komian kuulosta pidän tästä ihan perkeleesti

Kivoja riffiä lähtee heti kärkee! laulaja on erikoinen! osaa painottaa kovaakin välillä. Asennetta löytyy. soundit on vanhat ja kovan kuuloset! Melodiat nyt on mitä on kitaristiilla ja riffittely muutenki. Se on kyllä perseestä ku ei pysty keksiä enää mitään uutta :/ Mutta tää menee hienosti eteenpäin! Sekava sooloki löytyy joukosta ja huomaa, että ei kitaristi mikää maailma paras kepittäjä oo :D sori nyt vaa :) Iha kivan kuulosta kamaa!

Hieman meluisan oloinen teos, rumpujen lautaset sihisee liikaa, muuten taas rummut on liian pienellä, etenkin basari. Naisen ärinä on valtavirrasta poikkeavaa. Kitaroissa vois olla rankempi soundi, isommallakin varmaan. Biisissä vois olla enemmän dynamiikkkaa.

Tässä biisissä selkeästi varmempi ote!

No piti se tämä toinenkin kuunnella, ja hyvä niin. Moniuloitteisempi kappale ja kuten uskallettiin kertoa, miksauskin on hieman selkeämpi.
Hetkittäin biisissä on oikein mainioita oivalluksia.
Jos vain tahtoa riittää, niin tästä voi vielä tulla jotain.

Ihan rankka meininki tässäki biisissä. Tää on just sitä mitä toi genre kertoo eli Deathia ja Trashia. Toimiva kokonaisuus, kunhan soundit sais kohalleen, mutta vaikeetahan se on kotituotannossa saada onnistumaan.

Likaista, rupista ja runnovaa deathrashia kunnon ug-suhinatuotannolla. Vokalisti ei kuulosta tippaakaan naiselta, ja tämän tarkoitan sitten epäselvyyksien välttämiseksi varauksettomasti positiivisessa mielessä. Meininki on sen verran eläimellistä, että jokin alkukantainen vietti pakottaa nyökyttelemään päätä, vaikka tämän sortin sounditasolla yleensä olen nokkaa nyrpistellen katkaissut streamplayerin. Sen verran mitä riffeistä saa selvää, on mukana vittumaisen kuuloisia käänteitä ja oikealle asialle suuntaavaa tuplakitarointiakin ajoittain, joten mikäpä tuossa noista nurisemaan.

Moitetta antaisin lähinnä yhteissoiton hengettömyydestä, bändilähtöisesti kun näytätte ponnistavan. Tuntuu kuin kitarat olisi vedetty klikin mukaan ja rummut "sinnepäin" eli yhteissoitossa on tiettyjä puutteita. Homma tuntuu välillä leviävän käsiin huonolla tapaa ja vaikka punk-asenteella ryöpyttävä jyske pukkaa eteenpäin kuin Tampere-Helsinki-väliä suksuttava pendolino, on hommassa kuitenkin sellainen karu suorituspakon maku ilmassa. Miksaus on todellakin parempi kuin "Shotgun Soul Symphony" -veisussa, mutta vastavuoroisesti melodeath-pastissiriffit on heivattu hus helvettiin pilaamasta muutoin tymäkkää riffittelyä. Edelleen kuitenkin on kommentoitava, että _mikäli_ (huom. alleviivaus) aiotte satsata vähän silkkisempään ja silotellumpaan soundimaailmaan, on kerta kaikkiaan pakko vähän ruuvailla tarkemmin niitä härpäkkeitä. En sitten tiedä veisikö se "sitä" särmää ulosannistanne, joka tuntuisi juuri "So Appealing..."-biisin perusteella olevan vahvinta alaanne ... nimittäin göteborg melodiikka ei ehkä ole teitä varten. Myönnän, että voi myös johtua kuulijasta :D

Summa summarum: Ehkä underground ei olekaan kuollut!

hyvät soundit.
hyvä laulaja.
paska nimi bändillä.

mun paskoista stereoista kuunneltuna basso oli liian kovalla kitaroihin nähden. tai kai sekin on kuulijan korvassa. enivei, biisi on itessään toimiva ja laulut toimii tässä kans kovaa. soolosta tuli mieleen jotkut old school death metallit, ja se on aina hyvä juttu :)

Tässähän on havaittavis samoi elementtejä kun toisessakin biisissä, eli ei tosiaan huono oo tämäkään! Kitarointi valehtelematta uppoaa, myös sen myötä välittyvä jonkinlainen melodisuus miellyttää. Ei paljoa häviä tämä toiselle.