MPEG-1 Audio Layer 3, tiedostotunnuksena yleensä MP3, on MPEG-1 -standardiin perustuva häviöllinen äänenpakkausmenetelmä. MP3 on maailman suosituin musiikin pakkausmenetelmä. Standardin julkaisi MPEG-komitea vuonna 1992. Standardin virallinen nimi on ISO/IEC 11172-3 Layer 3, joka julkaistiin vuonna 1993.

Formaatti tuli suosituksi erityisesti Napsterin ja muiden vertaisverkkojen ansiosta, koska sillä voidaan pakata digitaalinen musiikki jopa kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta äänenlaadun kovinkaan pahasti heikkenemättä.

Tavallisen MP3:n (useimmin 128 kbps) mainostetaan olevan "lähes CD-tasoista ääntä". Alkuperäinen ääni onkin todennäköisesti ollut CD-tasoista, 44.1 kHz näytteenottotaajuudella otettua 16-bittistä stereoääntä. Tästä äänestä on häviöllisen pakkauksen menetelmillä karsittu ääni-informaatiota, jota ihmiskorva ei helposti erota.

Äänenlaadun heikentymisen huomaa lähinnä esikaikuina ja korkeitten diskanttiäänten puuttumisesta ja niiden kuplimista muistuttavana käyttäytymisenä.

MP3-tiedostomuodosta on tullut erittäin suosittu aloittelevien artistien ja orkestereiden tuotannon julkituomisessa Internetissä.

Katso myös:

• Ogg Vorbis

Lähteet

• Wikipedia