erikoinen,kiinnostava,tekotaiteellinen,tunnelmallinen,ymmärrettävä ja samalla epäymmärrettävä,hypnoottinen ja koukuttava

Joo, Esa Saariselle tässä teini-ikäinen kaveri. Kovaa tilitystä.

Kommenttirinki: Tähänkö on tultu. Räpissä ei tarvi enää olla lausunnankaan rytmissä. :) Tehdään kiva tausta ja puhutaan omia ajatuksia. Diipadaapa. Ei tätä kovin montaa kertaa jaksa kuunnella, ajatuskulku kävi selväksi jo ensimmäisellä kuuntelukerralla.

Hmm, outo tapaus. Jonkinlaista terepiamusaa tää varmaan on. Teatteri-ihmiselle biisi näyttäytyy vähän ongelmallisena, sillä dramaturgia on periaatteessa aika lähellä teatteria ja tällaiseen törmää lavalla aika usein. Taustalla soi kaunista pianomuzakia ja joku puhuu päälle monologia. Tässä tapauksessa probleemaksi nousee se, että puhetekniikka pitäis tän tyyppisissä jutuissa olla huippuluokkaa, koska sävyt ja itse asiassa koko tarina välittyy ainoastaan puheen/ tulkinnan kautta. Nenäänpuhuva löysä artikulaatio ei valitettavasti meikäläistä vakuuta. Mielummin kuuntelisin tän kipaleen ilman höpinöitä, sillä ite musa on tyylikästä, mielikuvituksellista ja hyväsoundistakin. Joten musasta pisteet, mutta puhuttu runous jättää ainakin meikäläisen kylmäks.

Aika hienoa menoa! Todella letkeää ja tätä kyllä kelpaa kuunnella tässä kahden pintaa yöllä! Piano pimputtelee omiaan taustalla ja hempeä bongotus ja shakeri pistelee tasaseen tahtiin taustalla.

Vokaalien vetäjän ääni on kuunneltava. Siis se on todellakin korvaa miellyttävä! Piano soolo toivomuksen jälkeen on todella kaunis! Kaunis biisi kokonaisuudessaan kyllä ja tämän kyllä kehtaisin soittaa sille oikealle jos se kohdalle nyt sattuisi!

KIITOS!

Tämä o rauhottavaa musiikia, höpöttelyä, kivaa chillailua. Kaiut passaa aika hyvin. En osaa ainakaan numeroin tätä arvostella koska en ehkä tällä genrellä osaa kiinnittää oikein mielipidettä, ehkä puheenaiheeseen oisin viitannu mutta siitäpä en kerrokaan enempää. :D

Asiallista meininkiä. Soundaa hyvältä ei siinä mitään, mutta tarttumispintaa olisi silti toivonut enemmän. Ei silti yhtään huono.

Jum jum. Perkussio ihan leppoisan pehmeätä. Koskettimissa enemmänkin tyyliä ja oikean kuuloista musiikillista otetta mielikuvituksella. Siinä biisin suurin vahvuus. Sen sijaan tota puhelua en oikein yleensäkään ymmärrä vaikka ajatus olisi "nätti". Musasta antaisin varmaan sinänsä kasin tai ysin, mutta lörpöttely vetää tän varsinaisesta musiikista johonkin messuhallijuontamisen puolelle

Taas hupsua tarinankerrontaa :) Aika kokeellista, kun taustalla on letkeää musaa ja päälle vaan selitellään. Pirttihirmu on hyvä sana tässä biisissä käytettynä.