Waking Up (again)

Darshan | 04.07.2007 | Progressive Metal
8:44

Muutama vuosi sitten sitä huomasi istuvansa ei niin mukavan fiiliksen niskoilla, eli tuli kovin perinteinen turpakeikka naissukukunnan edustalta. Johonkin sitä piti sitten fiilikset purkaa, eli kirjoittaminen ja kovan sarjan ruoskaurheilu oli siinä vaiheessa enemmän kuin paikallaan.

Nyt muutamaa vuotta myöhemmin enemmän kuin tyytyväisenä ukkomiehenä fiilikset ovat aika lailla erilaiset, mutta koska itse totesin jo biisin lyriikoita aikanaa kirjoittaessa, että kyllähän näistä joskus pitää laulu tehdä, niin nyt se on sitten tehty.

Ainoa ongelma biisin rakentelussa muodostui laulutaidon puutteeseen, mutta onneksi kaverikunnasta löytyi mies paikalleen, eli laulumelodiasta ja laulusta sekä rumpusäädöistä ja miksausavusta suunnattoman suuri kiitos Juha Sieväselle ( www.kolumbus.fi/juha.sievanen/index.htm ), jota ilman tätä rallia en pystyyn olisi saanut sellaisenaan kuin se nyt on.

9.00   535 kuuntelua

Kappaleen sanat

It’s a beautiful morning
Sun shines in and I smell the springtime in the air
I open the curtains and summer greets me out
Lights my face and heart with soft heat
I wake beside you, I kiss you awake
Seeing you smile while lying next to me
Is something I could die for again and again

Then I wake up
Of me pink little dream
That was once reality and true
That has nothing to do with today
And again
As it did yesterday
And day before that
Reality kicks in
And again I remember
Today’s a good day to die

AAAAH!

It only takes nice words and fake hope
To make me feel I do
Turning me from lovely and precious
Into something else
And as moments pass by
I’m even less to you
Less than air
Less than nothing
I’ve become invisible to something I found
So let the beating begin
For I have neither fear nor tears left to bleed anymore

And to all you shiny happy people
Holding hands
All I have to say to you is
FUCK YOU
I hate that light you radiate
I hate your Smile
I hate your spirits and high hopes
You can trust and rely on

And please forgive me my words
I don’t mean half the shit of them
I’m just turning the hate inside out
I’m feeling to make it through today
I’m just trying to leave some mercy for myself
Leave some room for the sorrow
That shatters me and rips me apart

I’m so fucking sorry
For everything

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

9
Arshal 08.09.2009
Varsinkin siitä kun laulaja tuli mukaan, alkoi tapahtua. Kuvaa kyllä miehen olotilaa kun on paskat ollut niskassa ihmissuhteessa.
Erityisplussa laulajalle +
Ihailen!
0   +1 +2
 
Mr. Doom 22.07.2007
Biisissä on aivan mahtava tunnelma!
0   +1 +2
 
Ilmiselvä 05.09.2007
Alku on sävellyksellisesti tutun kuuloinen, tulee mieleen luullakseni jokin vanhan amiga-träkkerisäveltäjän Jogeir Liljedahlin teos (joka saattaa tosin olla myös cover jostain). Erinomainen sävellys joka tapauksessa!

Tykkään akustisen kitaroinnin fiiliksestä ja tyylistä, sopivasti fiiliksiä luovia epätarkkuuksia, toimii. Syna luo aika halvan kuuloista markan lelusyntikka -fiilistä. Parhaiten biisissä toimivat ne kohdat joissain on pelkästään tai ainakin lähes pelkästään akustista kitaraa.

Särökitarat tulevat mukaan, ja tuntuu että biisi jotenkin laiskistuu. Säröt tuntuivat tässä minusta vähän asiaankuulumattomilta, olisi toiminut ehkäpä paremmin jos särökohdat olisi jättänyt kokonaan pois, etenkin alkupuolelta. Särö on kyllä usein kotistudionauhoitusten pahin ongelma.
Rumpuihin kaipaisin enemmän sielua ja meininkiä.

Laulu saisi tulla mukaan aiemmin, se ilmaantuu niin myöhään että se tuntuu jotenkin jälkeenpäin lisätyltä. Laulajalla on nenä pahasti tukossa tai ääni muuten vain nasaalinen, ihan jännänkin fiiliksen luovasti. Karjumissaundi ei ainakaan minua lämmitä, todella harvoin se tosin sitä tekee muutenkaan. No Panterassa esimerkiksi toimii. Kuiskahtavammat vokaaliosuudet on hauskan kuuloisesti efektoitu, tosin efektointi saisi elää enemmän. Lyyrisesti tuli kankea tunnelma, sellainen ettei tekijä mahdollisesti ole ihan älyttömästi kirjoittanut. Ilmaisu on jokseenkin naiivia, vaikka kuvattavat tunteet ovatkin kovin inhimillisiä ja varmasti useimpia ihmisiä koskettavia. (REM:n Shiny Happy Peoplen lyriikka on muuten käsittääkseni sarkasmia.)

Rakenteellisesti kyllä mielestäni puuttuu sellaista psykedeelistä soljuvuutta joka tekee hyvästä progesta hyvää progea. Joitain aivan erinomaisia kohtia, pidin just noista akustisista osioista todella paljon, mutta kokonaisuutena biisi on vähän samalla tavalla epämääräinen ja töksähtelevä kuin tämä kommenttinikin.
0   +1 +2
 

Löytyy soittolistoilta