Vahva seiska, melkeen kasi. Kivaa Vincent De Moor henkisyyttä havaittavissa. Jyskyttää ja puksuttaa, sekä saa pään nyökkimään. Kolmen minsan kohdalla alottu arppien kasvatus ja sahojen sisääntuonti kasvaa skidisti päämääräämättömästi, nousee nousee ja sit ei mitään. Joku kova stoppi filli sinne viiden minsan jälkeen ja upeilla pianoilla ton pimpeli arpin jatkaessa taustalla, kerran viel sahat täysii sisään. Percut oli kans aika köyhät, vois tuoda lisää rytmiä, ei varmaan mahtunut enää? Miksausta tarttis reenaa, levitellä ja tarkemmin hakee taajuudet kontrolliin joka kanavaan. Näistä syistä vahva seiska, koska potentiaalia oli suuruuteen.