bluessia jos meinaa tehdä nykypäivänä niin biisin pitää olla vähän kaheli ja hölmö sillai hyvällä tavalla. Tässä onnistuttu harvinaisen hyvin. Billy Gibbons tuli laulusoundista sopivasti mieleen...viimeistään kun burgereista alettiin puhumaan.

Kuuntelen aina kaikki kisabiisit ensin kerran putkeen, ja sitten yksi kerrallaan ja satuilen nämä kommenttini. Kuulin eka kiekalla tekstisi, että "se reitevä Linda ottaa mua aulassa uujea" ja olin posket punaisena ja jollain tavalla järkyttynyt. Pekonijutut ehkä ajoi kasvissyöjän jotenkin liiallisiin lihallisuuksiin. Suomeksi blues nyt maistuukin, vaikka tuossa aiemmin väitin kyllästyneeni liian tuoreen ja liian valkoisen bluesin kuunteluun. Röyhkän "Unettomuus" tuli mieleen tästä, jotain samaa jännitteisyyttä, vaikka toisaalta ihan eri.