Erittäin hyvä, mukavan rauhallinen biisi. Tätä kuunnellessa tulee sellainen haikea, mutta hyvä fiilis.

Tämä on kyllä minusta äärettömän kaukana ambientista. Erittäin diskanttiset ja muutenkin transienttiset pimpiliäänet heti alkuun. Noh... Ei olla genrepoliiseja.

Se alkuintron pimputus on jo itsessään minusta aika kamala. Kun sitä toitetaan vielä koko biisin tuossa melkoisen pinnassa, niin että se paittää se nyassikkaamman kaman alleen, niin ei biisi ainakaan jättänyt kylmäksi. Ärsyttä jopa. Noh... Parempi ärsyttävä tunnereaktio, kuin mitäänsanomattomuus. Eli biisissä on sisällään vielä toivoa.