, mut ei erottuvan hyväkään. Annan 7.

No mitäs tähän nyt sanos. Ite olen perehtyny tuohon lyyriseen puoleen enimmäkseen mutta voin väittää tekeväni vähintäänki yhtä hyvää musisointia. Snadisti itteään toistavaa rumpupuolelta ainaki , iski korvaan. Ja tuo sävel oli sen verra looppi että rummut tuli väkisinki siinä esille minutin kuuntelun jälkeen, emmätiä. Iha toimiva pläjäys kaikesta huolimatta kylhä tää seiskan saa.

Jännän oloista, rumpubiitit jänniä. mutta rupeaa ajallaan tylsyttämään

Jännää, normaalisti en jaksaisi tällaisesta innostua, mutta tämähän toimii suht hyvin. Rumpubiitit ovat sopivan levottomia. Kahden ja puolen minuutin paikkeilla alkava kohta bassoineen on komeaa kuultavaa. Annostelu täytyy pitää vaan hyvin pienenä tällaisen musan tapauksessa.