Pulska tonttu keltaisissa hyppii harmaalta mättäältä mättäälle. Rätinät ovat oransseja matoja. Sade sataa viidettä päivää ja olo huoleton. Valkoinen taivas kuoriutuu pois niitten kohtien yläpuolelta, joihin tonttu hyppää toistamiseen, paljastaen mustan taivaan tähtineen. Tummansininen putkipensas sivulla. Sen jälkeen meren ranta, jossa sade tummentaa vedenpinnan. Mutta ranta itse on valkoinen.

Leppoisaa musiikkiahan tämä on. Tuo sointukierto on loistava ja mitä sitten, jos se on paljon käytetty. Tässä on niin paljon muuta kaikkea mukana, että eipä tuota tule paljoa ajateltua tuolla taustalla. Tyylikästä improvisointia, joka luo aivan omanlaatuisen keitoksen. Räksit ja poksit kuuluvat olennaisena osana tähän juttuun ja jos ne suodattaisi pois, joku olennainen elementti häviäisi aivan varmasti. Toimii. Näin juuri hajotetaan ylituotetun mainstream kaman luoma illuusio musiikin todellisesta tarkoituksesta ja alkuperästä :)

Mielenkiintoisia soundeja. Kitarassa (olettaisin?) erikoista soundia alkupuolella. Mua vähän häiritsi nuo rätinät...