tätä kuunnellessa iski pienoinen jumitus, on taas niin omituinen teos.. nuo suhinat on välillä kovin vaikuttavia. tuli semmonen aavikko mieleen.

Tämä on itämaisen hyväilevä eepos ilman selkeää lokaatiota. -Lähtien alusta ja päätyen hamaan loppuunsa; välillä kadoten kuuntelijan arvailujen varaan, josta se tippuu Tämän Hetken köysitikkaille vain saadakseen jännityksestä uuden ilmalennon, jonka voimasta se ponnistaa kolme neljäsosaa taas. Ja sitten teos onkin ohi.