Trance on elektronisen tanssimusiikin laji, joka kehittyi 1990-luvun alussa teknon ja housen vaikutuksesta. Trancea voidaan kuvailla melodiseksi musiikiksi jonka BPM-nopeus asettuu yleisimmin 130 ja 145 väliin. Trancessa toistuvat samat melodiset taustat yleensä läpi koko kappaleen. Musiikilla pyritään saamaan runsaalla toistolla ja vähittäisellä melodiateemojen kehittelyllä tanssittaessa transsitila, josta osaksi sen nimikin on peräisin.

Maailmalla tunnettuja ja eritoten 2000-luvun alussa vaikuttaneita tranceartisteja ja -yhtyeitä ovat muun muassa Tiësto, Paul Van Dyk, Ferry Corsten, ATB, Above & Beyond sekä Armin van Buuren. Suomalaisista tunnetuimpia ovat Orkidea, Slusnik Luna, Cosmicman, Darude, Jaakko Salovaara, Super8, Modulation sekä Dallas Superstars.

Nykyään yhä enemmän pinnalle nouseva progressiivinen trance on trancen tyylisuunta, jossa liikutaan enemmän trancen alkuperäisissä tunnelmissa usein hieman hitaammalla tempolla, rauhallisemmalla rakenteella ja minimalistisemmilla melodioilla.

Trance on genrenimenä 2000-luvun populaarikulttuurin uusi lemmikki, jolla pyritään kuvaamaan virheellisesti usein kaikkea levyhyllyillä myytävää ja radiosta tulvivaa elektronista tanssimusiikkia. 90-luvulla vastaava villitys oli tekno, joksi asiaan perehtymättömät vieläkin kutsuvat edellä mainittua musiikkia. Silloinen valloilla oleva tanssimusiikki oli enimmäkseen eurohousea, jota mm. Techno & Trance -kokoelmat olivat täynnä.

Historia

Aikaisimmat tunnistettavissa olevat trance-äänitteet eivät tulleet tranceskenestä itsestään vaan brittiläisestä acid house -liikehdinnästä, jonka edustaja oli mm. The KLF. Huomattavimmat näistä olivat yhtyeen alkuperäiset 1988/1989 -versiot kappaleista 'What Time Is Love' ja '3AM Eternal' sekä vuoden 1988 kappale 'Kylie Said Trance'.

Acid house -ajan jälkeinen trance käsitetään alkaneen technon vesana saksalaisissa klubeissa 1990-luvun alkupuolella. Frankfurt on usein mainittu trancen syntymäpaikaksi. Joitakin genren aikaisimmista pioneereista olivat mm. DJ Dag (Dag Lerner), Oliver Lieb, Sven Väth, ja Torsten Stenzel, jotka kaikki tuottivat lukuisia biisejä monilla artistinimillä. Trance-levymerkit kuten Eye Q, Harthouse, Superstition, Rising High, FAX +49-69/450464 ja MFS Records olivat Frankfurt-pohjaisia. Varhaisella trancella oli paljon yhteistä technon kanssa tempon ja rytmisen rakenteen suhteen, mutta se lisäsi musiikkiin myös melodisempia elementtejä, jotka lainattiin Euroopan klubiskenessä silloin suositusta house-tyylistä. Tämän aikaisella trancella oli taipumus hypnoottisiin, melodisiin sekä progressiivisiin ominaisuuksiin.