Pöäänsisäinen ääni. Piiloagresiivisuuden purkauma ja säröä päässä... sekä kuvainnollisesti, kirjaimellisesti, että musikaalisesti. Fööni tärykalvossa tekee elämästä, jos nyt ei tuskaista, niin ainakin rasittavaa. Kaikki etenee vääjäämättömästi kohti sitä loppua joka oli jo tiedossa.

Looginen kokonaisuus josta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Kaunis.

No niin...pikkusen tyylikäs tausta on muuten kappaleessa ja pitkästä aikaa varsin komea puhesample vauhdittaa ja maustaa kappaletta. Erittäin komeaa. Loppu hujahtaakin kunnon voimaelektroniikka kaaokseksi. Olisi saanut olla helposti pidempikin. Nyt tosin kappaleen viihdyttävyys pysyy huippuluokassa ja käskee kuuntelemaan sen useaan kertaan. Varma valinta! Soundit huippuluokkaa!