Vähän arvelutti tuon avausraidan jälkeen, että lässähtääkö meno kun päästään toiseen kipaleeseen, mutta eipä ollenkaan. Tässä on kyllä ideaa sen verran, että useammankin kuuntelukerran verran biisi kestää ja avautuu. Tässä on poikkeuksellisen hyvin tuotanto ja biisi tasapainossa. Pidän itse tuollaisesta varsin kirkkaasta soundista, mitä tässä on kitaroihin väänneetty.

Lähin vertaus ehkä Emperorin Prometheus. Tässä on vain jopa enemmän kikkailua, jotta jaksaisin jatkuvasti kuunnella :)
Pro soundit ja soitto kulkee. Ehkä yksi riffi voisi kestää edes sen 5 sekunttia :D

Tässä haisee bändikämpän tupakantumpit olutpulloissa ja SUUREN yleisön aiheuttama riehakkuus tää on Stadion kamaa!!Diggaan!

Ei ole tullut vähään aikaan Wrathagea kuunneltua, mutta kyllähän tämä jaksaa innostaa edelleen. Muutama mielenkiintoinen kohta sieltä löytyy, kuten nämä kitara vinguttelut pitkin kappaletta.

Itse biisistä jää aika suttuinen olo, mutta jos tätä jaksais muutaman kerran kuunnella, se saattais aueta vähän paremmin meikäläiselle. Saundit, aika nopea tempo ja tämä riffien monimutkaisuus antaa myös jotenkin hyvin suttuisen kuvan. Jäin nyt vähän hämmentyneeseen olotilaan, mutta taidanpas antaa 8.