Nuotteja luetaan eteenpäin eli vasemmalta oikealle. Peräkkäiset nuotit voivat olla nousevia tai laskevia. Nuotin paikan viivastoon sitoo sen sävelkorkeus ja lisäksi ajan hetki jolloin se soitetaan.

Tavallisesti nuottiviivaston toiseksi alimmalta viivalta löytyy G. Tällöin myös käytetty nuottiavain on yhtäkuin G eli diskanttiavain. G merkitään viivastoon siten että musta pallukka sijoitetaan em. viivan keskelle.

Nuottiviivastolla nuotit noudattavat samaa järjestystä kuin pianon valkeat koskettimet. Huomaa että mustat koskettimet vastaavat ylennettyjä ja alennettuja säveliä. Pianolla yksi oktaavi (valkeilla koskettimilla) antaa äänet C-D-E-F-G-A-H.

Kun lähtee laskemaan tuosta G viivalta ylös, tai alaspäin, etenee sävelaskel kerrallaan. Ylennykset ja alennukset merkitään erikseen joko nuotin viereen, tai viivaston alkuun jos koko kappaleen läpi sama nuotti soitetaan ylennettynä/alennettuna.

Esim. G nuotti merkitään siis toiseksi alimman viivan keskelle, ja esim. ylennettäessä sen eteen merkitään #.

Kirjoittamalla nuotit 'auki' eli onko kyseessä C ,D tai joku muu voi päästä alkuun vaikkapa ko. kappaleen melodian selvittämisessä.

Tahtijako

Viivaston alkuun sijoitettua numeroyhdistelmä on tahtilajin osoittaja. Esimerkkinä 4/4. Lausuen sen merkityksen ymmärtää helpoiten: "neljä neljäsosaa". Ylempi numero siis ilmoittaa moneenko lasketaan yhdessä tahdissa (neljään) ja alempi kertoo siitä, mitä iskuja lasketaan (neljäsosia). Yksi tahti merkitään viivastolle pystyviivoin jotka leikkaavat koko vaakaviivaston poikki. Kahden pystyviivan väliin mahtuu yksi tahti.

Tahtilaji 3/4 on tyypillisesti valssissa käytetty; yks-kaks-kol - yks-kaks-kol jne.

Lisää aiheesta: Musiikin teorian perusharjoituksia Copyright Matti Jordman